Ruokajonot vain kasvavat Tampereella – Miten käy, jos energiakriisi ajaa yhä useamman ahtaalle? Asiantuntija kertoo kuinka toimia vaikeassa taloustilanteessa

Ruoka-apujonot ovat pidentyneet Tampereella entisestään. Pääasiallinen syy on liian monimutkainen etuusjärjestelmä, jonka tarjoamat tuet eivät riitä elämiseen. Kysyimme Tampereen aikuissosiaalityöstä, mitä kannattaa tehdä, jos talousmurheet kuristavat kurkkua.

Leipäjonoihin käveleminen on monelle yksinkertaisempaa kuin etuusviidakosta selviytyminen, tietää Tampereen aikuissosiaalityön Mari Selin-Kivenvuori. Taustalla olevan kerrostalon alakerrassa on Hervannan yhteisökeskus L8, jossa toimiva Talousneuvola tarjoaa matalan kynnyksen taloudensuunnitteluapua.

5.9. 7:00 | Päivitetty 5.9. 10:08

Aamulehti

Energiakriisi ja ruoan kallistuminen uhkaavat syksyn aikana yhä useamman taloutta ja hyvinvointia. Tampereella toimii monia taloudellisen neuvonnan paikkoja, joihin kuka tahansa voi kävellä, mutta ruoka-apujonot ovat silti pidentyneet katukuvassa merkillepantavasti.

1. Miten on mahdollista, että hyvinvointivaltiossamme on leipäjonoja, Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön vs. palvelupäällikkö Mari Selin-Kivenvuori?

”Tutkijat ovat tästä hyvin samanmielisiä: perusturvaetuuksien tasoa pitäisi nostaa. Lisäksi etuusjärjestelmäämme tulisi yksinkertaistaa. Tällä hetkellä järjestelmä on niin monimutkainen, että ihmisten voi olla vaikea hahmottaa, mistä ja miten etuuksia pitäisi hakea.”

”Valitettavasti meidän järjestelmä on monimutkaisuudessaan sellainen, että voimavaroja tarvitaan etuuksien hakuprosessin läpikäymiseen silloinkin, kuin niitä ei olisi, ja sitä varten meillä pitää olla näitä auttamisjärjestelmiä, jotka tavoittaa ihmisiä.”

”Sitten on vielä tällaiset maailmanlaajuiset asiat, jotka eivät ole meidän järjestelmistämme mitenkään kiinni, eli koronapandemia tai Ukrainan sodan takia kiihtynyt kuluttajahintojen nousu.”

Mari Selin-Kivenvuori toivoo ihmisten rohkaistuvan avun hakemiseen mahdollisimman ajoissa. Silloin on parhaat mahdollisuudet vaikuttaa tilanteeseen.

2. Ratkeaisivatko ruoka-avun ongelmat siis sillä, että Kelan tukia olisi helppo hakea ja niillä olisi mahdollista elää?

”Joskus on jaksamista hakea etuutta, etuus järjestyy ja vaikeudesta selvitään. Joskus tarvitsee rinnalle palveluita, olivat ne kenen tahansa tarjoamia. Elämäntilanteet vain ovat sellaisia.

Usein kyseessä voi olla tilanne, jossa tulee isoja menoja esimerkiksi sairastumisen takia. Velkaannutaan, ajaudutaan köyhyyteen, ja silti toimeentulotukeen ei välttämättä tule oikeutta. Silloin täytyisi hallita talouttaan tosi tarkasti. Mutta jos voimavarat ovat jo muutoinkin vähäiset, eivät ne enää riitä sellaiseen. Elämänhallinnan tunne heikkenee, jolloin toimintakyky laskee entisestään, ja apuakin on yhä vaikeampi hakea. Silloin ruokajono näyttäytyy keinona saada apua yksinkertaisella tavalla: tämä on se, mitä voin tilanteessani enää tehdä.”

3. Minne nyt pitäisi suunnata varoja, että saataisiin rakennettua riittävä tukiverkko talousvaikeuksiin ajautuville?

”Tarvitaan oikea-aikaista ja helposti lähestyttävää matalan kynnyksen apua. Sellaisia palveluja on jo. Aikuissosiaalityön organisoimaan ja yhdessä Talous- ja velkaneuvonnan, Kelan ja ulosoton kanssa pyörittämään Talousneuvolaan voi suoraan kävellä aukioloaikoina. Samoin moneen kolmannen sektorin matalan kynnyksen palveluun voi vain mennä ja kysyä: ’voitaisiinko käydä tällaista asiaa läpi, mulla on huolta’.

Meidän täytyy silti kehittää toimintaamme niin, että löydämme ihmisiä. Kaikki eivät saa tietoa netistä tai sitä ei ole voimia etsiä.”

Missä saa apua taloushuoliin?

Matalan kynnyksen palvelut

Sosiaalipalvelujen neuvontanumero ohjaa eteenpäin sopiville tahoille, puh. 03 5657 0200.

Talousneuvola palvelee ilman ajanvarausta perjantaisin kello 9–14 puhelimitse (puh. 044 486 3826) tai paikan päällä Tipotien ja Tesoman hyvinvointikeskuksissa ja Hervannan L8 yhteisökeskuksessa.

Talous- ja velkaneuvonta auttaa arjen talousasioissa ja velkahuolissa puhelimitse (puh. 029 566 0715 ma–pe kello 10–12), sähköpostitse osoitteessa pirkanmaa.velkaneuvonta@oikeus.fi tai sähköisessä asiointipalvelussa.

Kolmannen sektorin tahoja:

  • Takuusäätiön Velkalinja-puhelinneuvonta (puh. 0800 980 09, arkisin kello 10–14) ja chatissa ma–to kello 12.30–15.

  • A-killan vertaistalousneuvonta puhelimitse (puh. 040 323 9596, torstaisin kello 12–15 ).

  • Raha-asianeuvonta Rarin tapaamiseen voi varata ajan puhelimitse (puh. 040 804 8132) tai sähköpostitse rari.tampere@evl.fi.

4. Miten Tampereen aikuissosiaalityö on varautunut siihen, että energiakriisi ja ruoan kallistuminen vievät yhä useamman meistä ahtaalle?

”Aikuissosiaalityössä on kyllä riittänyt jatkuvasti asiakkaita. Siksi yritämme nyt jalostaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä niin, että emme tekisi ainakaan päällekkäistä työtä. Kaikille tahoille riittää varmasti tekemistä.

Meillä aikuissosiaalityössä ei ole missään lisäreserviä, jonka voisimme ottaa käyttöön, kun tietty taso ylittyy. Yritämme säätää oman resurssimme puitteissa, missä työtä tehdään, ja kehitämme sitä, mikä on siinä hetkessä mahdollista.”

Kaikissa matalan kynnyksen talousavuissa saa apua pohtimiseen ja laskelmiin. Talousneuvola ei ole kolmannen sektorin toimija vaan viranomaisvetoinen, ja siksi siellä voidaan lisäksi käynnistää yhteistyötä laskuttaja- ja muiden osapuolten kanssa kinkkisempien taloustilanteiden hoitamiseksi.

5. Jos soittaa aikuissosiaalityöhön ja kertoo, että tulevat kuukaudet näyttävät pahalta, millaista apua saa?

”Jos soittaa sosiaalipalvelujen neuvontanumeroon tai tulee paikan päälle sote-keskukseen, saatetaan ehtiä auttaa heti lyhyissä asioissa. Lähtökohtaisesti silti ohjataan matalan kynnyksen talousneuvontapaikkoihin tai varataan aika sote-keskukseen sosiaalialan ammattilaiselle.”

Mitä?

Tukea Kelasta

Kelan sivuilla on eri etuuksien laskureita, joilla voi arvioida, olisiko oikeutettu etuuteen tai tukeen.

Jos asumisen kustannukset mietityttävät, kannattaa ensimmäisenä tarkistaa oikeutensa yleiseen asumistukeen tai eläkkeensaajan asumistukeen.

Tarkempaa tietoa saa etuuskohtaisista palvelunumeroista. Asiakkaan kokonaisvaltaisempaa tilannetta voidaan kartoittaa varaamalla erillinen puhelinaika.

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on lakien ohjaama. Kela on toimeenpaneva elin eikä itse määrää sosiaalietuuksista. Eri etuuksia on tuotu järjestelmään eri aikoina ja kehitetty toisistaan itsenäisesti eikä aina kokonaiskuvaa katsoen. Järjestelemän selkiyttämiseksi on meneillään sosiaaliturvauudistus.

Lähde: Kirsi Metsävainio, ma. Kelan etuuspäällikkö

”Sekä sosiaalityön että kolmannen sektorin paikoissa istutaan asiakkaan kanssa alas ja tehdään budjettia yhdessä. Autamme asiakasta miettimään, millaisia tuloja ja menoja hänellä on ja mistä asioista hän pystyy karsimaan, mistä ei.”

”Jos tilanne on mutkikas, asiakas ohjataan eteenpäin. Viranomaisvetoisessa Talousneuvolassa, samoin kuin sote-keskuksissa, on käytössä laajempi keinovalikoima kuin kolmannella sektorilla. Tarvittaessa teemme yhteistyötä laskuttajien kanssa tai esimerkiksi talous- ja velkaneuvonnan ja ulosoton kanssa.”

6. Mitä talousneuvontaan hakeutuvan kannattaa pitää mielessä?

”Olisi tärkeää lähteä hakemaan apua matalan kynnyksen palveluista jo siinä hetkessä, kun tulee tunne, että nyt ei näytä hyvältä – vaikkapa jos tietää tulojen laskevan lähikuukausina tai on muu tilanne, että asumismenojen saaminen kasaan alkaa näyttää hankalalta. Varhaisessa vaiheessa on vielä toimintakykyä hakea apua, ja silloin myös erilaisia maksujärjestelyitä ja muita keinoja on käytettävissä enemmän.”

”Silti kriisiksi päässeessä tilanteessakin lähtisin rohkeasti kysymään neuvoa ja apua. Kuten meidän Talousneuvolamme slogan on: aina voi tehdä jotain.”

Mikä?

Toimeentulotuki

Perustoimeentulotuki on Kelan myöntämä viimesijainen etuus, eli ennen toimeentulotuen hakemista täytyy selvittää, voiko saada muita tuloja tai etuuksia, kuten työttömyysturvaa.

Oikeus perustoimeentulotukeen syntyy, jos menojen jälkeen tulot ja varallisuus eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.

Perustoimeentulotuessa voidaan katsoa menoiksi lainojen korkoja, mutta ei asuntolainojen takaisinmaksueriä. Siksi voi syntyä tilanne, jossa asuntovelallinen elää niukkuudessa, mutta ei silti ole oikeutettu toimeentulotukeen.

Tuessa voidaan korvata myös sähkölaskuja. Sähkön hinnannousun vuoksi Kela ottaa huomioon myös kulutetun sähkön määrän, ei vain laskun loppusummaa.

Perustoimeentulotuen laskelma tehdään kuukausikohtaisesti, eli tuen saaminen ja sen suuruus riippuvat kunkin kuukauden tuloista ja menoista.

Kelan perustoimeentulotukeen oikeutettu voi saada kotikunnastaan lisäksi ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea.

Lähde: Perustoimeentulotuen etuusohje ja Kirsi Metsävainio, ma. Kelan etuuspäällikkö

Korjattu 5.9. klo 10.07: Mari Selin-Kivenvuoren titteli on Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön vs. palvelupäällikkö eikä Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön vastaava palvelutuottaja ja sosiaalityöntekijä, kuten jutussa alunperin kerrottiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut