Tampereella sattuu noin 30 putkirikkoa vuodessa: voisiko Helsingin kaaos tapahtua täällä? – Näin iso osa vedestä valuu hukkaan

Putkirikkoja tapahtuu Tampereellakin joka vuosi, mutta niiden määrää on saatu vähennettyä noin 50:stä noin 30:een vuodessa. Kuvat näyttävät takavuosien isojen putkirikkojen jälkiä.

Tampereella on 2000-luvun aikana koettu isojakin putkirikkoja. Esimerkiksi vuonna 2004 kadut lainehtivat Kalevassa.

19.11. 6:00

Aamulehti

Tampereella sattui vuonna 2021 noin 33 putkirikkoa ja tänä vuonna elokuun loppuun mennessä verkoston häiriötilanteita oli raportoitu 14. Häiriötilanteet ovat pääasiassa putkirikkoja.

Putkirikkojen määrää on Tampereen Veden toimitusjohtajan Petri Jokelan mukaan saatu laskettua takavuosien noin 50:stä noin 30:een vuodessa. Osin se on seurausta verkoston saneerauksesta, mutta myös ulkoiset olosuhteet kuten lämpötilan vaihtelut vaikuttavat.

Mitään Helsingissä viime sunnuntaina koetun kaltaista Tampereella ei ole viime vuosina nähty. Helsingin kantakaupungissa ison runkovesiputken rikkoutuminen johti ketjureaktioon, jonka seurauksena useita putkia rikkoutui eri puolilla kaupunkia.

Tampereella yli 100 vuotta vanhoja putkia

Jokela sanoo, että teoriassa sama voisi tapahtua Tampereella.

Helsingissä putkirikkojen ketjun aloittaneen Fleminginkadun runkolinjan rikkoutumisen syy oli Helsingin Sanomien mukaan ikävaurio putkessa ja kasvaneen liikenteen aiheuttama rasitus. Ketjureaktio syntyi, kun rikkoutuneen putken venttiilit suljettiin ja virtauksen äkillinen pysähtyminen aiheutti voimakkaan paineiskun ikääntyneeseen verkostoon. HS kertoo, että ketjureaktio sai alkunsa vuonna 1940 rakennetusta putkesta.

”1940-luvun putki on suhteellisen nuori putki. Meillä on sata vuotta vanhoja putkia. Vanhin putki, josta meillä on tietoa, on vuodelta 1900”, Jokela kertoo. Tampereella on vesijohtoa ja viemäriä yhteensä noin 1 600 kilometriä. Vanhimmat putket ovat keskustan alla, sillä sinne niitä vesilaitoksen perustamisen aikaan 1898 rakennettiin.

Tausta

Helsingin putkirikot

Helsingin kantakaupungin alueella sattui sunnuntain 13. ja maanantain 14. marraskuuta aikana seitsemän putkirikkoa, joiden seurauksensa sadoilta asukkailta katkesi vesi.

Ketjureaktio sai alkunsa putkirikosta isossa runkolinjassa Kalliossa Fleminginkadulla.

Runkolinjan hajoamisen syyksi on kerrottu ikävaurio putkessa ja lisääntyneen liikenteen aiheuttama rasitus.

Putken ikä on riskitekijä mutta ei ainoa. Myös esimerkiksi putken materiaalilla ja laadulla sekä asennuksen onnistumisella ja maaperällä voi olla osuutensa putkirikossa. Jokela mainitsee, että putkissa on laatueroja esimerkiksi eri vuosikymmeninä käytössä olleiden valmistustekniikoiden seurauksena. Jos taas asennusta ei ole tehty hyvin huolellisesti, on putken alle voinut jäädä vaikka kivi, joka painaa putkea ja lopulta rikkoo sen.

Todella pahaa putkirikkoa Jokela ei viime vuosilta Tampereelta muista, vaan ne ovat suunnilleen vuosikymmenen takaa. Samaan lopputulokseen tulee tutkimalla Aamulehden kuva-arkistoa. Vesi on lainehtinut hajonneen putken jäljiltä maan pinnalla muun muassa vuonna 2014 Teiskontien tuntumassa, vuonna 2007 Kaupissa vinttikoiraradalla ja vuonna 2004 Satakunnankadulla sekä Sammonkadulla.

Ison putken rikkoutuminen sai Tampereen Kalevan kadut lainehtimaan helmikuussa vuonna 2004.

Tältä näyttivät putkirikon seuraukset Kalevassa helmikuussa 2004.

Satakunnankadulla sattuneen putkirikon jäljiltä Siperian liikekeskuksen tunneli joutui veden valtaan huhtikuussa 2004.

Kaupin vinttikoirarata joutui veden valtaan runkovesiputken hajottua elokuussa 2007.

Teiskontien tuntumassa Tampereella selviteltiin putkirikon jälkiä lokakuussa 2014.

Vesijohtovuotoja korjataan Tampereella joka vuosi. Kuva on Hallituskadulla tehdyistä korjaustöistä joulukuulta 2021.

Kuuntelu voi paljastaa vuodon

Tampereen Vedellä on parhaillaan luonnosvaiheessa koko verkoston kuntoarvio ja pitkän aikavälin investointisuunnitelma. Jokela kertoo niiden valmistuvan tämän vuoden puolella.

Verkoston kuntoa selvitetään jatkuvasti muutenkin esimerkiksi videokuvauksilla viemäreissä ja kuuntelemalla vesijohtoverkostoa. ”Vuodonetsijät kuuntelevat kuulokkeilla ja kuuntelulaitteella kuulee, jos virtausääni muuttuu. Ääni muuttuu, jos vesijohtoverkossa on vuotoja ja virtausnopeus kasvaa. Lisäksi on kiinteitä ääniloggereita, eli automaatti kuuntelee ja siitä saadaan dataa”, Jokela kuvailee.

Tieto putkirikosta saadaan joskus niin, että vettä nousee rikkoutuneesta putkesta maan pinnalle. Toisinaan vuoto käy ilmi putkien kuuntelulla. Joskus taas joltain alueelta alkaa tulla ilmoituksia, että hanasta tuleva vesi on sameaa. Sameus voi kertoa vuodosta, jonka seurauksena veden virtaussuunta on muuttunut ja putken seinämistä on irronnut rautasakkaa.

Kaikkia vuotoja ei havaita. ”Jokaisella vesilaitoksella joka päivä vettä valuu maan sisään ja menee niin sanotusti hukkaan”, Jokela sanoo.

Näin iso osa vedestä valuu hukkaan

Piilossa vuotavan veden määrää voi arvioida vertaamalla verkostoon pumpatun vesimäärän ja laskutetun vesimäärän eroa. Jokelan mukaan kaikki laskuttamaton vesi ei ole vuodoista karannutta, vaan esimerkiksi palopaikkojen sammutusvesi sisältyy siihen, samoin vesilaitoksen itse käyttämät huuhteluvedet.

Tampereen Vedellä laskuttamattoman veden osuus oli viime vuonna Jokelan mukaan 18 prosenttia. ”Pyrimme sitä pienentämään. Kyllä se saisi olla muutaman prosenttiyksikön pienempi”, Jokela sanoo.

Vesihuoltolaitosten raportteja kokoavassa Veeti-verkkopalvelussa Tampereen Veden laskuttamattoman veden määrä viime vuonna on 23 prosenttia, mutta Jokelan mukaan siinä on virhe. ”Olemme huomanneet saman tilastomerkinnän, joka johtuu Tampereen Veden eri kuntiin myymän veden tilastointitavasta.”

Tampereen Vesi investoi vuosittain 20–22 miljoonalla eurolla, josta noin kaksi kolmasosaa menee verkoston rakentamiseen ja saneeraamiseen. Jokelan mukaan suunnitelmissa on nostaa investoinnit 22–27 miljoonaan euroon vuodessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut