Tämä kaksikko käytti vuosien ajan valtaa Tampereen politiikan ytimessä – Nyt he muistelevat menneitä: kulisseissa peli oli joskus raadollista ja kovaa

Työ Tampereen politiikan huippupaikoilla teki kokoomuslaisesta Seppo Rantasesta ja demari Pauli Ruoholahdesta ystävät. Parivaljakko kertoo, miten valtaa Tampereella ennen käytettiin ja mitä siitä seurasi.

Pauli Ruoholahti ja Seppo Rantanen Tammerkosken kansallismaisemassa. Uutuuskirjassaan ja tässä jutussa kaksikko muistelee aikaansa Tampereen kuntapolitiikan huipulla.

25.12.2022 6:00

Lähes kaksimetrinen Seppo Rantanen, 75, ja kymmenkunta senttiä lyhyempi Pauli “Paukku” Ruoholahti, 70, erottuivat jo pituudellaan Tampereen kunnallispolitiikassa neljännesvuosisadan ajan vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Kokoomuslainen Rantanen ja sosialidemokraatti Ruoholahti olivat Tampereen poliittista päätöksentekoa hallinneen aseveliakselin viimeiset lenkit 1980-luvun puolivälistä ensimmäisiin pormestarivaaleihin vuonna 2006.

Aseveliakseli oli nimitys Suomessa sotien jälkeisinä vuosikymmeninä vaikuttaneelle länsimieliselle poliittiselle koalitiolle, jonka muodostivat lähinnä sdp:tä, kokoomusta ja kansanpuoluetta kannattaneet neuvostovastaiset sotaveteraanit. Aseveliakselin vaikutus näkyi Suomessa selvimmin Tampereella, jonka kunnallispolitiikkaa sdp ja kokoomus hallitsivat vuoden 1945 kunnallisvaaleista 1980-luvulle.

Jo vuonna 1940 viisisataa sotien veteraania perusti Tampereen aseveliyhdistyksen, joka avusti vähävaraisia sotaveteraaneja ja heidän perheitään. Nekalan Asevelikylä on yhdistyksen aikaansaannoksia.

Tamperelaisen aseveliakselin loivat sosialidemokraatteihin kuulunut kaupunginjohtaja Erkki Napoleon Lindfors ja kokoomuslainen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, opettaja Lauri Santamäki. Heitä yhdistivät henkilökohtainen tuttavuus ja sota-ajan yhteiset tehtävät. Miesten katsottiin tasapainottaneen toisiaan, mikä takasi aseveliakselin menestyksen.

Kirja syntyi pitkän kypsyttelyn tuloksena

Valtuustoryhmiensä puheenjohtajina toistakymmentä vuotta toimineet Rantanen ja Ruoholahti muistelevat aikaansa tamperelaisessa päätöksenteossa joulukuun alkupuolella ilmestyneessä omakustannekirjassaan Pitkät pojat.

Muistelmien kypsyttely kesti pitkään, sillä parivaljakkoa kannusti ensimmäisenä kirjoituspuuhiin jo eläkkeellä oleva Aamulehden kunnallistoimittaja Markku Leppänen. Hän oli myös ensimmäinen, joka kolumneissaan toi julkisuuteen sittemmin elämään jääneen pitkät pojat -nimityksen.

Tekijät toteavat alkusanoissaan, etteivät he yrittäneetkään tavoitella muistelmissaan historiankirjoitusta. “Meille ei tuottanut tuskaa kirjoittaa tämä hymyssä suin”, he kirjoittavat.

Kuka?

Seppo Rantanen

Syntynyt: Vilppulassa 28.9.1947.

Asuu: Tampereella.

Perhe: Vaimo Marja-Riitta, tytär ja poika sekä kuusi lastenlasta.

Työura: Työskenteli Tampereen kihlakunnan poliisilaitoksella 1972–2005 ja jäi eläkkeelle ylikonstaapelina. Sosiaalineuvos.

Luottamustoimia: Tampereen kaupunginvaltuutettu 1985–2007, kaupunginhallituksen jäsen ja porvarillisen valtuustoryhmän puheenjohtaja 1997–2005. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja 2001–2009. Lukuisia lautakuntien jäsenyyksiä ja puheenjohtajuuksia sekä muita luottamustoimia.

Harrastukset: Lapin ystävä ja kävijä vuodesta 1965. Harrastaa kalastusta, vaellusta, umpihankihiihtoa, pyöräilyä sekä mökkeilyä Ruovedellä ja Kuusamossa.

"Minut on tehty Työväen akatemiassa”

Kirjoittajakaksikko tulee taustoiltaan hyvin erilaisista arvomaailmoista. Vuonna 1947 syntynyt Rantanen on kotoisin nelilapsisesta perheestä Ruoveden Rajalahden kylästä. Hän kertoo kirjassa saaneensa isänmaallisen kasvatuksen, jossa suojeluskunta mainittiin usein. Politiikkaan ylikonstaapeli Rantanen ajautui vasta 1980-luvulla.

Pauli Ruoholahti puolestaan tulee työväenluokkaisesta taustasta ja kertoo kirjassa saaneensa alkunsa sosialidemokraattien kuuluisassa opinahjossa Työväen akatemiassa Kauniaisissa. “Vanhempani tapasivat toisensa 50-luvun alussa Työväen akatemiassa, kun isä Pekka opiskeli ja Aino-äiti työskenteli emäntänä siellä. Minut on tehty siellä. Synnyin vuonna 1952 Kätilöopistolla, mutta Tampereelle muutin kuitenkin jo kolmikuisena vauvana.”

Lapsuutensa ja nuoruutensa Ruoholahti vietti Kissanmaan Karhunkadulla ja erityisesti Tapiolan puistokentällä. Politiikkaan lähtiessään Ruoholahti toimi pelastuslaitoksen pelastajana, sittemmin ylipelastajana ja vuodesta 2003 alkaen Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajana.

Kolmen ärrän ydinryhmä valmisteli

Pitkien poikien yhteistyö Tampereen kunnallispolitiikassa alkoi kaupunginvaltuuston jäseninä 1980-luvun puolivälissä. Yhteistyön ja aseveliakselin loppuvaihe ajoittuu 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun alkupuolelle, kun sekä Rantanen että Ruoholahti toimivat omien ryhmiensä eli porvarillisen ja sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtajina.

Aseveliakselin ydinryhmän muodostivat tuolloin kolme ärrää eli suurimpien valtuustoryhmien puheenjohtajat täydennettynä kaupunginjohtaja Jarmo Rantasella (sd). Kuvio toimi niin, että Rantanen ja Ruoholahti neuvottelivat käsiteltäväksi tulevista esityksistä kaupunginjohtajan ja virkamieskunnan kanssa, veivät esityksen omiin ryhmiinsä ja varmistivat niiltä tuen päätöksenteon pohjaksi.

“Akseli teki kritiikistä huolimatta tuloksia”

Kritiikkiä harjoitetulle toimintamallille kumpusi erityisesti oppositiossa olevista pienryhmistä, mutta Rantanen ja Ruoholahti katsovat nyt tuolloisen päätöksenteon olleen hedelmällistä ja koituneen yhteiseksi hyväksi. “Vaikka aseveliakselin kautta arvosteltiin junttaamisen ja kabinettipolitiikan ajaksi, toi isojen ryhmien yhteistyö paljon ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttäkin poliittiseen päätöksentekoon. Valtakirja oli saatu äänestäjiltä, ja aikanamme luotiin pohjaa niin Rantatunnelin ja ratikan rakentamiselle kuin ydinkeskustan kehittämisellekin”, sanovat kirjantekijät nyt.

Aseveliakselin mahdollistamiin vuosikymmenten takaisiin aikaansaannoksiin luetaan myös Tampereen yliopisto, TV2, teknillinen yliopisto, Hervannan kaupunginosa sekä matkailun vetonaulat Näsinneula ja Särkänniemi.

Kuka?

Pauli Ruoholahti

Syntynyt: Tampereella 21.3.1952.

Asuu: Tampereen Käpylässä.

Perhe: Vaimo Seija, kaksi aikuista poikaa ja neljä lastenlasta.

Työura: Tampereen vesilaitoksella 1970-luvun alussa, pelastuslaitoksella pelastajana ja ylipelastajana 1977–1996, Pirkanmaan jätehuollon järjestelymestarina vuoteen 2003, Tampereen Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajana 2003–2016. Kiinteistöneuvos.

Luottamustoimia: Tampereen kaupunginvaltuutettu 1984–2012, sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja 1994–2008 ja sdp:n puoluehallituksen jäsen 2002–2008. Eri lautakunnissa vuosien ajan. Kuntaliiton hallituksessa 2005–2009, Tampere-talon hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenenä sekä puheenjohtajana 1997–2012. Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin hallituksen puheenjohtajana 2009–2012.

Harrastukset: Intohimoinen urheilu- ja jalkapallomies, luottamustoimia myös Palloliitossa. Kesämökkeilee Kuhmossa.

Toimittaja Taneli Heikka kirjoitti Hyvän ja pahan akseli -artikkelissaan Aamulehdessä 10.3.2002 tamperelaisten rakastavan akseliaan. “Kommunismi ei enää meitä uhkaa. Pahinta, mitä meille voi poliittisesti tapahtua, on Turku”, Heikka päätti tuolloisen Tampereen tila -linjapuheensa. “Kieltämättä. Kun nykyään keskustelee turkulaisten kanssa, he ovat vilpittömän kateellisia tamperelaisten saavutuksista. Erityisesti kiitosta satelee tamperelaiselle päätöksentekojärjestelmälle”, sanoo Pauli Ruoholahti.

Ryppyjä rakkauteen jo 1990-luvun puolivälissä

Ensimmäiset merkit akselin säröilemisestä saatiin vuonna 1996, kun silloinen kokoomusryhmän johtaja Kalervo Kummola teki Tampereen puolesta -ryhmän vetäjän Pekka Paavolan kanssa diilin veroäyrin alentamisesta 17:stä 16,75 prosenttiin. Myös vihreät asettuivat alennuksen taakse.

Diili ei kuitenkaan ulottunut äyrin alentamista pidemmälle. Ruoholahti järjesti itsensä kaupunginhallituksen Amsterdamin-matkalla Pekka Paavolan huonetoveriksi, mikä poiki vähän myöhemmin demarien, vasemmistoliiton ja Tampereen puolesta -ryhmän perustaman kolmoset-koaliton. Kokoomus jäi yksin oppositioon.

Asevelipolitiikkaan palattiin kuitenkin jo vuonna 1997 Seppo Rantasen tultua porvariryhmän johtoon. Myös vasemmistoliitto liittyi ensimmäisenä ulkopuolisena akseliin. Aiempien toimijoiden luomat kassakaappisopimukset heitettiin romukoppaan.

Seppo Rantanen (kuvassa oikealla) tarjosi kurkkupastilleja Pauli Ruoholahdelle kunnallisvaalien yhteydessä Tampereen keskusvirastotalon edustalla lokakuussa 2000.

Tampereen kahden suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajat Seppo Rantanen (kuvassa vasemmalla) ja Pauli Ruoholahti katsastivat paikkaa taustalla näkyvän Vapriikin puolelle Tammerkosken yli rakennettavalle kävelysillalle tammikuussa 2002.

Jaskari ja Paavola mursivat akselin 2006

Vuosikymmeniä Tampereen kunnallispoliittista elämää hallinnut aseveliakseli tuli lopullisesti tiensä päähän syksyn 2006 pormestarivaaleissa. Kokoomuksen Timo P. Niemisestä tuli 38 äänellään kaupungin ensimmäinen pormestari toiselle sijalle jääneen Hanna Tainion (sd.) saadessa 28 ääntä. Osa kokoomusryhmästä oli hankkinut salaisissa neuvotteluissa puolelleen vihreät, jotka asettuivat äänestyksessä Niemisen taakse – ja akseli murtui.

Akselin murtamisen taustalla tekivät myyräntyötä kokoomuksen silloinen puoluesihteeri Harri Jaskari ja Tapun Pekka Paavola. Samassa yhteydessä myös porvariryhmän vetäjä Seppo Rantanen teki omat johtopäätöksensä ja erosi. Hän sai antaa tilaa kovan linjan Riitta Koskiselle (kok.). “Timo P. Nieminen sanoi ilmoitukseni kuultuaan, ettei sinun nyt olisi tarvinnut erota. Mutta minulla kilometrit täyttyivät ja katsoin tilanteen jatkolle mahdottomaksi”, Seppo Rantanen sanoo.

Sosialidemokraatit ajettiin paitsioon Tampereen kunnallisessa elämässä, ja vallan otti niin sanottu XL-akseli, jonka muodostivat kokoomus, vihreät, Tampereen sitoutumattomat, kristillisdemokraatit ja keskusta.

Johtavat kuntapoliitikot kokoontuivat kokoomuksen piiritoimistolle budjettineuvotteluiden aikana marraskuussa 2006. Pitkät pojat Seppo Rantanen ja Pauli Ruoholahti kuvassa oikealla. Pöydässä istuvat vasemmistoliiton ryhmäpuheenjohtaja Sirkkaliisa Virtanen ja kokoomuksen ja rkp:n ryhmän varapuheenjohtaja Riitta Koskinen. Heille juttelee pormestariksi valittu Timo P. Nieminen. Kuvassa vasemmalla sdp:n kunnallissihteeri Marja-Liisa Järvinen.

“Akseli oli oman aikansa tuote”

Porvariryhmää vuosituhannen vaihteessa johtanut Seppo Rantanen sanoo akselin toiminnan perustuneen vahvaan luottamukseen kahden suurimman ryhmän välillä. “Asioita vietiin eteenpäin hyvässä hengessä, ja lopulta yleensä päästiin kompromissiin. Akselin toiminnan päättymiseen johtaneista loppuvaiheista jäi kieltämättä ikävä sivumaku”, Rantanen tunnustaa nyt. “Aseveliakseli oli oman aikansa tuote”, luonnehtii puolestaan Pauli Ruoholahti.

Parivaljakko antaa tunnustusta Tampereen 2000-luvun päätöksentekijöille. Uomiinsa asettunut pormestarijärjestelmä ja toteutukseen saadut suuret hankkeet saavat kiitosta aseveliakseliajan päätöksentekijöiltä. “Kun pormestarimalli on saatu toimimaan ja päättäjät pitävät kiinni nelivuotiskausiksi sovituista pormestariohjelman tavoitteista, tulokset puhuvat puolestaan”, sanoo Pauli Ruoholahti.

“Peli kulisseissa oli ajoittain yllättävän kovaa”

Muistelmateoksen kirjoittamiseen pitkiä poikia kannustaneen toimittaja Markku Leppäsen mukaan kirjassa on erittäin paljon asiaa, paljon mielenkiintoisia ihmisiä ja se avaa hyvin viime vuosikymmenten päätöksentekoa ja harjoitettua politiikkaa.

“Monelle saattaa olla yllätys, kuinka raadollista ja kovaakin peli kulisseissa on ollut, vaikka pääosan esittäjät näyttäytyivät julkisuudessa aina rauhallisina. Pitkien poikien teos antaa kattavan kokonaiskuvan Tampereen poliittisesta toiminnasta ja historiasta vuosituhannen vaihteen molemmin puolin.”

Lue lisää: Tampereen politiikan pitkät pojat muistelevat kirjassaan aseveliakselin loppua

Lue lisää: Tampereen kokoomus antoi varoitukset kahdelle – Pikkujoulun jatkoilla tapahtunutta häirintätapausta puitiin maanantaina, näin häirintäkohuja kommentointiin

Lue lisää: Naiset kertovat Ilkka Sasista – Huhumylly estää eduskuntavaali­ehdokkuuden, tästä on kyse

Oikaisu 11.1.2023: Erkki Lindfrosin toinen nimi oli merkitty jutussa alunperin virheellisesti lempinimeksi. Napoleon oli hänen toinen nimensä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut