Yksiöt valtasivat Tampereen, nyt uusien asuntojen koossa on tapahtunut käänne

Tampere on pyrkinyt vaikuttamaan uusien asuntojen kokoihin pian kahden vuoden ajan jo tonttihakuvaiheessa. Kiinteistöjohtaja Virpi Ekholmin mukaan tilastoissa on nähtävissä varovainen käänne kohti suurempia asuntokokoja.

Viime vuosina Tampereelle rakennetuista uusista asunnoista valtaosa on ollut kerrostaloasuntoja. Yleisin huoneistotyyppi on ollut yksiö, joita esimerkiksi vuonna 2020 oli 47 prosenttia kaikista asunnoista. Kuvassa on Ranta-Tampellaa syyskuussa 2022. Uutta kaupunginosaa on rakennettu kiivaasti muutaman viime vuoden aikana.

11.11. 6:00

Aamulehti

Tampere on jäljessä tavoitteestaan kasvattaa kaupunkiin rakennettavien uusien asuntojen kokoja. Tampereen tavoitteena oli, että tänä vuonna valmistuvat asunnot olisivat keskimäärin 51 neliön kokoisia. Tammi–lokakuussa 2022 valmistuneiden asuntojen keskikoko on ollut vain 44,2 neliötä.

Aamulehti uutisoi aiemmin, kuinka uudet asunnot ovat kutistuneet merkittävästi viimeisen reilun 10 vuoden aikana.

Lue lisää: Katso hakukoneesta, kuinka pieniksi eri asunnot ovat muuttuneet Tampereella: kolmiosta lähtenyt 10 neliötä pois

Lue lisää: Törmäsin jälleen täysin käsittämättömään pohja­ratkaisuun – Enkä voi olla ainoa, joka ei näitä nykypäivän asuntoja ymmärrä

Nämä ovat kaupungin keinot

Kysyimme Tampereen kaupungin kiinteistöjohtaja Virpi Ekholmilta, miten on päädytty tilanteeseen, jossa asunnot kutistuvat vuosi vuodelta, ja mitä asialle aiotaan tehdä.

Tampereen kaupunki pyrkii vaikuttamaan asuntojen kokoihin lähtökohtaisesti sopimusohjauksella, Ekholm kertoo. Se tarkoittaa esimerkiksi, että tonttihaussa määritellään kohteen asuntojakaumaa ja huoneistopinta-alaa. Esimerkiksi viime kesän tonttihaussa Vuoreksen tonteissa oli edellytetty, että kohteen asuntojen lukumäärästä vähintään 25 prosenttia toteutetaan vähintään kahden makuuhuoneen asuntoina. Näistä ainakin puolet tulee toteuttaa pinta-alaltaan vähintään 60 neliön kokoisina.

”Me viestimme, että pienasuntoihin painottuva asuntotuotanto ei meidän luovuttamilla tonteilla ole tavoitteiden mukainen”, Ekholm sanoo. Tonttihaussa määritellyt edellytykset tarkastetaan, kun hakijan kanssa tehdään pitkäaikaista maanvuokrasopimusta.

Mitä?

Tampereen kaupungin tavoitteet

Tavoitteena on valmistuneiden asuntojen keskipinta-alan nousu yhdellä neliömetrillä vuodessa vuoden 2021 tammi–syyskuun tasosta, joka oli 50 neliötä. Vuoden 2021 toteutunut taso oli 48,3 neliötä.

2022: 51 neliötä.

2023: 52 neliötä.

2024: 53 neliötä.

2025: 54 neliötä.

Tavoitteena on myös, että mikään huoneistotyyppi ei ylikorostu niin, että sitä on yli 40 prosenttia valmistuneista asunnoista.

Lähde: Tampereen kaupungin asunto- ja maapolitiikan linjaukset 2022–2025.

Tampere omistaa noin 70 prosenttia kantakaupungin maaomaisuudesta, eli käytännössä muusta kuin Pohjois-Tampereesta, kuten Aitolahdesta ja Teiskosta. Yksityisomisteisella maalla kaupungin keinovalikoimassa on ohjata asuntojakaumaa asemakaavoituksen käytössä olevin keinoin ja mahdollisesti maankäyttösopimuksessa, joissa sovitaan, että maanomistaja sitoutuu monipuoliseen asuntojakaumaan. Maankäyttösopimuksessa voidaan sopia myös, että osa maankäyttö­sopimus­korvauksesta maksetaan kaupungille rakennusoikeutena, jolloin kaupunki voi luovutuksen yhteydessä ohjata asuntojakaumaa.

Lue lisää: Tampereen tonttien uudet vuokraehdot tulevat voimaan vuodenvaihteessa – Tätä se tarkoittaa

Asuntokokojen ohjausta on Tampereella kokeiltu jo vuonna 2019, mutta sen jälkeen, kun kaupunginhallitus hyväksyi asiaa koskevat linjaukset tammikuussa 2021, on ohjaus Ekholmin mukaan ollut systemaattista. Hänen mukaansa markkinat ovat ottaneet ohjauksen vastaan ”ihan hyvin”. ”Asia on sen verran tuore, että vaikutuksia ja niiden aikataulua on vaikea arvioida. Oma tuntumani on, että näillä sopimuskeinoilla pystytään kasvattamaan keskipinta-alaa.”

Lisäksi keinovalikoimassa on asuntokokojen ohjaaminen asemakaavoituksessa. Tätä on tehty Ekholmin mukaan Tampereella tähän mennessä ainakin yhdessä kohteessa Tesoman keskustassa. ”Sopimuspohjainen ohjaus on ensisijainen keino, koska asemakaavat tehdään aikaa kestäväksi. Niissä ei ole tarpeen puuttua hirveän yksityiskohtaisiin asioihin.”

Virpi Ekholm puhui kesällä 2019 Tampereen kaupungin ja Tampereen seudun arkkitehtien järjestämässä Tampereen arkkitehtuuripolitiikkaa käsittelevässä tilaisuudessa.

Asuntojen koko kääntynyt kasvuun?

Ekholmin mukaan kaupungilla on tehty tilastoista johtopäätös, että asuntokokojen kehitys Tampereella on kääntynyt kohti hieman suurempia asuntoja. Yksiöitä on valmistunut tänä vuonna hieman edellisvuosia pienempi osuus ja kaksioita on vastaavasti valmistunut hieman enemmän.

Vastaava kehitys näkyy myös käynnistyneissä hankkeissa, joissa esimerkiksi kolmioiden ja neliöiden osuuksissa on muutaman prosenttiyksikön kasvu viime vuoteen verrattuna.

Tampereella on valmistunut viime vuosien rakentamisbuumin aikana erityisen paljon yksiöitä. Vuosina 2017–2020 Tampereelle valmistuneista asunnoista 88 prosenttia oli kerrostaloasuntoja. Yleisin huoneistotyyppi oli yksiö, joita oli 44 prosenttia kaikista asunnoista. Suurimmillaan yksiöiden osuus oli vuonna 2020, jolloin niitä oli 47 prosenttia kaikista uusista asunnoista. Vuonna 2021 yksiöitä oli 42 prosenttia, ja tämän vuoden tammi–syyskuussa 39 prosenttia.

Sen lisäksi, että yksiöitä on rakennettu paljon, ovat myös asuntojen keskipinta-alat kutistuneet. Esimerkiksi keskikokoiset uudet kolmiot ovat pienentyneet Tampereella 12 vuodessa yli 10 neliötä ja neljän huoneen asunnot yli 15 neliötä. Miten tähän tilanteeseen päädyttiin?

”Tampere on kasvukeskus ja tänne muuttaa paljon nuoria ihmisiä, eli pienten asuntojen tarvekin on tietysti iso”, Ekholm vastaa. Hänen mukaansa pienten asuntojen valmistuminen ei ole ollut pelkästään huono asia, koska se on hillinnyt vuokratason nousua Tampereella. ”Jos pienistä asunnoista olisi ollut pulaa samaan aikaan, kun nettomuutto on yli 3 000 asukasta vuodessa, niin vuokrat olisivat todennäköisesti nousseet vieläkin enemmän.”

Ekholmin mukaan asuntojakauman ohjaus vaihtelee kohteittain. ”Meillä on tietoa alueiden asuntokannan monipuolisuudesta, ohjauksella voidaan säätää sitä tarpeen mukaan.”

Ekholmin mukaan ohjauksella onkin asuntokannan monipuolistamisen lisäksi tarve puuttua päävaltaisesti pienistä asunnoista muodostuviin keskittymiin. Ne voisivat aiheuttaa niin sanottua pyöröovi-ilmiötä, jossa asukkaiden vaihtuvuus olisi suurta, jolloin alue saattaisi muuttua rauhattomaksi ja sosiaaliset ongelmat kasautua.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut