Tässä on Näsijärven samenemisen syy: ”Suojaverho ei välttämättä ole ihan sataprosenttisen varma” – ely-keskus on pyytänyt kaupungilta selvitystä

Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Piia Tikka kertoo, että ely-keskus pyrkii reagoimaan samentumiin aina heti.

Lauantaina 6. elokuuta Aamulehti sai useita vinkkejä Näsisaaren rakennustyömaalta levinneestä samenemasta.

9.8. 17:58

Aamulehti

Viikonloppuna Näsijärvessä havaittu samentuma johtui Näsisaaren työmaa-aluetta rajaavan suojaverhon nousemisesta ylös. Suojaverholla pyritään estämään työmaa-alueella olevan samean veden leviämistä Näsijärveen.

Lue lisää: Tampereen Näsisaaressa on käynnissä erikoinen työvaihe, jossa saarta isketään 100 000 kertaa – Tältä poikkeuksellisella työmaalla nyt näyttää

”Kun oli kova myrsky, niin suojaverho pääsi nousemaan ylös. Sieltä on otettu vesinäytteitä, mutta samentuma laskee aika nopeasti”, Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Piia Tikka kertoo.

Tikan mukaan maanantaina otetuissa näytteissä ei näkynyt enää merkittävää samentumaa.

Pirkanmaan ely-keskus valvoo aluehallintoviraston Tampereen kaupungille Näsisaaren rakentamiseen antamaa vesilain mukaista lupaa. Luvassa on määrätty, että suojaverhon on pysyttävä paikoillaan kaikissa olosuhteissa. Ely-keskus on pyytänyt kaupungilta selvityspyynnön tapahtuneesta keskiviikkoon mennessä. Tikan mukaan ely-keskus pyrkii reagoimaan samentumiin aina heti.

”Selvityspyynnössä olemme kysyneet, mistä asia johtui ja miten koviin keleihin varaudutaan jatkossa. Luvassa sanotaan, että jos suojaverho pääsee rikkoontumaan, niin pitää välittömästi alkaa korjaustoimiin.”

Tikan mukaan ely-keskuksella on mahdollisuus antaa tarvittaessa kehotus tiettyihin toimiin ryhtymisestä.

”Suojaverhohan on korjattu, eli siltä osin tilanne on nyt kunnossa. Toki kehotus voisi koskea vaikka sitä, että pitäisi enemmän kiinnittää huomiota, että verho pysyisi paikoillaan myös kovissa myrskyissä, joita voi olla syksyllä edessä.”

Samentuma tallentui myös Reetta Meriläisen kuvaamalle videolle:

Lue lisää: Näsijärvessä havaittiin taas samentumaa, jonka uskotaan olevan peräisin Näsisaaren rakennustyömaalta – ”Sen huomaa aivan selvästi, kun sinisessä järvessä valuu ruskea vana”

Haittaa lähinnä virkistyskäytölle

Tikan mukaan Näsisaaren täytössä on kyse poikkeuksellisen suuresta urakasta. Kun täyttöalue on suuri ja suojaverho pitkä, tietyissä olosuhteissa samentunutta vettä voi päästä verhon ulkopuolelle.

”Suojaverhon sisäpuolellahan on ihan sameata, sellaista kuravettä. Jos sitä pääsee karkaamaan, hetkellisesti voi tulla pientä samentumaa.”

Tikka kertoo, että samentuneessa vedessä on mukana sekä hienoa kiviainesta järveen ajetusta murskeesta että pohjasta noussutta ainesta. Nopeasti pohjaan laskeutuvan samentuman suurin haitta on hänen mukaansa virkistyskäyttöhaitta veneilijöille ja myös uimareille, jos samentuma leviää rannoille saakka.

Kalastajat ovat aiemmin kertoneet Aamulehdelle verkkojensa sotkeutuneen Näsijärvessä olevasta ”kiviliejusta”, mutta ely-keskukseen kalastajat eivät ole olleet yhteydessä.

”Niistä ei ole siten otettu näytteitä eikä sellaista ole vesilain mukaisessa laissa edellytetty.”

Lue lisää: Kokenut tamperelais­kalastaja kertoo verkkojensa sotkeutuneen Näsijärvessä ”kiviliejuun” – Valvoja vastaa väitteisiin työmaan samentavasta vaikutuksesta

MIKÄ?

Näsisaari

Saari rakennetaan Näsijärveen Vaitinaron liittymän ja Pölkkylänniemen väliselle vesialueelle ja liitetään silloilla maa-alueisiin.

Valmiina se on noin 800 metriä pitkä, 200 metriä leveä ja sen erottaa rannasta noin 36 metrin levyinen kanava.

Tähän mennessä saareen on kahdessa eri urakassa siirretty louhetta noin 460 000 kasakuutiota eli noin 750 000 tonnia louhetta. Se tarkoittaa 23 000 puoliperävaunu-, dumpperi- tai kiviautokuormallista.

Yhteensä saareen käytetään yli miljoonaa kuutiota kivilouhetta. Louhe on peräisin Sulkavuoreen rakennettavan keskuspuhdistamon työmaalta.

Rakentaminen aloitettiin 16. helmikuuta 2022. Ratikan on tarkoitus kulkea Näsisaaren kautta Hiedanrantaan ja Lentävänniemeen. Liikennöinnin on määrä alkaa jo vuonna 2024.

Myöhemmin Näsisaareen pitäisi nousta noin 25 hehtaarin asuinalue jopa 5 000 asukkaalle.

Alun täyttövaiheessa isoin samentumisriski

Näsijärven samentumisesta on useita havaintoja myös ennen viime viikonlopun myrskyä.

”Toukokuussa syynä oli jäidenlähtö, mikä oli rikkonut suojaverhon. Nyt syy oli myrsky.”

Näsisaaren rakentamisessa mahdollista Näsijärven samentumista esiintyy todennäköisimmin juuri alun täyttövaiheessa. Kun täyttö nousee vedenpinnan yläpuolelle, riski pienenee.”

”Kyllä pahin vaihe on se, kun täyttö tehdään veteen, ja sehän jatkuu vielä jonkin aikaa.”

Tikka kertoo, että suojaverho on yleisesti käytössä pienemmissäkin täyttöurakoissa Tampereella. Ei ole poikkeuksellista, että verho päästää samentumaa läheisille vesialueille.

”Kun aluehallintovirasto on luvan myöntänyt, niin se on myös arvioinut, että suojaverho ei välttämättä ole ihan sataprosenttisen varma, vaikka onkin erittäin toimiva. Se on sellainen töidenaikainen haitta.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut