Tällaisia muutoksia budjettiehdotus tuo tamperelaisen palveluihin ja maksuihin: lue tärkeimmät poiminnat ja avainluvut

Tamperelaisten verotus ei kiristy eikä lisää velkaa oteta. Budjetti päätyy nollatulokseen.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala esittelivät kuvilla, kuinka hyvinvointialueen aloitus muuttaa kaupungin tuloja ja menoja. Ikonen esitteli kolmen nollan budjettiehdotuksen. Valtuusto käsittelee budjettia marraskuussa.

24.10. 18:29

Aamulehti

Nollatulos, ei veronkorotuksia, eikä lisää velkaa. Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kutsui ensi vuoden budjettiehdotustaan kolmen nollan budjetiksi. Nollat eivät kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö muutoksia olisi edessä.

Budjetin kannalta suurin muutos on hyvinvointialueen aloitus ensi vuoden alusta. Se vie kaupungin budjetista tuloja ja menoja noin 900 miljoonan euron edestä. Niitä jää reilu miljardi. Ikosen mukaan kaupungin rooli on edelleen merkittävä. ”Kaupunki ei ole mikään jakojäännös, kun hyvinvointialuetta rakennetaan. Olemme innostava ja merkittävä toimija ja kasvun moottori koko Suomelle. Ihmisten koti on jatkossakin täällä”, Ikonen kuvasi.

Tampere kasvaa edelleen noin 3 000 asukkaalla vuodessa. Tahdin hiipumista on uumoiltu, mutta Ikosen mukaan kasvu jatkuu yhtä vauhdikkaana kuin aiemminkin. Se tietää palvelutarpeiden kasvua esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Lasten palveluihin lisää euroja

Tampere lisää euroja ensi vuonna erityisesti juuri lapsiin ja nuoriin. Varhaiskasvatuksen tarpeen kasvuun varaudutaan 125 uudella paikalla, perusopetuksessa oppilasmäärän ennakoidaan kasvavan noin 250 oppilaalla, mutta ryhmäkoot pidetään ennallaan. Lisää tukitoimia on luvassa molempiin.

Lähiliikuntamahdollisuuksia parannetaan rakentamalla Lielahteen ja Hervantaan tekojääradat yhteensä noin 3,5 miljoonalla eurolla, ja vaikka kulttuuri- ja liikuntaharrastusten maksuja korotetaan, korotukset eivät koske lasten ja nuorten harrastuksia.

Osaltaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa tukea on myös köyhyystyöryhmän työhön lisätty 100 000 euroa. Se käytetään 7.–9.-luokkalaisten harrastuspassiin, ruoka-apuun ja puistoruokailuun.

Muista palvelualueista lisää euroja suunnataan muun muassa yleisten alueiden kunnossapitoon, siis esimerkiksi katujen talvikunnossapitoon, joka on saanut tiukkaa palautetta kuntalaisilta.

Tampere 2023

Avainluvut

Asukasluku 31.12.2023: 250 000.

Tuloveroprosentti: 7,61.

Henkilötyövuodet: 8 274.

Vuosikate (rahamäärä, joka tuloista jää juoksevien menojen jälkeen esim. investointeihin): 126,9 milj. euroa

Tulot: 1 081 milj.

Menot: 1 081 milj.

Tulos: 0.

Investoinnit (netto): 222,2 milj.

Lainaa per asukas: 3 728 euroa.

Maksuja korotetaan

Maksujen korotuksia on tulossa joukkoliikenteen lippuihin ja aikuisten kulttuurin sekä liikunnan asiakasmaksuihin. Joukkoliikenteen lippuihin tuleva korotus on viisi prosenttia. Ajatuksena on, että hallituksen esittämän joukkoliikenteen väliaikaisen alv-poiston avulla korotuksia pystytään siirtämään alkamaan vasta talvikauden jälkeen toukokuussa.

Kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin kohdistuvat maksukorotukset tulevat siis aikuisten lippuihin, joihin tulee läpi hinnaston 20 prosentin korotus. Käytännössä se merkitsee sitä, että esimerkiksi liikuntavuoro isossa salissa tai kaukalovuoro kaupungin jäähallissa maksaa nyt 21,50 euroa tunnilta ja ensi vuonna nousee 25,80 euroon.

20 prosentin kertoimella uimahallin kertamaksu nousee 7,20 eurosta 8,64 euroon ja matkakortilla maksettuna 5,50 eurosta 6,60 euroon. Yli 65-vuotiaiden maksu nousee 4,60 eurosta 5,52 euroon.

Tulevat vuodet huolestuttavat

Ennakkoon on puhuttu, että ensi vuosi olisi kuntataloudessa vielä helppo ennen vaikeita vuosia. Pormestari Ikonen totesi kuitenkin, ettei budjetin laatiminen nytkään helppoa ollut. Sinänsä hyviä esityksiä karsittiin yli 20 miljoonan euron edestä.

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala huomautti, että vielä vuonna 2018 Tampere oli melkein 60 miljoonaa euroa miinuksella. Sen jälkeen aloitettiin talouden tervehdyttäminen. Kuluva vuosi mennee niukasti plussalle ja ensi vuoden budjetti on siis nollassa.

”Se, mikä on huolestuttavaa, niin seuraavat vuodet. Ne näyttävät tosi hähmäisille ja meillä miinusmerkkisille 20–30 miljoonaa. Siellä tulee tosi tärkeäksi se, että verorahoitus ja nettomenojen kehitys kulkee samaa latua”, Yli-Rajala summasi.

Tampere vastaa tilanteeseen talous- ja tuottavuusohjelmalla. Siinä muun muassa kehitetään yksikkökustannusten laskentaa, kehitetään investointiprosessia ja tarkastellaan palveluverkkoa.

Tampereen investointitaso on ensi vuonna edelleen korkea, 222 miljoonaa euroa, vaikka sitä on Ikosen mukaan hillitty. Kuten tuttua jo aiemmilta vuosilta, suurin siivu menee talonrakennushankkeisiin ja siellä päiväkoteihin ja kouluihin. Suurimpia yksittäisiä hankkeita ovat Tammelan stadion sekä Etelä-Hervannan koulu ja päiväkoti. Molemmat valmistuvat ensi vuonna.

Investoinnit saadaan katettua 57-prosenttisesti vuosikatteella eli sillä, mitä tuloista jää juoksevien menojen jälkeen jäljelle. Loput katetaan omaisuuden myyntituloilla ja kassasta. ”Lainamäärä ei ole kasvamassa, jos kaikki toteutuu suunnitellulla tavalla”, Yli-Rajala sanoi.

Kaupunki saa myös merkittäviä osinkotuloja tytäryhtiöiltään. Tampereen sähkölaitokselta budjetoitu osinko on 20 miljoonaa ja Tampereen palvelukiinteistöjen sote-kiinteistöjen myynnin seurauksena 14 miljoonaa.

Sähkön hinnan noustessa herää kysymys, voisiko kaupunki omistajana tinkiä osingostaan, jotta kaupunkilaiset selviäisivät talven sähkölaskuistaan. Ikonen sanoo, että 20 miljoonan euron katoaminen budjetista tietäisi rankkoja päätöksiä.

Yli-Rajala jatkaa, että nuo miljoonat tarvitaan kaupunkilaisten palveluihin. ”Tarvitsemme sen 20 miljoonaa, että saamme palveluita pyöritettyä. Jos sähkölaitos sukeltaisi tuloksen osalta, myös siinä tilanteessa haluamme 20 miljoonalla vanhojen vuosien voittovaroja veronmaksajien hyväksi.”

Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee pormestarin budjettiehdotusta 14. marraskuuta.

Tampere 2023

Poimintoja

125 uutta varhaiskasvatuksen paikkaa. Lapsiryhmille tarjottavaa tukea vahvistetaan.

Perusopetuksessa ryhmäkoot ennallaan. Yhteisöllistä oppilashuoltoa ja kouluvalmentajamallia vahvistetaan sekä lisätään resurssiopettajia ja tukiopetusta.

Etelä-Hervannan koulu ja päiväkoti otetaan käyttöön, samoin Sammon koulun uudisrakennus ja päiväkoti sekä Ikurin pienten lasten yksikkö.

Mobiilinuorisotila vakinaistetaan.

Köyhyystyöryhmän työhön lisätään rahaa, joka käytetään harrastuspassin saamiseen kaikille yläkoululaisille, ruoka-apuun ja puistoruokailuun.

Lukiokoulutuksen paikkoja lisätään tämän vuoden päätösten mukaisesti ja lisäksi selvitetään, miten turvataan tamperelaisten nuorten pääsy lukioon myös tulevaisuudessa.

Lyseon lukion eli Rellun perusparannus käynnistyy.

Ammatillisessa koulutuksessa panostuksia opiskelijan hyvinvointiin ja tukeen.

Tammelan stadion valmistuu. Lielahteen ja Hervantaan rakennetaan tekojääradat.

Aikuisten kulttuurin ja liikunnan maksut nousevat.

Nekalan koulun kulttuurikeskuksen suunnittelua ja Hiedanrannan kulttuurikonseptia edistämällä ratkotaan taiteilijoiden ja kulttuuriyhteisöjen tilaongelmia.

Uusia asuntoalueita muun muassa Hervannan pohjoisakseli, Ojala, Tohlopinjärvi ja Raholan radanvarsi.

Yleisten alueiden kunnossapitoon lisää rahaa.

Kansainvälistä markkinointia ja kansainvälisten osaajien rekrytointia tehostetaan. Uudella Welcoming City -ohjelmalla parannetaan osaajien kiinnittymistä kaupunkiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut