Pitkään työttömänä ollut Juha Hiltula osoittautui pesulayrittäjän lottovoitoksi – Näin Tampereella kehitetty uusi malli auttaa töihin ihmisiä, joille työelämän ovi on ollut tiukassa

Hiedanrannan oppimiskylän ideana on tarjota matalan kynnyksen väylä koulutukseen ja työelämään hankalassa työllisyystilanteessa oleville sekä työvoimaa yrityksille. ”Me täällä olemme usein hämmästyneitä, että miksi tämä ihminen ei ole työllistynyt”, sanoo projektityöntekijä Anne Meronen. Työllistyminen tyssää joskus ihan vain siihen, ettei usko omaan osaamiseen riitä.

Lielahden Pesulan yrittäjä Minna-Liisa Vesanen sanoo, että fyysisesti raskas pesulatyö ei sovi kaikille. Juha Hiltula on työssä viihtynyt.

23.11. 5:00

Aamulehti

”Todellakin on”, vastaa Olli Purola kysymykseen, onko hänen nyt opettelemansa työ sellaista, jota hän haluaisi jatkossakin tehdä.

Purola istuu Tapolan neuvotteluhuoneessa Lielahdessa. Päivä on kulunut muun muassa ruokaa punnitessa ja pakatessa. 28-vuotias Purola on ehtinyt käydä monenlaisissa työkokeiluissa, mutta nyt hän on polulla, jonka päässä on oikea palkallinen työpaikka tekijää vailla. Purola on yrityksessä suorittamassa elintarvikealan tutkinnon osaa ja näyttämässä, että on motivoitunut ja sopii työhön.

”Te-toimiston omavalmentaja näki tämän paikan ja kysyi, kiinnostaisiko minua lähteä kokeilemaan”, Purola kertoo.

Hän sanoo pitävänsä työssä niin ruuan laittamisesta kuin sen pakkaamisestakin. Myös perehdytys saa kiitosta. Alussa hänet laitettiin toisen työntekijän pariksi, joka näytti miten työ tehdään ja hän opetteli tekemällä perässä.

Purola on yksi ihmisistä, joiden polku työelämään tai uuteen ammattiin kulkee Hiedanrannan oppimiskylän kautta. Sen ideana on tarjota matalan kynnyksen väylä koulutukseen ja työelämään hankalassa työllisyystilanteessa oleville sekä työvoimaa alueen yrityksille.

Hiedanrannan oppimiskylä -hankkeen projektityöntekijä Anne Meronen kyseli Olli Purolan kuulumisia pannarin ääressä Mustamakkarabaarissa.

Saa kopioida

Oppimiskylässä pilotoidaan kahta eri mallia. Purola on Näytön paikka -mallissa, jossa oppiminen tapahtuu yrityksessä työvaltaisesti. Oppimiskylä on etsinyt ensin työpaikan ja sen jälkeen paikkaan sopivan ihmisen. Hänelle on räätälöity osatutkinto sen mukaan, mitä työpaikassa vaaditaan ja mitä osaamista tai koulutusta hänellä entuudestaan on. Oppimiskylän väki on tukena, ja koko homman tavoitteena on työllistyminen.

Hiedanrannan oppimiskylän päätoteuttaja on Tampereen ammattiopisto Tredu ja osatoteuttaja Tampereen ammattikorkeakoulu Tamk. Tavoitteena on, että toimintamallit voidaan kopioida muuallekin.

”On huomattu, että nämä konseptit toimivat ja olisi järkevää saada niitä monistettua. Ei tällainen yksi pieni yksikkö maailmaa muuta, mutta jos samantyyppisiä saataisiin ympäri Suomea, sillä olisi iso merkitys”, sanoo Hiedanrannan oppimiskylä -hankkeen projektipäällikkö Leena Kallio.

Hankkeessa on vuoden aikana ollut mukana 22 opiskelijaa, joista suurin osa on vielä toiminnassa mukana eli ei ole valmistunut. Viisi on työllistynyt ja kaksi keskeyttänyt.

”Hanke on jo maksanut tälläkin itsensä takaisin. Puhumattakaan, jos kaikki työllistyvät”, Kallio sanoo.

Hiedanrannan oppimiskylä -hankkeen projektipäällikkö Leena Kallio ja projektityöntekijä Anne Meronen ovat saaneet vuoden mittaan iloita monta kertaa siitä, että ihmiset ovat saaneet mieluisan koulutuspaikan tai työn.

”Tuli lottovoitto”

Myös Juha Hiltulalla oli näytön paikka, ja nyt hänellä on työpaikka. Torstaina 17. marraskuuta Hiltula täyttää pesukoneita Lielahden Pesulassa yhdessä yrittäjä Minna-Liisa Vesasen kanssa. Lähimuistin ongelmat ovat vaikeuttaneet Hiltulan työllistymistä, mutta pesulassa työtä tehdään paljon yhdessä, joten kaikkea ei tarvitse aina muistaa itse.

”Paljon on sitä, että samaa asiaa tekee kaksi ihmistä ja koko ajan käydään dialogia”, Vesanen kuvailee. ”Joku muistaa sen, mitä toinen unohtaa”, Hiltula jatkaa.

Vesanen kuuli Hiedanrannan oppimiskylästä, kun sieltä otettiin häneen yhteyttä ja ehdotettiin yhteistyötä. Vesanen lupautui tarjoamaan harjoittelupaikan ja erityistä tukea sitä tarvitsevalle opiskelijalle.

Sen jälkeen jonkin aikaa etsittiin sopivaa ihmistä. ”Tämä työ ei sovi ihan kaikille. Työ on fyysisesti raskasta ja pitää hypätä tehtävästä toiseen”, Vesanen sanoo.

Hän jatkaa, että suhtautui avoimen odottavasti siihen, mitä tulee. ”Sieltä tuli sitten lottovoitto.” Hiltula tuli Lielahden Pesulaan toukokuussa suorittamaan tekstiilihuoltajan tutkinnon osan. Kahden kuukauden jälkeen hän sai vakituisen työpaikan.

Työparina työskentely auttaa pesulatyön käytäntöjen oppimista. Yrittäjä Minna-Liisa Vesanen sai Juha Hiltulasta porukkaan sopivan työntekijän.

Pesula on pieni työpaikka, jossa tehdään paljon yhdessä. Vesanen sanoo, että siellä on tärkeää, että työntekijät viihtyvät toistensa kanssa. Myös Hiltula kertoo viihtyvänsä.

”Työkaverit ja pomo on mukavia ja hommat sellaisia, mitä osaa jollain lailla tehdä”, Hiltula summaa.

Pesulavierailulle oppaaksi lähtenyt Oppimiskylän projektityöntekijä Anne Meronen ei malta olla hiljaa. ”En tiedä, olisiko sinua palkattu, jos hommat vain jollain lailla sujuisivat. Älä ole liian vaatimaton. Eiköhän ne suju oikein hyvin.”

Juha Hiltulan Luna-collie tulee silloin tällöin töihin mukaan. Lielahden Pesulan yrittäjän Minna-Liisa Vesasen mukaan pesulakoira on ihana bonus. ”Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten paljon tämä antaa. Mattoja pesetetään paljon lemmikkien takia, enkä muista, että kukaan olisi koskaan vieroksunut sitä, että täällä on koira.”

Pienet asiat pysäyttävät

Anne Merosen mukaan monesti kynnykset, joihin työllistyminen on tyssännyt, ovat pieniä. ”Suurin osa liittyy itsetuntoon: en osaa mitään, en uskalla lähteä edes kokeilemaan”, hän sanoo. Osa ei halua takaisin kouluun, koska kokee, ettei osaa opiskella. Kokemuksen taustalta saattaa löytyä lukihäiriö. Maahan muuttaneilla kielitaito voi muodostaa kynnyksen. Joku taas ei yksinkertaisesti ole sellainen aktiivinen työnhakija, joka osaa mainostaa itseään.

”Me täällä olemme usein hämmästyneitä, että miksi tämä ihminen ei ole työllistynyt”, Meronen kuvailee.

Toisaalta osalle yrityksistä rekrytointi on vaikeaa. Näytön paikka -mallissa pyritään ratkaisemaan ongelma sekä työnhakijan että yrityksen kannalta. Työnantajalle yhteistyö on maksutonta, eikä hän alkuvaiheessa lupaa kuin koulutuspaikan. Näin työnantaja saa aikaa tutustua työntekijään.

”Emme ole keksineet pyörää uudestaan. Meillä on yrittäjien kanssa yhteistyösopimus. He tarjoavat meille työpaikkoja ja me yritämme löytää heille tekijän, jonka myös koulutamme tehtävään heidän toivomustensa mukaisesti”, Leena Kallio sanoo.

Sopivat ihmiset valitaan tarkasti, ja työntekijälle on oltava todellinen tarve. ”Teemme yhteistyötä vain yritysten kanssa, jotka aidosti voivat rekrytoida”, kertoo opettaja Reeta Alho. Yhteistyö on myös lopetettu, kun kävi ilmi, ettei yrityksellä ollut halua oikeasti palkata.

Koulutus on lyhytkestoista. Meronen kuvailee, että se motivoi, kun maali näkyy. ”Asiakas saa työttömyysetuutta korotetulla osuudella, ja kaikki tietävät, ettei se ole lottovoitto. Edetään osatutkinto kerrallaan, ettei tule oloa, että en pysty olemaan kolmea vuotta syömättä.”

Opiskelija on mukana koulutussopimuksella. Jos kaikki menee mönkään, näytön suorittaminen riittää, ja sen voi suorittaa koulussa. ”Hän saa joka tapauksessa osatutkinnon, eikä seuraa karenssia, vaikka jostain syystä ei saisi työpaikkaa”, Meronen sanoo.

Mikä?

Hiedanrannan oppimiskylä

Hanke alkoi 1. syyskuuta 2020 ja päättyy 31. elokuuta 2023.

Taustalla on palkittu Yrityskylä-konsepti sekä vuonna 2018 alkanut Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Hiedanrannan kokeilu, joka on jo laajentunut uudenlaiseksi oppimisympäristöksi.

Oppimiskylästä rakennetaan oppimisympäristöä, joka koostuu ammatillisen oppilaitoksen, yhdistysten, yritysten ja työllisyyspalveluiden yhteisöstä. Hiedanrannan lisäksi Oppimiskylä on Nokialla ja Orivedellä.

Rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto. Hankkeen rahoitus on noin 750 000 euroa.

Päätoteuttaja on Tredu ja osatoteuttaja Tamk.

Ideana on tarjota matalan kynnyksen väylä koulutukseen ja työelämään hankalassa työmarkkinatilanteessa oleville sekä työvoimaa alueen yrityksille.

Oppimiskylässä pystyy 6–12 kuukaudessa kokeilemaan uutta alaa ja suorittamaan samanaikaisesti sekä yksilöllisen osatutkinnon että tutustumaan uuteen työpaikkaan.

Opiskelijalla on käytössään erityisopettajan ja suomen kielen opettajan tuki, ammatillisen ohjaajan tuki sekä ammatillisen opettajan opetus.

Pilotoitujen mallien on tarkoitus jatkua hankkeen jälkeen ja levitä muuallekin.

”Kaikki lähtee tekemisestä”

Hiedanrannan oppimiskylän toinen malli on Onnistumalla töihin. Se oli olemassa jo ennen kuin Oppimiskylä-hanke alkoi, mutta hankkeessa sekin halutaan saada kopioitavaan muotoon.

Tredun kokeiluna alkanut toiminta näki päivänvalon vuonna 2018 entisen tehtaan kylmässä kuorimon hallissa Hiedanrannassa. Samassa paikassa toimitaan vieläkin, mutta enää ei ole niin kylmä. Onnistumalla töihin -mallissa oppiminen tapahtuu ryhmässä alueen yritysten tilaamia töitä tehden. Myös tässä mallissa tavoitteena ovat työpaikat.

”Kaikki lähtee tekemisestä ja siitä, että meillä on oikeasti 32 asiakasta. Ne toimivat täällä ja me tuotamme palvelua talvikunnossapidosta viheralueiden hoitoon ja korjausrakentamiseen. Skaala on valtava”, kuvailee kiinteistöpalvelualan ammatillinen opettaja, toimintamallin luonut ja yhteistyöverkostot rakentanut Onni Orsmaa.

Opiskelijat tulevat kaupungin työllisyydenhoidon järjestelmästä, mutta itse hakien ja haastattelun kautta, eivät käskettyinä. Maksimissaan vuoden kestävässä koulutuksessa opiskelijan osaaminen ja luvat päivitetään tämän päivän vaatimusten mukaiseksi. Opiskelu ei etene tietyn aikataulun tai lukukauden mukaan vaan yksilöllisesti.

Kiinteistöhuoltoalaa vaivaa työvoimapula, ja Orsmaan mukaan työnantajat kysyvät häneltä työntekijöitä joka päivä.

Tredun Onni Orsmaa on rakentanut Hiedanrannassa uudenlaista oppimisympäristöä. Onnistumalla töihin -mallissa oppiminen tapahtuu ryhmässä alueen yritysten tilaamia töitä tehden.

Aikuisia tarvitaan

Koska opiskelijoilta puuttuu eri tutkinnonosia, Orsmaa yhdistelee asiakkaiden ja opiskelijoiden tarpeita. Se, jolta puuttuu vaikkapa korjausrakentamisen tai talvikunnossapidon osia, menee asiakkaalle, jolla on sellaista työtä.

Samalla opetellaan työelämän vaatimaa vuorokausirytmiä, arjessa jaksamista ja muita perusasioita. ”Lisäksi opetellaan oman osaamisen tunnistamista. Aikuiset ihmiset osaavat vaikka mitä, mutta eivät vain tiedä sitä”, jatkaa Tredun lehtori Jari Honkanen.

Samassa paikalle astelee 58-vuotias Jukka Eronen, joka on tehnyt pitkän työuran rakennusalalla. Hän halusi vaihtaa alaa. ”Olin väsynyt rakennushommaan. Te-toimistosta ehdotettiin tätä, kävin Onnin haastattelussa ja Onni sanoi, että tervetuloa”, Eronen kertoo. Hänellä on tähtäimessä kiinteistönhoitajan ammattitutkinto.

”Vaimo sanoi, että sä kyllästyt siellä koulussa, kun olet tottunut tekemään käsillä töitä. Päinvastoin, olen tykännyt. Minulle sopii, että tämä on enemmän käytäntöä kuin teoriaa”, Eronen kertoo.

Alanvaihtaja on myös 47-vuotias Matti Sinervo. ”Kattohommissa olin ja ajattelin uutta alaa. Koneet kiinnostavat.”

Jukka Eronen, Onni Orsmaa ja Matti Sinervo lähdössä päivän tehtäviin. Eronen ja Sinervo hakivat ja pääsivät koulutukseen Orsmaan haastattelun kautta.

Orsmaa kertoo, että ryhmään uusia opiskelijoita valitessa katsoo, että mukana on aina myös kokeneita aikuisia. ”Jukan ja Matin kaltaisia pitää olla koko ajan, muuten olen pulassa. Aikuisen ihmisen näkökulma antaa nuoremmille kuvan siitä, miten aikuiset ihmiset toimivat. Sillä on mieletön vaikutus.”

Kiinteistöhuollon lisäksi Hiedanrannassa on ollut 1,5 vuoden ajan myös pintakäsittelyalan opiskelijoita. Rakennus-, sähkö- ja talotekniikka-alan opiskelijaryhmiä on käynyt paikalla tekemässä töitä tarpeen mukaan.

Hiedanranta on paikkana otollinen tällaiselle toiminnalle. Sen pitkä historia luo pohjaa yhteisöllisyydelle ja tulevaisuus on täynnä työtä. Pian sinne alkaa rakentua Hervannan kokoinen, noin 25 000 asukkaan kaupunginosa. ”Se palvelun määrä, joka täällä tarvitaan, tulee olemaan valtava”, Orsmaa sanoo.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut