Uusi malli toi puolen miljoonan säästöt Tampereen kaupungille ja ison palkkion 200 työntekijälle – Näin ikääntyneiden kuntoutuksesta pääsee nopeammin kotiin

Noin kuukauden kuntoutusjaksoista saatiin nipistettyä pois yli kolme vuorokautta turhaa odottelua. Tämä toi Tampereen kaupungille kuudessa kuukaudessa lähes puolen miljoonan euron laskennallisen säästön, mistä maksettiin palveluntuottajalle 57 000 euron kannustinpalkkio. Potista valtaosa osoitettiin suoraan henkilöstön palkitsemiseen. Kokeilun tulokset olivat niin hyviä, että sitä päätettiin jatkaa vuoden loppuun.

Irene Salminen ja Veikko Erling harjoittelivat Tammenlehväkeskuksen kuntosalilla. Erling on käynyt kuntosalilla aiemminkin, mutta Salmiselle paikka on tullut tutuksi vasta tämän kuntoutusjakson aikana. Hän haluaisi jatkaa harjoittelua myös kotiin päästyään, mutta kulkeminen kuntosalille pitää ensin ratkaista. Salmisella on oikeus käyttää sote-taksia, mutta ne matkat kuluvat välttämättömään asiointiin ja mökkimatkoihin.

6.9. 5:00

Aamulehti

Irene Salminen, 87, vetää soutulaitteella vielä viimeiset vedot ja rullaa sen jälkeen pyörätuolinsa puolapuiden eteen harjoitellakseen seisomaan nousemista. Olemme kuntosalilla Tammenlehväkeskuksessa Tampereella, missä Salminen on nyt kolmatta viikkoa kuntoutumassa. Hän liukastui elokuun alkupuolella kotonaan kylpyhuoneessa, minkä seurauksena jalkaterään tuli murtuma.

”Ensiavussa olin aluksi pari päivää ja sen jälkeen viikon Hatanpäällä, ennen kuin tulin tänne. Perjantaina pitäisi taas päästä takaisin kotiin. Odotan sitä jo kovasti. Koti on aina koti ja oma sänky paras”, Salminen sanoo.

Kuntosalin jalkaprässissä harjoittelee Veikko Erling, 73, joka tuli kuntoutumaan jalan amputaation jälkeen elokuun puolivaiheilla. Tervettä jalkaa täytyy vielä voimistaa, saada amputoituun jalkaan sopiva proteesi ja opetella toimimaan sen kanssa.

”Kun laitokseen joudut, niin seuraavana päivänä haluat kotiin. Saa nähdä, miten toipuminen etenee ja miten vikkelä olen kintuistani. Mieluummin lähden kotiin vasta sitten, kun tiedän pärjääväni siellä ja kotihoito on järjestetty”, Erling toteaa.

Kuntoutusta tehostettu

Tampereella on saatu lupaavia tuloksia ikäihmisten kuntoutusjaksojen tehostamisesta kannustinmallilla. Tampereen kaupungin ja Tammenlehväkeskus oy:n yhteistyössä toteuttamassa pilottikokeilussa hoitopolkuja pyrittiin sujuvoittamaan ja lyhentämään hoitojaksoja.

Puolivuotisen kokeilun aikana hoitojaksojen pituus putosi 31,5 vuorokaudesta 28,1 vuorokauteen eli keskimäärin 3,4 vuorokautta. Kokeilu toteutettiin 1.11.2021–30.4.2022. Hyvien tulosten vuoksi sitä aiotaan nyt jatkaa vuoden loppuun asti, minkä jälkeen Pirkanmaan hyvinvointialue voi päättää jatkosta.

”Katsoimme asiakaspolkua kohta kohdalta läpi ja mietimme, mitkä tekijät siellä aiheuttavat viivästyksiä”, kertoo Tammenlehväkeskuksen kuntoutus- ja kehittämispäällikkö Titta Soimasuo.

Esimerkiksi kotiutuksen selvittäminen ja kotihoidon tarpeen arviointi aloitetaan nyt heti, kun kuntoutuja tulee taloon. Kuntoutujan kanssa pidetään myös tavoitepalaveri, jossa sovitaan yhdessä kuntoutumiselle konkreettiset tavoitteet.

Tammenlehväkeskuksen kuntoutus- ja kehittämispäällikkö Titta Soimasuo seuraa, miten Veikko Erlingin harjoittelu sujuu jalkaprässissä.

Säästöä ja sujuvuutta

Kun hoitojaksot lyhenivät, saman asiakasmäärän hoitamiseen tarvittiin 1 700 hoitovuorokautta ja yhdeksän potilaspaikkaa vähemmän kuin aiemmin. Keskimääräisellä hoitopäivähinnalla tämä tarkoitti noin 460 000 euron laskennallista säästöä kaupungille, mistä maksettiin Tammenlehvälle yhteensä 57 000 euron kannustinpalkkio pilottijakson aikana.

Säästön lisäksi hoitojaksojen lyhentyminen vapautti potilaspaikkoja muiden asiakkaiden käyttöön, mikä paransi hoitoketjujen sujuvuutta. Ennen kokeilua kaupungin käytössä olevilla 80 kuntoutuspaikalla Tammenlehväkeskuksessa toteutettiin kahden kuukauden tarkastelujaksolla 156 hoitojaksoa, kun kokeilun aikana päästiin enimmillään 171:een hoitojaksoon.

Tammenlehväkeskuksen toimitusjohtajan Satu Laitisen mukaan kokemukset ovat olleet myönteisiä. ”Tämä oli hyvä yhteistyön avaus ja yhteisen kehittämisen malli, jonka myös henkilöstö on kokenut palkitsevaksi.”

Kannustinpalkkiosta valtaosa osoitettiin suoraan henkilöstön palkitsemiseen. Potti jaettiin kaikkien kokeilujaksolla töissä olleiden noin 200 työntekijän kesken. ”Laitoimme 60 prosenttia palkkiosta kulttuuri- ja liikuntasaldoon. Jäljellä olevaa osuutta käytämme osaamisen kehittämiseen, koulutukseen ja tiimien työn tukemiseen.”

Tyhjäkäynti pois

Ikääntyneiden kuntoutusjaksot ovat tyypillisesti hyvin pitkiä, keskimäärin 30 vuorokautta. Sitä ennen ihminen on yleensä viikon tai kaksi viikkoa yliopistosairaalassa, eli puhutaan reilusti yli kuukauden hoitojaksosta.

”Esitimme palveluntuottajalle, että jos he pystyvät tuottamaan lyhyempiä, mutta edelleen vaikuttavia ja laadukkaita hoitojaksoja, he saavat siitä kannustinpalkkion”, Tampereen kaupungin hallintoylilääkäri Sanna Määttänen valottaa kokeilun taustaa.

Kyse on ikäihmisistä, jotka ovat sairaalajakson jälkeen kuntoutumassa. Heistä yli 80 prosenttia on palaamassa kotiin aktiivisen ja tehokkaan kuntoutusjakson jälkeen. Tavoitteena on myös yhteistyö kotihoidon kanssa niin, että kuntoutus jatkuisi kotona.

Kuntoutukseen pääsyä joutuu useimmiten odottamaan. Myös kuntoutusjakson aikana voi olla hukkapäiviä, jolloin odotellaan esimerkiksi kotihoidon järjestymistä. ”Jos kotihoidon järjestelyt laitetaan alulle jo heti hoitojakson alussa, potilas saadaan nopeammin hoitoketjussa eteenpäin. Kun yhden asiakkaan hoitojakso on lyhyempi, voidaan hoitaa enemmän asiakkaita.”

Tammenlehväkeskuksen nykyaikaisen älykuntosalin laitteet opastavat käyttäjää ja toimivat kortilla, johon jokaiselle asiakkaalle on talletettu yksilöllinen harjoitusohjelma. Harjoitusten vaatimustaso nousee asteittain.

Laadusta ei tingitä

Kyse ei siis ole siitä, että varsinaista kuntoutusta lyhennettäisiin. ”Ihmisellä on se kuntoutustarve, mikä hänellä on, eikä palveluntuottaja ole muuttanut toimintaansa. Enemmänkin kyse on organisaatioiden välisestä vuoropuhelusta ja yhteistyöstä. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas ja ihanteellisen pituinen kuntoutusjakso, jonka ansiosta ihminen pääsee aikaisemmin kotiin ilman turhaa odottelua.”

Parhaassa tapauksessa kaikki voittavat. Jos palveluntuottaja onnistuu tavoitteessaan ja saa kannustimen, se tulee edelleen myös kaupungille selvästi edullisemmaksi kuin se, että asiakkaat ovat yliopistosairaalassa odottamassa kuntoutukseen pääsyä.

Tavoitteena on, että kuntoutuksen laatu ei kärsi. Hoitojaksojen pituuden ohella seurataan siksi myös laatumittareita. Ensimmäisellä pilottijaksolla kotiutuneiden määrä ja asiakastyytyväisyys kuntoutuspalveluihin pysyivät hyvällä tasolla. Kanteluita, muistutuksia ja potilasvahinkoilmoituksia ei tullut.

Takaisinvirtausta

Potilaiden takaisinvirtaus eli paluu takaisin hoidon piiriin kuitenkin kasvoi 11 prosenttia pilottijakson aikana. Luvussa otettiin huomioon kaikki 30 vuorokauden sisällä mille tahansa vuodeosastolle ja millä tahansa perusteella tapahtuneet sisäänkirjaukset.

”Tarkasteluaika oli sen verran lyhyt, että kyse voi olla kausi- tai satunnaisvaihtelusta. Tämä oli yksi syy jatkaa pilottia, jotta saamme tuloksia koko kalenterivuoden ajalta ja voimme pureutua tähän tarkemmin.”

Tuloksissa oli myös selvää vaihtelua. Erityisen hyvin sujui tammi–helmikuussa 2022, jolloin hoitojakson pituus oli 26 vuorokautta ja asiakastyytyväisyys huipputasolla.

”Kevät oli selvästi haastavampaa aikaa, mihin vaikutti vaikeutunut koronaepidemiatilanne. Tartunnan saaneita tuli myös kuntoutukseen ja heidät oli ohjeiden mukaan eristettävä kymmeneksi vuorokaudeksi, mikä pidensi kuntoutusjaksoja”, sanoo Tammenlehväkeskuksen toimitusjohtaja Satu Laitinen.

Irene Salminen odottaa jo kovasti pääsyä kotiin ja omaan sänkyynsä oltuaan ensin sairaalassa ja sitten kuntoutuksessa yhteensä nelisen viikkoa kotona sattuneen kaatumisen jälkeen. Salmisella käy kotihoito apuna, mutta esimerkiksi ruokansa hän valmistaa edelleen itse.

Kotiin tukea

Laitisen mukaan tavoitteena on, että kotiutus tapahtuu mahdollisimman oikea-aikaisesti kotiin tarjottavien palveluiden turvin. ”Tarvittaessa voimme tarjota esimerkiksi avofysioterapiakäyntejä ja ohjausta täällä Tammenlehväkeskuksessa tai etäyhteyksin vielä kuntoutusjakson päälle, mikä sekin edistää kotiutumista.”

Laitinen lisää, että kuntoutusjakson venyminen laitoksessa ei ole kuntoutujankaan etu, vaan kotiin on hyvä päästä heti, kun siellä pärjääminen onnistuu. Näin ehkäistään myös laitostumista.

Joskus käy niinkin, että asiakas olisi jo valmis kotiutumaan, mutta kotihoito ei pysty vielä vastaanottamaan häntä. ”Hoitoketjun kaikki osa-alueet tarvitaan, että kokonaisuus saadaan toimimaan.”

Kotona pärjäämistä voidaan ensin kokeilla esimerkiksi viikonlopun ajan. ”Usein asiakas rohkaistuu, kun itse näkee, että asiat sujuvat. Kotoa voi vielä palata takaisin, jos siltä tuntuu.”

Kuntoutuksessa voidaan sitten paneutua juuri niihin asioihin, jotka on kotona koettu hankaliksi.

Mitä?

Kokeilu jatkuu

Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt jatkaa kokeilua 1.5.–31.12.2022 välisen ajan, jotta kokemusta kertyy kokonaiselta kalenterivuodelta.

Palveluntuottajan saama kannustinpalkkio on maksimissaan 520 000 euroa, mikä edellyttäisi alle 20 vuorokauden keskimääräistä hoitojakson pituutta kaikilla neljällä, kahden kuukauden mittaisella tarkastelujaksolla.

Laskennallisesti maksimipalkkion toteutuminen tarkoittaisi kaupungille 950 000 euron taloudellista nettohyötyä, missä on jo huomioitu tuottajalle maksettava kannustin.

Tällä hetkellä realistinen odotus mahdollisesti toteutuvasta kannustinpalkkiosta loppuvuoden aikana on 50 000–100 000 euroa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut