Miksi Tampereen keskustassa tulvii aina samoissa paikoissa? – yksi risteys erityisen ongelmallinen: ”Jotain sille täytyy tehdä”

Tampereen kaupungin erikoissuunnittelija ja hulevesiasiantuntija Pekka Heinonen kertoo, että katujen tulvimiselle ei ole yksinkertaista ratkaisua.

Tampereen Satakunnankadun ja Kuninkaankadun risteys tulvi rankkasateiden jäljiltä keskiviikkoaamuna 24. elokuuta.

2.9. 6:00

Aamulehti

Tampereen keskustassa tulvii usein rankkasateiden jälkeen.

Tampereen kaupungin erikoissuunnittelija ja hulevesiasiantuntija Pekka Heinonen kertoo, että ongelmalle ei ole yksinkertaista ratkaisua. Kaupungin hulevesiverkko on rakennettu vuosien saatossa vähitellen pienissä osissa.

Kun kaupunki tiivistyy ja viheraluille ja joutomaille rakennetaan, vedelle ei ole enää paikkoja mihin valua. Lisäksi ilmastonmuutos lisää rankkasateita ja tekee niistä aiempaa voimakkaampia.

"Hulevesi ei ole tehtykään kestämään semmoista.”

Lue lisää: Selvitimme, miten rajusti ilmastonmuutos iskee Tampereelle: tulvista voi tulla vakava riski keskustassa ja etenkin yhdessä risteyksessä – näin kaupunki varautuu uhkiin

Heinosen mukaan keskustan hulevesijärjestelmän ideana on, että rankkasateella sadevesi nousee kaduille, ja kadut toimivat tulvareitteinä, jotka johtavat veden paikkoihin, missä se ei ole tiellä. Kaupungin kehittyessä ja kasvaessa keskustaan on muodostunut paikkoja, jossa järjestelmä ei toimi.

”Ydinkeskustassa on monttukohtia. Ne vaatisivat miljoonien investointeja, jos ne haluttaisiin kaivaa auki ja korjata.”

"Ne ovat hyvin hankalia korjata. Jos vaikka risteys on montulla ja risteysalue on kauttaaltaan reunustettu rakennuksilla, maanvaraisten tulvareittien rakentaminen on käytännössä mahdotonta. Pitäisi kaivaa iso tulvaputki hulevesiverkostoon, mutta sekin on hankalaa."

Vettä Tammerkoskeen

Heinosen mukaan hulevesiverkoston suunnittelun tavoitteena on, että sadevesi viettäisi aina johonkin suuntaan painovoiman avulla. Tampereen keskustassa vettä voidaan ohjata muun muassa Tammerkoskeen. Heinonen kertoo, että keskustan alueella uusien tulvaputkien tekeminen olisi siis teoriassa mahdollista, sillä Tammerkoski on tarpeeksi keskellä keskustaa.

Ongelmana on kuitenkin töiden vaativuus ja hinta.

”Ei ole järkeä avata katuja vain hulevesiviemärin takia, vaan ne työt tehdään muiden töiden yhteydessä.”

”Hulevesiputket ovat valtavia investointeja ja keskustan alla on niin paljon infraa, että suuret putket on vaikea saada mahtumaan sinne.”

Tampereen kadut tulvivat rankkasateiden jäljiltä elokuun lopulla. Tältä näytti Satakunnankadulla aamulla hieman ennen puoli seitsemää 24. elokuuta.

Ongelmallinen risteys

Satakunnankadun ja Kuninkaankadun risteys on yksi esimerkki keskustan risteyksistä, jotka tulvivat usein rankkasateilla. Heinosen mukaan risteykseen on muodostunut notkokohta, jonka takia risteys tulvii, kun vedellä ei ole reittiä pois.

”Jotain sille täytyy tehdä mahdollisimman kustannustehokkaasti.”

Lue lisää: Tampereen kadut tulvivat öisten rankkasateiden jäljiltä – Ilmatieteen laitos: Tampereelle osui kaikista voimakkain sade

Heinonen kertoo, että yksi vaihtoehto tulvien poistamiseksi risteyksestä olisi ”raapia iso pala kaupunki-infrasta auki ja saada sinne tulvaputki Tammerkoskeen asti.”

Risteykseen olisi myös mahdollista rakentaa kiinteä pumppaamo. Tämä ei Heinosen mukaan ole kuitenkaan kestävä ratkaisu, sillä pumppaamot ovat kalliita ylläpitää ja rakentaa. Lisäksi pumpattava vesi pitäisi silti saada johdettua johonkin, missä siitä ei ole haittaa.

Parempi vaihtoehto olisi tulvaputki, mutta sekin olisi vaikeaa.

Yksi tulvien kiusaama paikka on ennen ollut keskustassa Koskipuistoon johtava Ojakatu. Heinosen mukaan Ojakadun ongelma ratkaistiin rakentamalla alueelle uusi hulevesiputki.

”Koskipuiston läpi vedettiin massiivinen putki Tammerkoskeen. Sen jälkeen ei ole Ojakatu tulvinut. Tällaisia töitä toteutetaan jatkuvasti, mutta määrärahat kun ovat mitä ovat ja korjaaminen on vaikeaa.”

”Se ei tarkoita, ettei mitään tehdä. Viime sateen pohjalta pelastuslaitoksella oli 20 tehtävää. Kun on tiedossa tulvapaikkoja, suunnitellaan, mitä niille voisi tehdä. Mutta hetkessä se ei kyllä tapahdu.”

Näin kaupunki varautuu

Heinosen mukaan tulevaisuuden kannalta tulviin on varauduttu siten, että kaupungin asemakaavoituksessa on ollut noin kymmenen vuoden ajan vaatimukset huleveden viivyttämiselle.

”Kun tehdään uusia kiinteistöjä, niiden tulee viivyttää hulevettä. Hulevesi valuu tonteilta pitemmällä ajalla hulevesiverkostoon ja rasittaa näin infraa vähemmän.”

Lisäksi kaupungista yritetään löytää paikkoja, joihin voitaisiin tehdä viivytysaltaita ja muita rakenteita, jotka estäisivät tulvia ja parantaisivat vesistöön johdettavan huleveden laatua.

”Näin saadaan hulevesien aiheuttamat kuormitukset mahdollisimman pieneksi. Täytyy minimoida kaikki kuormitus, mitä vesistöihin kohdistuu.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut