Sähkön hinta hipoo nyt pilviä, mutta yksi Tampereen isoista voimaloista seisoo – kysyimme, miksi

Sähkölaitoksen mukaan Naistenlahti 1 -voimala on välttämätön pitää varalla, jos Naistenlahti 3:n kanssa tulee ongelmia.

Naistenlahdessa on tätä nykyä kaksi toimivaa voimalaa, joista toinen on varalla ja toista koekäytetään.

14.12.2022 10:35

Aamulehti

Tampereen Sähkölaitoksella on Naistenlahdessa kaksi voimalaa, joista toinen seisoo tällä hetkellä tuottamatta sähköverkkoon wattiakaan. Potentiaalia olisi, sillä voimalan vuorokaudessa tuottaman sähkön määrällä lämmittäisi 150 sähkölämmitteistä omakotitaloa vuoden ajan. Miksi voimala seisoo?

Tampereen sähkölaitoksella on neljä yhteistuotantovoimalaa, jotka tuottavat sekä sähköä että kaukolämpöä. Naistenlahden kahdesta voimalasta toinen eli Naistenlahti 3 on uusi, ja siellä tehdään parhaillaan käyttöönottoa ja koekäyttöjä. Vanha voimala eli Naistenlahti 1 on sähkölaitoksen mukaan pakko pitää varalla, jos käyttöönoton tai ensimmäisen kauden aikana ilmenee yllättäviä häiriöitä tai vikaantumisia.

”Kun ajattelemme kokonaisuutta, riskien hallinnan ja koko meidän toiminnan näkökulmasta kriittisin asia on varmistaa kaukolämmön tuotanto ja jakelu", sanoo Tampereen Sähkölaitoksen energia-yksikön johtaja Paavo Knaapi.

Verkkoon ei mahdu aina

Naistenlahden voimalat kytkeytyvät samoihin verkkoihin, jolloin niillä on vaikutuksia toisiinsa. Jos Naistenlahti 1 laitetaan päälle ja tapahtuu jotakin ennalta-arvaamatonta, sillä voi olla vaikutuksia Naistenlahti 3:n toimintaan. Naistenlahti 1 ei ole ollut kuuteen vuoteen jatkuvassa käytössä, ja se vaikuttaa siihen, miksi laitosta pidetään varalla nimenomaan lämmöntuotannon lyhytaikaisia häiriöitä varten.

”Haluamme turvata, että saamme uuden voimalaitoksen hallitusti ja hyvin käyttöön. Elämme edelleen keskellä energiakriisiä ja turvallisuustilanne Euroopassa on muuttunut, joten huoltovarmuuden varmistaminen on erityisen tärkeää”, Knaapi perustelee.

Kaikissa yhteistuotantovoimaloissa kaukolämmön ja sähkön tuotanto kulkevat käsi kädessä. Ylipäätään kaikki voimalat eivät voi olla kaikissa tilanteissa yhtä aikaa päällä.

”Ei mahdu verkkoon. Kaukolämmön kulutus määrittelee, paljonko pystytään sähköä tuottamaan.”

Reservissä ei yhtään

Naistenlahti 1:llä ei ole viime vuosina tuotettu sähköä, vaan se on ollut tehoreservissä yhdessä Meri-Porin voimalaitoksen ja Kymijärvi KT -voimalaitoksen kanssa. Viimeisin reservikausi päättyi tämän vuoden kesäkuun lopussa.

Lue lisää: Voimalaitos Tampereella jää pois valtakunnallisesta tehoreservistä – Tästä on kyse

Tällä hetkellä tehoreservissä ei ole yhtään voimalaa. Kesän kilpailutukseen tuli tarjous yhdestä voimalasta, ja sekin hylättiin.

Energiaviraston asiantuntija Henri Hämäläinen sanoo, ettei asiasta tarvitse huolestua. Ainoa tarjous tuli Meri-Porin voimalasta, joka toimii tällä hetkellä reilun 70 prosentin teholla maksimitehosta ja täydellekin teholle se pääsee lähiaikoina.

Toisin sanoen Suomen sähkön tuotantokapasiteettiin ei tullut laskua, päinvastoin. Kaikki tehoreservissä olevat voimalat seisovat tuottamatta sähköä, kunnes niitä välttämättä tarvitaan sähköntuotannon varmistamiseksi poikkeuksellisen kovan kulutuksen aikana. Viimeksi reservivoimaloita käytettiin vuonna 2010.

Onko mitään iloa?

Jos voimaloita on nyt tavanomaista enemmän tuottamassa sähköä, eikö sen pitäisi näkyä sähkön hinnassa? Hämäläinen sanoo, että tehoreservivoimaloiden teho on loppujen lopuksi ollut suhteellisen pieni – viime kaudella 600 megawattia. Sellainen ei vielä riittäisi suistamaan nykyisiä, poikkeuksellisen korkeita hintoja alamäkeen.

”Toki hinnat voisivat olla vieläkin korkeammat ilman niitä.”

Eikö olisi järkevää luopua tehoreservistä kokonaan? Energiaviraston toukokuussa tekemän arvion mukaan 600 megawatin tehoreservi riittäisi alentamaan tehovajeen 6,5 tunnista 2,1 tuntiin vuodessa. Tehovaje tarkoittaa aikaa, jolloin sähkön tarjonta ei riitä kattamaan kaikkea sähkön kysyntää. 4,4 tunnin ero tässä ei kuulosta tavallisen ihmisen korviin kovin kummoiselta.

”Jos tehovaje kestää vaikka yhden tunnin, ei normaali sähkönkäyttäjä sitä välttämättä edes huomaa sähkökatkoina", Hämäläinen sanoo.

Tehoreservistä määrää laki. Jos laskelmat osoittavat, että tehoreserviä tarvitaan, on Energiaviraston järjestettävä kilpailutus.

”On poliittinen kysymys, onko laille tarvetta.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut