Lenin-patsaita on piilotettu jo Kotkassa ja Turussa, mutta Tampereen Lenin-museo on ja pysyy – Johtaja kertoo, miksi museo on nyt tärkeämpi kuin kenties koskaan

Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallion mielestä turkulaiset saavat ihan rauhassa piilottaa Lenin-patsaansa. ”Meidän historiamme ei muutu mihinkään siitä, onko jokin patsas puistossa vai museon kokoelmissa.”

Patsas on vain patsas, mutta Venäjän historiaa ja kulttuuria ylipäänsä ei tulisi piilottaa sodan keskellä. Päinvastoin niiden tunteminen auttaa meitä pärjäämään, sanoo Tampereen Lenin-museota johtava Kalle Kallio. Hänet kuvattiin Tampereella maaliskuussa.

7.10. 6:00

Aamulehti

Suomen viimeinen Lenin-patsas kätkettiin puistosta varastoon tiistaina Kotkassa, ja Turun Lenin-pysti vietiin varastoon jo kesällä. Tampereella komeilee vielä entisen neuvostojohtajan nimeä kantava kokonainen museo.

”Lenin-museon toiminta ei ole loppumassa mihinkään. Kaksi patsasta on siirretty pois. Se on vähän eri asia kuin kokonainen museo”, kommentoi Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio. Lenin-museo kuuluu Werstaaseen.

Patsaiden poistaminen on Kallion mielestä hyväksyttävää. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on keskusteltu laajasti etelävaltioiden johtajien monumenteista, sillä tämän päivän yhteiskunnassa ne ovat loukkaavia eritoten mustan väestönosan näkökulmasta.

”Jos turkulaiset ovat sitä mieltä, että Leninin veistos ei ole sovelias, niin siitä vain, sitten Lenin laitetaan museon kokoelmiin.”

Lue lisää: Pitäisikö Lenin-museo sulkea? Museonjohtaja: ”Jos tätä päivää haluaa ymmärtää, täytyy tuntea historiaa” – Sulkemista vaadittu 1940-luvulta lähtien

Historia ei muutu patsailla

Silti Kalliosta on olennaista puntaroida monumenttien poistamisen syitä. Museot ympäri Baltian ovat alkaneet pursuta kaduilta siivottuja Lenin-pystejä, mutta Kallion mielestä ajatusyhteys Venäjän hyökkäyssodan ja Leninin patsaiden välillä ei ole kirkas.

”Turussakin on Aurajoen varressa myös Tapaaminen Turussa 1812 -veistos, joka on Venäjän nykyhallinnon lahjoittama ja jossa komeilee Venäjän keisari Aleksanteri I Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan kanssa. Aleksanteri I oli täysverinen tyranni, joka valloitti Suomen. Turkulaiset kokevat, että se ei ole ongelma, mutta Lenin on.”

Kallio kertoo, että Kotkassa museoväki olisi toivonut patsaan säilyvän puistossa. Patsaan oheen ehdotettiin selittäviä tekstejä patsaan merkityksestä, neuvostoajasta ja Vladimir Leninin roolista.

”Meidän historiamme ei muutu mihinkään siitä, onko jokin patsas puistossa vai museon kokoelmissa.”

Tampereella ei ole katukuvassa Lenin-patsaita, mutta kivenharmaita muistolaattoja on kolme kappaletta. Niistä yksi on Lenin-museon kyltin alla. Museon edustalla kuvattiin 11. maaliskuuta.

Vain asiakkaiden silmille

Kotkassa ja Turussa patsaat siirrettiin katukuvasta museoiden kokoelmiin. Tampereella Lenin-kuvasto on jo valmiiksi sisätiloissa vain museokävijöiden nähtävillä. Lenin tosin näkyy jokseenkin harvassa kolkassa museota.

”Olemme uudistaneet Lenin-museon täysin kuusi vuotta sitten. Museossa kerrotaan Suomen ja Neuvostoliiton yhteisestä historiasta ja esimerkiksi kylmän sodan tapahtumista. Emme enää keskity Leninin henkilöön.”

Museon ulkopuolella on vain Leninin muistolaatta. Niitä on Tampereella kaikkiaan kolme. Laattojen tarkoitus on lähinnä näyttää, missä Lenin on aikanaan vieraillut.

”Meillä ei ole käyty keskustelua siitä, pitäisikö laatat poistaa vai ei. Kaupunki voisi asiasta päättää, jos haluaisi”, Kallio sanoo.

Auttaa Ukrainaa ja Natoa

Lenin-museon kävijät eivät ole äänestäneet jaloillaan. Museon kävijämäärä on tänä vuonna ollut Ukrainan sodasta huolimatta koronaa edeltävällä tasolla. Johtaja Kalle Kallio arvelee 10 000 kävijän rajan ylittyvän tänä vuonna. Museo lahjoittaa yhä euron jokaisesta kävijästä Unicef-järjestölle ukrainalaisten hyväksi.

Ajatus, että Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vuoksi pitäisi piilottaa Neuvostoliiton ja Venäjän historiaa, on Kallion mielestä absurdi. Päinvastoin.

”Sain juuri luettua Sodan ja rauhan, jonka Vladimir Putin on nimennyt lempikirjakseen. Ensimmäisenä tuli kyllä mieleen, että onpas Putin lukenut kirjan huonosti, mutta teoksesta saa silti ymmärrystä siihen, miksi Venäjä toimii kuten toimii. Meidän täytyy tuntea Venäjän historiaa ja kulttuuria, jos aiomme pärjätä.”

Kallion mielestä museon tehtävä on olla mukana ymmärryksen lisäämisessä. ”Meillä on pian Naton ainoa Lenin-museo täällä Tampereella. Se on se merkittävä voimavara, jonka voimme tuoda sotilasliittoon”, Kallio naurahtaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut