Tampere teetti uuden selvityksen vesilaitoksen myynnistä: Kaupunki saisi kaupasta 165 miljoonan euron potin – Näin muutos vaikuttaisi kuluttajiin

Kaupan arvo olisi varainsiirtoveroineen 387 miljoonaa euroa. Tampereen Veden työntekijät siirtyisivät kaupungin omistamaan yhtiöön vanhoina työntekijöinä.

Tampereen Kaupinojalla vierekkäin sijaitsevat Tampereen Veden vedenottamo (vasemmalla oleva suuri rakennus) ja Tampereen Sähkölaitoksen kaukojäähdytyslaitos kuvattiin kesällä 2019. Yhteisen vedenottoputken pää on Näsijärvessä kilometrin päässä rannasta.

25.8. 12:54 | Päivitetty 26.8. 16:50

Aamulehti

Tampereen Veden yhtiöittäminen ei loisi jatkoselvityksen mukaan painetta nostaa asiakashintoja. Hintojen korotuspainetta tulisi kuitenkin keskuspuhdistamon aloituksen, inflaation ja kasvavan investointitarpeen takia. Käyttö- ja perusmaksut nousevat selvityksen mukaan 15 prosenttia vuosina 2023–2032 sekä nykyisessä liikelaitos-mallissa että osakeyhtiönä.

Tampereen kaupunginhallituksen tiistaina 23. elokuuta kokoontunut konsernijaosto käsitteli Tampereen Veden vesiliiketoiminnan yhtiöittämisestä jatkoselvitystä ja merkitsi sen tiedoksi. Afry Finland oy:n tekemä selvitys valmistui 17. kesäkuuta. Uusi selvitys oli tiistaina ensimmäisen kerran esillä kaupungin päätöksentekoelimissä.

Jos yhtiöittämiseen päädyttäisiin, liiketoiminta myytäisiin kaupungin omistamalle osakeyhtiölle.

”Ihmisillä tahtoo mennä yhtiöittäminen ja yksityistämisen sekaisin tässä asiassa. Tätä ei olla myymässä ulkopuoliselle eikä kaupungilla ole ajatuksia kaupungin osakekannan myynnistä”, liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen kertoo. Hän johtaa kaupunkikonsernin omistajaohjausyksikköä, joka lisäksi vastaa kaupungin rahoitus- ja sijoitustoiminnasta.

Tampereen Vesi -liikelaitoksen henkilökunta siirtyisi yhtiöön niin sanottuina vanhoina työntekijöinä. Konsernijaoston esityslistan mukaan järjestelyn yhteydessä ei olisi tarkoitus irtisanoa henkilöstöä.

Selvityksen mukaan tällä hetkellä realistinen ajankohta yhtiön toiminnan aloittamiselle olisi vuoden 2024 alku.

Tausta

Selvityksen johtopäätöksiä

Päätöksenteko on osakeyhtiössä liikelaitosta nopeampaa.

Hintataso asiakkaalle ei nouse yhtiöittämisen seurauksena.

Yhtiöittäminen lisää vesihuoltolaitoksen talouden läpinäkyvyyttä.

Kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa tarvittaessa vesihuoltolaitoksen operatiiviseen toimintaan ovat liikelaitoksessa suuremmat.

Vesihuoltolaki asettaa taksatason kohtuullisuuden samaksi riippumatta toiminnan järjestämismuodosta.

Yhtiö on liikelaitosta houkuttelevampi työnantaja, mikä tukee ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden varmistamista.

Kokonaisuutena yhtiöittämisen vaikutukset nähdään positiivisina ja Tampereen kaupungin tavoitteiden mukaisina.

Talousjohtaja kritisoi aiemmin talousvaikutuksia

Anna-Kaisa Ikosen (kok.) pormestariohjelmassa todetaan, että Tampereen Vesi -liikelaitos voidaan yhtiöittää, mikäli se on toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää.

Afry Finland oy teki jo keväällä 2021 yhtiöittämisen esiselvityksen. Kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö sanoi esiselvityksen lausunnossa, että yhtiöittämisellä olisi negatiivisia vaikutuksia kaupungin talouteen.

Lue lisää: Kaupungin talousjohtaja: ”Tampereen Veden yhtiöittämisellä olisi negatiiviset vaikutukset kaupungin talouteen”

Konsernijaosto käsitteli selvityksen toukokuussa 2021. Kilpailutetulla jatkoselvityksellä haluttiin lisätietoa muun muassa vaikutuksista henkilöstöön ja asiakkaisiin sekä yhtiömuotoisen vesiliiketoiminnan taloudellisista ja hallinnollisista vaikutuksista.

Uuden selvityksen mukaan yhtiö maksaisi kaupungille perustamislainojen korkoja, toimitalon vuokraa ja verkoston haittakorvausta yhteensä 13,1 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyisen liikelaitoksen korvaus peruspääomasta on 14,7 miljoonaa euroa vuodessa ja tilikauden ylijäämä keskimäärin 8,3 miljoonaa euroa eli yhteensä 23 miljoonaa euroa.

”Niin kuin konsultin laskelmakin osoittaa, tulosvaikutus kaupungille on noin 10 miljoonaa euroa vuodessa pienempi. Se on ihan totta. Vastapainona on se, että tulee iso kertaluontoinen myyntivoitto, mikä on iso positiivinen asia meidän talouteen”, Vuojolainen kertoo.

Asiakkaalle mahdollinen yhtiöittäminen ei tulisi Vuojolaisen mukaan näkymään.

”Jos yhtiöittäminen päätetään toteuttaa, niin mielestäni se on onnistunut silloin, kun se ei näy mitenkään asiakkaille. Se on tavoite.”

Arto Vuojolainen kuuluu työryhmään, jonka tavoitteena on tarkoitus saada esitys yhtiöittämisen vaikutuksista päätöksentekoon marraskuussa.

Mikä?

Tampereen Vesi

Huolehtii vesihuollosta yli 250 000 asukkaan toiminta-alueella.

Alue kattaa pääosin Tampereen asemakaavoitetun alueen. Lisäksi operoi Pirkkalan vesihuoltoa.

Toimittaa vettä tarpeen mukaan Nokialle, Lempäälään ja Kangasalle.

Tampereen jätevedenpuhdistamoilla puhdistetaan myös Pirkkalan, Kangasalan ja Ylöjärven jätevedet.

Talousvedestä kaksi kolmannesta valmistetaan pintavedestä ja loput pohjavedestä.

Päävedenottamoina Kaupinojan ja Ruskon pintavesilaitokset.

Vakituisia työntekijöitä noin 150.

Kaupungille iso myyntivoitto

Jatkoselvityksen lähtökohta oli yhtiöittäminen liiketoimintakauppana omaisuuden käyvällä arvolla.

Liiketoimintakaupassa kaupan arvo olisi varainsiirtoveroineen 387 miljoonaa euroa. Selvityksessä mallinnetulla pääomarakenteella yhtiö ottaisi kauppaa varten perustamislainaa 283 miljoonaa euroa. Kaupungin myyntivoitto kaupasta olisi 165 miljoonaa euroa.

”Kirjauksena meille tulee tuollainen myyntivoitto, mutta tuollaista rahaa meidän kassaan ei tule kerralla. Se jää tässä laskelmassa lainaksi yhtiölle, ja me saamme koron ja lyhennyksen kaupungin kassaan pitkän ajan kuluessa”, Vuojolainen kertoo.

Kahteen erään jaetun lainan lyhennyksissä olisi ensin viiden vuoden lyhennysvapaa, ja sen jälkeen yhtiö lyhentäisi lainojaan vuosittain. Toisen lainan lyhentäminen alkaisi vasta 15 vuotta kaupan jälkeen.

Selvityksessä tehdyn talousmallinnuksen mukaan osingonmaksuun ei olisi mahdollisuuksia ennen vuotta 2032. Tämä johtuu ennen kaikkea kasvavista poistoista sekä keskuspuhdistamon tulosvaikutuksesta. Selvityksen mukaan on huomioitava, että keskuspuhdistamo nostaa vesiliiketoiminnan kustannuksia nykytilanteeseen verrattuna myös jatkettaessa liikelaitoksena.

Tampereen Veden yhtiöittämisvalmistelu jatkuu yhteistyönä liikelaitoksen ja kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Perusteltu esitys yhtiöittämisen vaikutuksista on tarkoitus tuoda päätöksentekoon marraskuussa 2022.

”Meidän tehtävänä on nyt koota konsulttiselvityksistä ja omista ajatuksistamme yhtiöittämisen vahvuudet ja heikkoudet, erilaiset mahdollisuudet ja vaikutukset asiakkaille, henkilöstölle ja taloudelle”, Vuojolainen kertoo.

Asiaa käsitellään ensin konsernijaostossa, jonka jälkeen se etenee kaupunginhallitukseen ja lopulta kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Valtuutettu: ”Päätöksenteon ei kuulu olla helppoa ja nopeaa”

Yhdeksi yhtiöittämisen eduista luettiin selvityksessä päätöksenteon nopeus, sillä päätökset ovat osakeyhtiössä täytäntöön pantavissa välittömästi.

Konsernijaoston jäsen ja vasemmistoliiton Tampereen kaupunginvaltuutettu Noora Tapio tviittasi tiistaina 23. elokuuta aiheesta seuraavasti:

”Demokraattisen päätöksenteon ei kuulu olla helppoa ja nopeaa, ja siksi se joidenkin mielestä on tarpeeton taakka. Itse vaalin demokratiaa itseisarvoisesti.”

Noora Tapio osallistui Ilmastolakko-mielenilmaukseen Tampereella maaliskuussa 2019.

Tapio ei halua avata Aamulehdelle, minkä sävyistä keskustelu asiasta oli konsernijaostossa.

”Luonnollisesti kun kyse on tosi pitkästä selvityksestä ja painavasta asiasta, niin kyllähän siitä keskusteltiin.”

Yleinen keskustelu yhtiöittämisestä nojaa Tapion mukaan tyypillisesti voimakkaasti talouteen.

”Se on tärkeä näkökulma, mutta minua huolestuttaa kovasti se, kun kyse on vesihuollon kaltaisesta palvelusta, joka on yhteiskunnan ihan ydinelementtejä. Keskustelussa ei välttämättä osata ottaa riittävän hyvin huomioon pitkän ajan, useiden vuosikymmenten riskejä.”

Tapion mukaan osakeyhtiön päätöksenteko on salaista ja kaupunginvaltuutetun mahdollisuus vaikuttaa yhtiön toimintaan on hyvin rajallinen, rivikuntalaisesta puhumattakaan.

Myös selvityksessä on luettu liikelaitoksen eduksi se, että kaupungin mahdollisuudet vaikuttaa tarvittaessa vesihuoltolaitoksen operatiiviseen toimintaan ovat suuremmat kuin osakeyhtiössä.

Tapion mukaan ilmastonmuutos liittyy suurelta osin vesikierron häiriintymiseen, mikä heijastuu myös vesihuollon toimintakykyyn.

”Aihe on yllättänyt sekä tutkijat että kansalaiset jo monta kertaa, ja se saattaa tulevaisuudessa teettää sellaisia haasteita, joita emme tänä päivänä osaa ennakoida.”

Täydennys 26.8. kello 16.50: Lisätty jutun alkuun Arto Vuojolaisen ensimmäinen sitaatti selventämään yhtiöittämisen ja yksityistämisen eroa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut