Vanhoista kartoista paljastunut seikka siirsi matkailualueen uudistussuunnitelmia Tampereella – nyt alueelle haetaan uusia ideoita kilpailulla

Tampereen kaupunki avasi keskiviikkona ideakilpailun Maisansalon alueesta. Tarkoituksena on lähteä kehittämään 15 hehtaarin alueelle järvi- ja luontomatkailua.

Arkeologi Kalle Luoto oli tänä vuonna tutkimassa Tampereen Maisansalossa vanhaa kylänpaikkaa. Valokuva hänestä on otettu heinäkuussa 2019 Kangasalan Sarsan kaivauksilla.

8.12.2022 5:00

Aamulehti

Maisansalossa Tampereella tänä vuonna tehdyt arkeologiset kaivaukset antoivat merkkejä keskiajan ja sitä myöhemmästä asutuksesta, mutta eivät sitä aiemmasta.

Polson vanhan kylänpaikan kaivauksissa mukana ollut Heilu oy:n arkeologi Kalle Luoto sanoo, että esihistoriallisen asutuksen löydökset voisivat silti olla mahdollisia.

Mikä?

Maisansalon ideakilpailu

Tampereen kaupunki avasi keskiviikkona ideakilpailun 40 kilometrin päässä keskustasta sijaitsevasta Maisansalon alueesta.

Näsijärven tuntumaan 15 hehtaarin alueelle tavoitellaan liiketoimintakonseptia, joka voisi sisältää esimerkiksi majoitus-, kulttuuri-, viihde-, urheilu- ja virkistyspalveluita.

Kaupunki on varautunut mahdolliseen asemakaavamuutokseen, ja luovuttamaan tontit ja rakennukset kilpailun voittajalle.

Rahoituksesta, suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa kilpailun voittaja itse tai yhteistyökumppanien kanssa.

Ehdotukset jätettävä viimeistään 7. huhtikuuta 2023, ja kilpailun tulos ratkennee toukokuussa.

Kaivaukset tehtiin keväällä ja kesällä, sillä vanhoista kartoista ilmeni, että paikalla on mahdollisesti ollut vanha kylä. Varhainen asutus on Luodon mukaan mahdollista siksikin, että paikka on hyvä.

”Kun on päässyt ensimmäisenä valitsemaan, niin on valinnut parhaan tontin”, hän sanoo ja naurahtaa ajatukselle, joka voisi olla tästäkin päivästä.

Ideakilpailu alkaa

Tampereen kaupunki tiedotti keskiviikkona avanneensa ideakilpailun Maisansalon alueesta. Kaupungin tarkoituksena oli avata kilpailu jo vuosi sitten, mutta selvisi että tutkimukset ovat tarpeen alueella sijainneen kylän vuoksi.

15 hehtaarin kilpailualueen keskivaiheille sijoittuva Polson vanha kylänpaikka on kiinteä muinaisjäännös. Alueella sijainnut Polson talo on mainittu jo 1500-luvun maakirjoissa.

Voimassa olevasta asemakaavasta vuodelta 1975 on tehty tulkinta marraskuussa 2022, ja sen mukaan muinaismuisto rajoittaa rakentamista. Myös historiallinen tielinja on otettava suunnitelmissa huomioon.

Peltoja ja niittyjä

Jos paikkaa kaivettaisiin paljon, sen alta saattaisi löytyä Luodon mukaan rautakautisia kerrostumia.

”Kylän talous, joka tulee esille peltojen ja niittyjen kautta, on luonut edulliset olosuhteet myös varhaiselle maanviljelylle.”

Arkeologisissa tutkimuksissa kaivettiin koekuoppia kohtiin, joissa tiedettiin kylän rakennusten sijainneen historiallisella ajalla eli keskiajasta lähtien.

”Tämän perusteella pyrittiin rajaamaan tarkemmin kohdetta. Saimme havaintoja osasta koekuoppia, ja pystyimme tekemään rajauksen kylälle”, Luoto kertoo.

Pohdinnan paikka

Jos rajauksen sisälle rakennettaisiin, tarvittaisiin Luodon mukaan sille kohdin vielä tarkempia tutkimuksia. ”Kaivettaisiin sieltä historiallisesti arvokkaat jäännökset pois.”

Hän pitää aluetta niin arvokkaana, että se voisi jäädä rakentamatta ja esimerkiksi puistoalueeksi.

”Jos sitä ei ole ihan pakko tutkia, se voisi olla ihan hyvä jättää odottamaan, sillä tutkimukseen käytettävät laitteet kehittyvät.”

Luoto sanoo, että ympäristön muutokset saattavat toki tuhota entisajan arkielämän vähäisiä jäänteitä.

”Nämä ovat aina pohdintoja siitä, mitä kannattaa tehdä ja missä mittakaavassa.”

Esimerkiksi vesijohdon tai vastaavan infran vetämiseen kylän läpi sisältyy Luodon mukaan yksi mahdollisuus tehdä lisätutkimusta.

”Nehän ovat usein sen kaltaisia, että niiden on pakko mennä jotain suoraa linjaa, niihin ei tehdä mielellään mutkia. Silloin saamme poikkileikkauksen kohteesta, vaikka ei totaalisesti kaivettaisikaan.”

Millainen arvo paikalla on verrattuna muihin?

”Se on siinä mielessä arvokas, että sen päällä ei ole modernia rakentamista, joka olisi tuhonnut alla olevat historialliset kerrostumat suurilta osin. 1900-luvun maankäyttö ei ole ollut juuri tuolla kohtaa voimakasta.”

Polson vanha kylänpaikka saattaisi kertoa Luodon mukaan erämaan rajan elämästä keskiajalla.

”Näsijärven rantojen pohjoispuolisia asuinpaikkoja tunnetaan aika vähän. Niitä ei ole paljon tutkittu. Näsijärven rannoilla talous on perustunut ehkä enemmän erätalouteen, kalastukseen ja metsästykseen, kun Pyhäjärven rannoilla se on ollut maatalousvaltaista varhaisessa vaiheessa.”

Luoto toivoo, että paikassa voitaisiin tuoda joka tapauksessa jollain tavalla esille veden, pellon ja historiallisen asutuksen yhteys. ”Siinä on jollain tavalla tuon paikan juuret.”

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut