Tampereen ratikan päätepysäkin ympärille rakentui täysin uusi asuinalue, jonka lähellä sijaitsee kaksi luonnonsuojelualuetta: ”Aika harvinainen yhdistelmä” – Tältä siellä näyttää

Aamulehti vieraili Hervantajärven uudella asuinalueella. Palveluja alueelle ei välttämättä ole tulossa paljoa, mutta luonto ja hyvät liikenneyhteydet vetävät ihmisiä puoleensa.

Hervantajärven kerrostalokortteleissa talojen väliin jää yhteispiha. Kerrostalot estävät melun kantautumista Ruskontieltä.

16.8. 6:30

Aamulehti

Tienvarteen on parkkeerattu letkana autoja, ja niiden takaa kohoaa eri vaiheessa olevia kerrostaloja. Osa on valmiita, osa vielä selkeästi kesken. Vieressämme kulkeva katu on vielä päällystämätön ja pihat vaikuttavat paahteisilta.

Muutamista sisustetuista parvekkeista voi päätellä, että kyllä alueella joku jo asuukin.

Rakenteilla on Tampereen uusi asuinalue, Hervantajärvi, joka sijaitsee alle kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Sen sydämenä toimii ratikka, joka pumppaa ihmisiä asuinalueelle ja sieltä pois. Lähellä sijaitsee myös kaksi luonnonsuojelualuetta, joista voi käydä haukkaamassa keuhkot täyteen raitista ilmaa.

”Alueella yhdistyy ratikkayhteys ja yhteys luonnonsuojelualueelle, se on aika harvinainen yhdistelmä”, Tampereen kaupungin projektiarkkitehti Ilkka Kotilainen tuumaa. ”Siellä on aika hyvin kaikki elementit, joita suomalaiset asumiselta kaipaavat.”

Hän uskoo, että alue on pitkälle rakentunut vuoteen 2026 mennessä.

Lue lisää: Pienet kodit viedään käsistä täysin uudella asuinalueella Tampereella – halukkaita jonoksi asti, yksi suosituimmista 34 neliön kaksio

Mikä?

Hervantajärven uusi asuinalue

Sijaitsee noin yhdeksän kilometrin päässä Tampereen Keskustorista, ja sijoittuu Hervannan ja Ruskonkehän eteläpuolelle. Hervantajärvestä rakentuu noin 3 000 asukkaan asuinalue.

Kaavan mukaan eteläosassa on omakotiasutusta, keskiosassa rivitalo- ja pienkerrostaloasumista ja pohjoisosissa kerrostaloasutusta.

Maanantaina 8. elokuuta Hervantajärvellä oli myytävänä 101 asuntoa Etuovi.com-sivustolla. Halvin asunto oli 22-neliöinen kerrostaloyksiö, joka maksoi 124 900 euroa. Kalleimpia olivat 111-neliöiset rivitaloasunnot, joissa on viisi huonetta, keittiö, sauna, kodinhoitohuone ja kaksi parveketta. Ne maksoivat 398 000 euroa.

Pysäkiltä on lyhyt matka Hervantajärven ja Makkarajärven-Viitastenperän luonnonsuojelualueille.

Lähteet: Etuovi.com, Tampereen kaupunki ja projektiarkkitehti Ilkka Kotilainen.

Ratikan päätepysäkki sijaitsee asuinalueen keskiosassa.

Erilaisia asuntoja

Kotilaisen mukaan alueella on monipuolinen asuntojakauma, sillä siellä on omakoti-, rivitalo- ja kerrostaloasumista. Hän kertoo, että pohjoisosan kerrostalokorttelit ovat jo aika pitkällä, ja myös omakotitaloja ollaan rakentamassa.

”Rakennusliikkeet ovat ensisijaisesti olleet kiinnostuneita kerrostalorakentamisesta. Se on ollut tuottavampaa tähän päivään asti. Voi olla, että perheasunnot, rivitalotkin, voivat rakentua äkkiä, jos niiden kysyntä vaan lähtee pyörimään taas."

Hän odottaa mielenkiinnolla, millaisia asukkaita alueelle muuttaa. Hän uskoo, että omakoti- ja rivitalot voivat kiinnostaa lapsiperheitä, kerrostaloasunnot puolestaan pieniä perheitä ja opiskelijoita. Hänen tietojensa perusteella alue on ollut kysytty.

Kotilaisen mukaan kerrostalokortteleissa useampi tontti ryhmittyy yhteispihan ympärille ja luo siten väljyyttä. Samalla rakennukset suojaavat pihaa ja toimivat meluesteinä pohjoiseen Ruskontien suuntaan.

Iida Saarela odotti linja 3:lla kulkevaa ratikkaa sen päätepysäkillä Hervantajärvellä. Ennen alueelle muuttoa hän asui Annalassa. ”Eli en kauhean kaukana”, hän lisää.

Jarmo Järviö on ollut tyytyväinen Hervantajärvellä sijaitsevaan asuntoonsa. Ruokaostokset hän hoitaa useimmiten Prismasta ja K-Citymarketista.

Paikallisia pysäkillä

Päätämme jututtaa jotakuta alueen asukasta. Alueen läpi kulkevalla tiellä, Makkarajärvenkadulla, etenee muutama lenkkeilijä, mutta he ovat tavoittamattomissamme. Suuntaamme ratikkapysäkille, koska se vaikuttaa varmimmalta paikalta tavata paikallisia.

Pysäkillä istuu Iida Saarela, joka on asunut Hervantajärvellä toukokuun alusta saakka. Hän kertoo kotinsa olevan pieni kaksio ja muuttaneensa sinne Tampereen Annalasta. Saarela kertoo olevansa erittäin tyytyväinen uuteen asuinalueeseen.

”Tämä on tosi ihanaa aluetta. Rauhallista, paitsi että koko ajan kuuluu pauke, kun rakennetaan”, hän kuvaa. ”Luonto on lähellä ja ratikan takia täällä on tosi hyvät kulkuyhteydet.”

Pian pysäkille saapuu myös Jarmo Järviö, jolla on sanottavaa ratikasta. ”Ratikasta voitte kirjoittaa, että se on hyvä, mutta linja on haavoittuva”, hän sanoo. ”Lintuhyttiin menee linja-auto, mutta takaisinpäin se tulee tyhjänä. Se pääsisi kiertämään täältä aina silloin, kun ratikka on pois pelistä.”

Järviö kertoo asuneensa Hervantajärvellä kaksiossa huhtikuusta lähtien. ”Alue paranee, kun saadaan lähikauppa. Ratikalla lähden kauppakeskus Duoon. Siihen ei ole pitkä matka, viisi tai kuusi minuuttia”, hän kertoo ja sanoo, ettei kaipaa alueelle muita palveluja kaupan lisäksi.

Siinä samassa ratikka saapuu, ja Saarela ja Järviö hyppäävät sen kyytiin.

Hervantajärvellä on tehty liito-oravahavaintoja. Kotilaisen mukaan muutamia omakotitalotontteja on pitänyt jättää rakentamatta ja luovuttamatta, sillä ne ovat liito-oravan elinympäristöä. ”Niin kauan kuin siellä on pesintää, tontteja ja katuja ei voi kaavan mukaisesti toteuttaa”, hän kertoo.

Tuskin paljoa palveluita

Kun ratikka on lähtenyt, eräs henkilö vinkkaa meille, että kännyköillä on alueella huono kuuluvuus. Projektiarkkitehti Kotilaisen mukaan lähellä alueen keskipistettä on varaus kännykkämastolle.

Asuinalueelle on tulossa myös yksityinen päiväkoti sekä lähikauppa. Paljoa enempää palveluja hän ei usko noin 3 000 asukkaan asuinalueelle tulevan, varsinkaan kun Hervannan keskustaan on lyhyt matka.

”Tuskinpa kukaan parturikaan sinne perustaa liikettä, kun sellainen kannattaa perustaa Hervannan keskustaan”, hän arvelee.

”Tämä on hyvää aluetta rakentaa. Maaperä on suhteellisen suotuisaa, eikä täällä sen puolesta ole mitään yllättävää”, Jatkeen vastaava työnjohtaja Hannu Nikula (vas.) ja rakennuspäällikkö Jani Viitaharju kertovat.

Kuvan kaksiossa on 37,5 neliötä. Seuraavaksi asuntoon siirrytään tekemään kylpyhuonetta valmiiksi sekä laittamaan lattioita, listoja ja kalusteita paikoilleen.

Suunnitelmien mukaan asunto-osakeyhtiö Hervantajärven Helmi valmistuu joulukuussa 2022.

Hyvä rakentaa

Kalustamattomat huoneet kaikuvat, kun kierrämme Jatkeen rakentamassa kerrostalossa Heittoniitynkujalla. Viereisestä huoneesta kuuluu porauksen ääntä ja jostain kauempaa kuuluu tasaista koneen hurinaa.

Rakennuspäällikkö Jani Viitaharjun ja vastaavan työnjohtajan Hannu Nikulan mukaan asunto-osakeyhtiö Hervantajärven Helmessä on niin yksiöitä, kaksioita, kolmioita kuin neliöitäkin. Kooltaan ne ovat 30,5–77,5-neliöisiä.

Jatke toimii Hervantajärvellä urakoitsijana yli 500 asunnolle. Yli 200 asuntoa on jo valmistunut, loput ovat vielä teossa. Kerrostaloon, jonka sisälle pääsemme, on valmistumassa 52 asuntoa vuoden loppuun mennessä. Viereiseen taloon puolestaan 132 asuntoa kevääseen 2023 mennessä. Molemmat kerrostalot ovat vuokra-asuntoyhtiö Saton.

”Aina kun pääsee rakentamaan ensimmäisenä uudelle alueelle, se on oikeastaan hyvä. Kun alkaa olla tiivistä rakentamista ja naapuritontit täynnä muita rakentajia, se saattaa olla hankalaa rakentajan näkökulmasta. Täällä ei ole hankalaa rakentaa, kun ollaan luonnon keskellä ja tontit ovat helposti saavutettavissa”, he kertovat.

Kotilainen vakuuttaa, että alue muuttuu viihtyisämmäksi, kun kadut viimeistellään ja niihin laitetaan reunakiveykset ja istutukset.

”Se voi välillä näyttää aika rujoltakin silloin, kun se rakentuu.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut