Tamperelaisvaltuutettu sai puhelimeensa täysin hävyttömän kuvan vaalien alla – Päättäjät kertovat, mitä he ajattelevat häirinnästä

Häirintä ja asiaton käytös ovat olleet Tampereen kuntapolitiikan syksyn puheenaiheita. Nyt valtuutetut Ida Leino, Sofia Julin, Milka Hanhela, Vilma Järvisalo, Joakim Vigelius ja Anne-Mari Jussila kertovat, mitä he häirinnästä ajattelevat. Kaksi päättäjää ehdottaa häirintäyhdyshenkilöiden nimeämistä kaupungin jokaiselle luottamuselimelle.

Tamperelaiset kaupunginvaltuutetut, vasemmistoliiton Milka Hanhela (vasemmalla), perussuomalaisten Joakim Vigelius ja kokoomuksen Ida Leino kertovat, mitä he ajattelevat häirinnästä.

29.12.2022 7:01

Aamulehti

”Olen saanut kerran vaalien alla somessa kuvan miehen sukupuolielimistä. Panin estot päälle. Kerran annoin kadulla vaalimainokseni jollekin henkilölle. Hän katsoi kuvaa ja sanoi, että tiedätkö, mitä menen tekemään tämän kuvan kanssa parkkihalliin. Se oli hyvin inhottava tilanne. Kerran kadulla kampanjoidessani humalainen polttariporukka otti minut syleilyynsä ja oli ottamassa minut mukaansa. Nuorempana olen kokenut baarikähmintää: on tultu liian lähelle ja puristettu mistä tahansa paikasta. Tämä oli aika tavallista kymmenen vuotta sitten, kun olin vasta täysi-ikäistynyt.”

Näin kertoo kokoomusnuorten puheenjohtaja, Tampereen kaupunginvaltuutettu Ida Leino, 29, kun Aamulehti pyytää häntä kuvaamaan tilanteita, joissa hän on kohdannut häirintää.

Julkisuudessa on marras-joulukuun aikana keskusteltu asiattomasta käytöksestä ja häirinnästä Tampereen kuntapolitiikassa. 12. joulukuuta kokoomuksen valtuustoryhmä antoi Tampereen valtuuston varapuheenjohtajalle Ilkka Sasille (kok.) varoituksen epäasiallisesta käytöksestä ja valtuutettu Antti Ivanoffille (kok.) varoituksen häirinnästä. Tampereen kaupunginvaltuustolle aiotaan järjestää pakollinen koulutus häirinnän torjumisesta.

Lue lisää: Tampereen kokoomus antoi varoitukset kahdelle – Pikkujoulun jatkoilla tapahtunutta häirintätapausta puitiin maanantaina, näin häirintäkohuja kommentointiin

Häirintäyhdyshenkilöt kaikkiin tilaisuuksiin?

Tampereen kaupunginvaltuutetut Sofia Julin, 24, (sd.) ja Inna Rokosa, 30, (sd.) tekivät elokuussa valtuustoaloitteen häirintäyhdyshenkilöiden nimeämisestä kaupungin kaikille luottamuselimille. Aloitteen mukaan häirintäyhdyshenkilöjärjestelmä tulee ottaa käyttöön niin toimielinten kokouksissa, seminaareissa kuin muissakin luottamustehtävien hoitamiseen liittyvissä tilaisuuksissa. Julinin ja Rokosan mukaan häirintäyhdyshenkilöiden tehtävänä olisi neuvoa ja tukea epäasiallista kohtelua tai häirintää kohdanneita luottamushenkilöitä.

Julin ja Rokosa perustelevat aloitteessaan toimia tarvittavan, jotta ”jokainen voisi kokea olonsa turvalliseksi hoitaessaan luottamustehtäviään Tampereen kaupungilla”.

Sofia Julin sanoo Aamulehden haastattelussa, että nuoret naiset joutuvat nyt miettimään, uskaltavatko osallistua Tampereen kuntapolitiikassa pidettäviin tilaisuuksiin. ”Ei ole kyse yksittäistapauksista, vaan rakenteellisesta ongelmasta. En tunne nuorta naista, joka ei olisi kohdannut häirintää. Siksi valtuustolla, lautakunnilla ja niiden illanvietoissa pitäisi olla nimetyt häirintäyhdyshenkilöt. Tieto heistä kerrottaisiin esimerkiksi illanviettojen aluksi.” Julinin mukaan käytäntö on jo itsestään selvä poliittisten nuorisojärjestöjen tilaisuuksissa.

”Vallalla on käsitys, että asioita pitää vain sietää”

Kokoomusvaltuutettu Ida Leino arvioi, että käynnissä on kulttuurinmuutos, jossa haetaan oikeita toimintatapoja häirinnästä keskustelemiseen ja sen käsittelyyn. ”Edelleen tapahtuu paljon asioita, joista ei uskalleta kertoa. Etenkin politiikassa ihmiset pelkäävät asemansa puolesta, koska valta liikkuu kaikkialla.”

Vasemmistoliiton Tampereen kaupunginvaltuutetun Milka Hanhelan, 35, mukaan häirintä on erittäin yleistä. ”Olen tietääkseni tavannut vain yhden naisen, jota ei ole häiritty. Minullakin on useita kokemuksia häirinnästä.”

Hän ei usko häirinnän olevan erityisesti juuri politiikan ongelma, vaan katsoo sitä esiintyvän kaikkialla, missä ihmiset ovat tekemisissä toistensa kanssa. ”Jos häirintä alkaa estää puhumasta tai lähtemästä vaaleissa ehdolle, silloin se estää demokratian toteutumista.”

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Vilma Järvisalo, 30, työskentelee vuodenvaihteeseen asti koordinaattorina Suomen opiskelija-allianssin hankkeessa, joka käsittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Hän joutui itse häirinnän kohteeksi Tampereen kaupunginvaltuuston pikkujoulujen jatkoilla joulukuussa. Hänen mukaansa häirinnässä on kyse hälyttävän isosta ilmiöstä, jota ei vielä tarpeeksi tunnisteta. ”On jumiuduttu puhumaan, onko häirintää vai ei. Vallalla on käsitys, että asioita pitää vain sietää eikä kaikesta pidä tehdä numeroa – tai että keksitään asioita ja ollaan liian herkkiä. Silloinkin, kun puhutaan häirinnästä, joko väitellään ilmiöstä tai puhutaan rangaistuksista ja puuttumisen keinoista, mutta tosi vähän keskustellaan siitä, mistä ilmiö johtuu ja mitä sille voidaan ennakoivasti tehdä”, Järvisalo sanoo.

Lue lisää: Tamperelainen kokoomus­valtuutettu käpälöi juovuksissa naisvaltuutettua valtuuston pikkujoulujen jatkoilla, paikalle tarvittiin portsari

Ida Leino uskoo käynnissä olevan keskustelun muuttavan ja jo muuttaneen suhtautumista häirintään. ”Nuoret ovat jo kasvaneet vähän erilaiseen maailmaan.”

Puolensa ja puolensa

Vilma Järvisalo arvioi, että häirinnästä nyt käytävä keskustelu ärsyttää monia siksi, koska siinä puhutaan niin yleisistä teoista. Järvisalon mukaan tämä pakottaa jokaisen pohtimaan tilanteita, joissa itse on käyttäytynyt ongelmallisesti, joutunut sen kohteeksi tai jättänyt puuttumatta siihen. ”On helpompaa väitellä teoista tai tekijöistä kuin alkaa pohtia, mitkä elementit omassa arjessa ylläpitävät tätä ilmiötä.”

Järvisalon mukaan poikiin ja miehiin kohdistuvaa häirintää jää paljon piiloon. ”Miehillä ja pojilla voi olla vielä isompi kynnys ylittää häpeän ja puhumattomuuden kulttuuri. Meillä on kulttuurisia käsityksiä, millaista miesten seksuaalisuus on ja millaisia asioita miesten ja poikien pitää kestää.”

Perussuomalaisten valtuutettu Joakim Vigelius, 25, katsoo, että esimerkiksi häirintäyhdyshenkilöiden nimeämisessä tilaisuuksiin on puolensa ja puolensa. ”Onhan se toisaalta hyvä, että tehdään tietoiseksi asiasta, mutta aikuisille ihmisille pitäisi olla muutenkin itsestään selvää, miten käyttäydytään. Ettei tarvitsisi hokea, että käyttäytykää ystävällisesti ja asiallisesti ja sopivasti toisia kohtaan. Ei minun ystäväpiirissänikään tarvitse tätä erikseen sanoa, tai sukujuhlissa.”

Vigeliuksen mukaan raja asiattomalle käytökselle ja häirinnälle on sidoksissa asiayhteyteen ja yksilöön. ”Esimerkiksi minun seurassani saa heittää vitsiä enkä säikähdä, jos joku koskee minua, mutta jollakin kaikenlainen kosketus vaatii suullisen suostumuksen.”

Vigelius toivoo, että ollaan armollisia puolin ja toisin siinä, miten tilanteita tulkitaan. ”Esimerkiksi pikkujouluissa heitetään huumoria ja ihmiset ovat hieman humalassa. Tarvitseeko nostaa suurempaa älämölöä, jos kyseessä on vitsi valtuutettujen kesken ja joku sivukorvalla kuulee? Toivoisin, että puolin ja toisin on armollisuutta, jos kyse ei ole selkeästä pahantahtoisuudesta tai seksuaalisesta häirinnästä.”

Vigelius kertoo häneen kohdistuneen joskus vitsejä ja kosketustakin, jonka joku olisi voinut kokea häirinnäksi, mutta hän ei ole niitä sellaiseksi kokenut. "Tässä tullaan siihen, miten kukin tilanteet kokee.” Vigelius arvelee, että joillakin miehillä voi olla korkea kynnys ilmoittaa kokemastaan häirinnästä. ”Mutta ei itselläni, jos minua kohtaan olisi oikeasti käyttäydytty asiattomasti tai törkeästi.”

Joskus häirintään tarjotaan yksinkertaisia lääkkeitä tyyliin ”pidä puolesi”, mutta Ida Leino huomauttaa, etteivät tilanteet ole näin helppoja. ”Jos on kyse henkilöstä, joka on uhriin nähden korkeammalla, jota kunnioitetaan yleisesti, jolla on paljon valtaa tai hänen ja uhrin ikäero on merkittävä, uhrin voi olla vaikeaa ja pelottavaa sanoa, ettei koe tilanteen olevan ok. Joskus tilanteessa voi myös mennä hämilleen ja tajuta vasta myöhemmin, mitä tapahtui.”

”Mikä ennen oli oikein, ei ole enää”

Anne-Mari Jussila, 45, oli mukana hoitamassa häirintäilmoitusta, joka kokoomukselle tehtiin sen valtuutetun Antti Ivanoffin käytöksestä valtuuston pikkujoulujen jatkoilla 9. joulukuuta. Jussila irtisanoutui 11. joulukuuta kokoomuksen Tampereen valtuustoryhmän varapuheenjohtajan tehtävästä, koska koki, ettei valtuustoryhmässä ollut käsitelty esille tulleita häirintätapauksia riittävän vakavasti. Hän pitää häirintää vaikeasti arvioitavana ilmiönä. ”Mutta sen verran maailma on muuttunut, että mikä ennen oli oikein, ei ole enää nykyään.”

Jussila sanoo, ettei itse hetkahda kovin pienestä, mutta että kunkin pitää ymmärtää käytöksessään tietyt rajat. ”Tästä ei kuitenkaan saisi seurata se, että tullaan ylivarovaisiksi. Silloin menetämme paljon luonnollista ja iloistakin kanssakäymistä. Miten se tehdään, siinä vain joudumme opettelemaan uuden toimintatavan. Ja kaikki joutuvat: niin hän, joka on herkkä kuin hänkin, joka toimii kuten ennenkin toimittiin. Me kaikki opettelemme tätä vielä hetken aikaa.”

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut