Tampereen isojen museoiden johtajat vaihtuvat – muuttuuko myös museoiden toiminta?

Tampereen neljän ison museon johtajat vaihtuvat. Aamulehti kysyi uusilta museonjohtajilta, miten tamperelaiset museot nyt muuttuvat.

Anna Hjorth-Röntynen (vas.) aloitti Sara Hildénin taidemuseon johtajana elokuussa. Carita Kivioja puolestaan siirtyy Hiekan taidemuseon johtotehtäviin. Kimmo Antila johtaa jatkossa Tampereen kaupungin historiallisia museoita.

27.8. 7:00

Aamulehti

Tampereen isojen museoiden johtajat vaihtuvat tänä syksynä. Kaupunki hakee taidemuseoon uutta johtajaa irtisanoutuneen Taina Myllyharjun tilalle.

Myös Tampereen kaupungin historialliset museot, Sara Hildénin taidemuseo ja Kustaa Hiekan museo saavat uudet johtajat tänä syksynä.

”Tämä on yhteensattumien summa. Taidemuseota lukuun ottamatta uusia johtajia on haettu eläköitymisten kautta”, kulttuurijohtaja Juha Ahonen sanoo.

Ahosen mielestä on harmillinen asia, että meritoitunut ja hyvä taidemuseon johtaja lähtee pois. Uutta johtajaa odottaa laaja työkenttä.

Yhtenä isona hankkeena on taidemuseon uudisrakennus Siilon ja henkilökunnan työnkuvien suunnittelu. Alun perin Siilon piti valmistua vuonna 2026, mutta nyt suunnitelmia on lykätty vuodelle 2027.

Aamulehti kysyi kolmelta uudelta museonjohtajalta, miten tamperelaiset museot nyt muuttuvat.

Ukrainan sota on Kimmo Antilan mukaan katkaissut tamperelaismuseoiden Venäjä-yhteyksiä. Se voi olla iso menetys myös kävijöiden kannalta.

Monen museon johtaja

Postimuseosäätiön toimitusjohtaja Kimmo Antila aloittaa Tampereen kaupungin historiallisten museoiden johtajana 17. lokakuuta. 56-vuotias Antila on kotoisin Kiikoisista ja nyt hän asuu Pirkkalassa Tampereen rajan tuntumassa.

Tampereen historiallisia museoita ovat Vapriikin lisäksi Milavida, Amurin museokortteli, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Tampereen luonnontieteellinen museo.

Antila on aiemmin ollut muun muassa Vapriikin projektipäällikkö, Oulun yliopiston lehtori ja Savonlinnan maakuntamuseon tutkija. Hän oli vuosina 2016–2021 Euroopan vuoden museo -kilpailun ja Euroopan neuvoston museopalkinnon kansainvälisessä raadissa arvioitsijana.

Museocon tulee

Museot saavat uutta yleisöä Antilan mukaan kiinnostavien teemojen ja tapahtumien kautta. Vapriikin tapahtumat ja pelimuseo ovat jo houkutelleet museoon uusia kävijöitä.

”Viime vuonna Vapriikissa oli Lost In Musicin tapahtumia ja rock-festivaaleja. Marraskuulle on suunnitteilla museocon roolipelien harrastajille.”

Historiallisissa museoissa on Antilan mielestä oltava monipuolista, moniarvoista ja monimuotoista tarjontaa. Hän näkee erityisesti Milavidassa ja Amurin museokorttelissa paljon lisäpotentiaalia.

Vapaa-aikanaan Antila liikkuu ja on kulttuurin suurkuluttaja. Hän harrastaa monimuotoisesti elävää musiikkia ja käy taidenäyttelyissä.

”Rentoudun taidemuseoissa. Se on toisenlainen, esteettinen kulttuurielämys.”

Tänä kesänä suuren vaikutuksen ovat tehneet Anna Retulaisen näyttely Sara Hildénin taidemuseolla ja Jorma Purasen valokuvat Finlayson Art Area -tapahtumassa.

Sara Hildénin taidemuseon valtteja ovat Anna Hjorth-Röntysen mielestä säätiön kokoelma ja museon kansainvälisesti merkittävä näyttelytoiminta. Syyskuussa avautuva Thomas Houseagon näyttely jatkaa talon kansainvälisten näyttelyiden sarjaa.

Paluu Tampereelle

Anna Hjorth-Röntynen aloitti Sara Hildénin taidemuseon johtajana aloitti 15. elokuuta. 47-vuotias Hjorth-Röntynen palasi tuttuun kaupunkiin, sillä hän on kotoisin Tampereelta.

Museonjohtajan perhe asuu toistaiseksi Helsingissä.

Hjorth-Röntynen tuntee Sara Hildénin taidemuseon hyvin vuosilta 2016–2019, kun hän oli talossa museoamanuenssina. Hän on työskennellyt myös intendenttinä taidehuutokauppa Bukowskilla ja viime vuodet Vantaan taidemuseo Artsin päällikkönä.

Museoalalla Hjorth-Röntynen aloitti oppaana taidehistorian väitöskirjaa tehdessään.

”Kokemukset ovat tuoneet verkostoja.”

Kokoelma on pohja

Sara Hildénin taidemuseon valtteja ovat uuden johtajan mielestä säätiön kokoelma ja museon kansainvälisesti merkittävä näyttelytoiminta.

Esimerkiksi juuri päättynyt Anna Retulaisen näyttely rakentui Retulaisen kokoelmassa olevien teosten ympärille.

”Kokoelma on kaiken pohja."

Yhdysvaltalaisen kuvanveistäjän Thomas Houseagon syyskuussa avautuva näyttely jatkaa Hjorth-Röntysen mielestä komeasti talon kansainvälisten näyttelyiden sarjaa.

Taidemuseon suunnittelutyössä kulkee jo mukana Finlaysonille vuonna 2026 nouseva uusi Lumen valo -museorakennus. Se tuo paljon uusia mahdollisuuksia näyttelyihin.

Taide kuuluu Hjorth-Röntysen elämään kokonaisvaltaisesti, joten hän kiertää museoita myös lomillaan. Vapaa-aikaan kuuluu ulkoilu yhdessä lasten kanssa.

”Kuuntelen puolisoni kanssa paljon musiikkia. Se on meille yhdistävä tekijä, josta syntyy paljon keskusteluja”.

Tampere on tuttu kaupunki Hiekan taidemuseon johtajalle Carita Kiviojalle. Hän on asunut 20 vuotta museorakennuksen kulmilla Tampereen Amurissa. Nyt hän on muuttanut museon yläkerran asuntoon.

Intohimona design

Hiekan taidemuseon johtajana aloitti heinäkuun alussa Carita Kivioja. 50-vuotias Kivioja on syntynyt Nokialla ja asunut Tampereen Amurissa 20 vuotta.

Kivioja on ollut museoalalla vuodesta 1999 lähtien. Hän on työskennellyt eniten suomalaisen designin ja lasimuotoilun erikoismuseoissa esimerkiksi Nuutajärvellä ja Iittalassa.

”Viime aikoina olen kirjoittanut väitöskirjaani Jyväskylän yliopistolle. Se keskittyy suomalaiseen lasimuotoiluun 1960–1970-luvuilla.”

Kustaa Hiekan taidemuseo on Suomen vanhin yksityinen taidemuseo, mutta samalla kotimuseo. Se on Kiviojan mielestä lämminhenkinen kokonaisuus intohimoisen matkailijan ja keräilijän kokoelmia sekä perustajansa persoonaa ja ajankuvaa.

”Tämä on loistava museo minulle. Intohimoisena designesineiden keräilijänä löydän samaistumisen kohteita Kustaa Hiekkaan.

Lisää näkyvyyttä

Moni tamperelainen on kertonut Kiviojalle, että museorakennus on jäänyt pimentoon, vaikka siitä kävelisi usein ohi. Toisille on yllätys, että rakennus on kaikille avoin museo.

”Museon näkyvyyttä pitää lisätä, mutta muuten emme syksyllä ehdi vielä paljon uudistua."

Museokortti on tuonut uusia kävijöitä myös Hiekan taidemuseoon. Kivioja arvioi, että museokortti on kolminkertaistanut kävijämääriä.

Vapaa-ajallaan Kivioja kiertää antiikkiliikkeitä ja käy huutokaupoissa. Niiden lisäksi hän harrastaa hyötyliikuntaa.

Lue lisää: Onko Sara Hildénin taidemuseo uudella paikallaan jo vuonna 2026? Asemakaavoitusta valmistellaan jo

Lue lisää: Sara Hildénin museovoittaja jakaa mielipiteet, näin lukijat kommentoivat: ”Mauton, hajuton ja väritön valkoinen laatikko, joka ei sovellu tehdasmiljöön perinneväreihin”

Lue lisää: Tampereen taidemuseon uudisrakennus myöhästyy vuodella – Pyynikintorin kaavoitus hidastaa kymmenien miljoonien eurojen laajennusta

Lue lisää: Tampereen taidemuseon johtaja oli mukana Kansallisgallerian johtajahaussa loppumetreille: ”Pikkuisen harmitti, mutta minulla on jumalattomasti hommaa täällä Tampereella”

Lue lisää: Vapriikki avaa ovensa uudistuneena remontin jälkeen – kävimme katsomassa, miltä paikalla näyttää: ”Huomenna tämä on pääosin kunnossa”

Lue lisää: Velmu savolainen kehitti Vapriikista menestysmuseon – Museoneuvos Toimi Jaatinen katsoo ylpeänä elämäntyötään

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut