Tampereelle halutaan rakentaa seitsemän uutta tukiasemaa – näihin puistoihin niitä suunnitellaan

Tukiasema on asemakaavasta poikkeava käyttötarkoitus. Siksi tukiaseman rakentamiseksi pitää hakea poikkeamista asemakaavasta.

”Tasapainottelemme palvelutarpeiden ja koettujen haittojen välillä”, kertoo DNA:n radioverkkojohtaja Jarkko Laari.

10.9. 9:03

Aamulehti

Tampereelle halutaan rakentaa seitsemän uutta matkaviestin­tukiasemaa. Asemille on löydetty paikat puistoista. Rakentaja suhtautuu uusien mastojen paikkoihin käytännönläheisesti.

”Haluamme parantaa alueiden mobiilipalveluita, ja tehdä sen pienimmän vaivan ja häiriöiden kautta, mutta niin, että investoinnit ovat järkeviä”, kertoo radioverkkojohtaja Jarkko Laari DNA:lta. Hän puhuu matkaviestintukiasemista koko maan tasolla, sillä hän ei tunne Tampereelle tehtyjen suunnitelmien yksityiskohtia.

Tukiasema on asemakaavasta poikkeava käyttötarkoitus. Siksi tukiaseman rakentamiseksi pitää hakea poikkeamista asemakaavasta. Seitsemän tukiaseman hakemusrypäs on Tampereen kaupungin kaavaosaston mukaan sattuma.

Jos alueen asukkailta tulee huomioon otettava muistutus maston paikasta, arvioidaan paikka uudelleen. Kun lupa maston rakentamiseen on saatu, masto voidaan saada käyttöön Laarin mukaan keskimäärin puolessa vuodessa.

Mitä?

Hakemuksia tukiasemista

22. päivään syyskuuta voi tehdä Tampereella kirjallisen muistutuksen tukiasemien paikoista, jotka sijaitsisivat Lintupuistossa Hervannassa, Tohlopinmestän länsiosassa Tohlopissa, Solkimäenpuistossa Kaukajärvi/Annalassa, Akanpuistossa Ikurissa (vanha korvataan uudella) ja Kukkulankaistalla Muotialassa.

8. syyskuuta saakka oli mahdollista tehdä muistutus tukiasemasta Mäntylänpuistossa Lamminpäässä (vanha korvataan uudella) ja Kaupin kansanpuistossa Kaupissa.

Sijoittelu tasapainottelua

Jarkko Laari kertoo, että mastojen sijoituskeskusteluja käydään joka puolella Suomea. ”Tasapainottelemme palvelutarpeiden ja koettujen haittojen välillä.”

”Monta kertaa meille ehdotetaan vaihtoehtoista paikkaa kilometrin päästä keskeltä metsää. Siellä se ei häiritse enää ketään, mutta jos se ei paranna alkuperäisen alueen palveluita, sitten vain toteamme, että se ei ole meille soveltuva vaihtoehto”, Laari sanoo.

”Ideaalin paikka on käytön näkökulmasta keskeisellä paikalla. Esimerkiksi pientaloalueilla mastot pitäisi sijoittaa niin, että ne ovat sen keskellä, ja joka suuntaan on käyttöpisteisiin mahdollisimman lyhyt etäisyys.”

Jos masto sijaitsee keskellä asuinaluetta, voi Laarin mukaan syntyä keskustelua visuaalisesta haitasta. ”Aika usein paikka haetaan sitten asuinalueen reunalta, jolloin kauimmaiset asukkaat eivät saa yhtä hyvää palvelua kuin maston lähellä olevat, sillä nopeat datapalvelut vaativat vahvemman signaalin kuin pelkkä puhelupalvelu.”

Pientaloalueita varten rakennettavan maston korkeus on yleensä noin 40 metriä.

Palautetta terveyshaitoista?

Vieläkö tulee palautetta mahdollisesta terveyshaitasta?

”Se nousee vähän vaihtelevasti keskusteluun. Tyypillisesti terveyshaitoista puhutaan aina, kun jokin uusi teknologiasukupolvi tulee markkinoille, niin kuin 5g:n yhteydessä pari–kolme vuotta sitten.”

Rakennetaanko masto vain yhdelle operaattorille?

”Useimmiten samaan mastoon tulee kahden tai kolmenkin operaattorin laitteet. Me vuokraamme mastoinfrastruktuuria, ja Suomessa on aika toimiva markkina sen osalta. Tyypillisesti ei samalle alueelle tarvitse tehdä enää useampaa mastoa kuin yksi.”

Onko kyse kilpailusta valokuiturakentajien kanssa?

”Osin tämä liittyy kieltämättä myös siihen.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut