Tampereelle rakennetaan kaksi suurta pumppaamoa, jotka siirtävät jopa kymmeniä miljoonia litroja vettä vuorokaudessa – Tästä on kyse 20 miljoonan euron hankkeissa

Raholan jätevedenpuhdistamon pihaan on ilmestynyt valtava monttu. Vierailimme työmaalla, jonne viemäröidään kaikki Länsi-Tampereen jätevesi. Viinikanlahden pumppaamosta tulee yksi Suomen suurimmista.

”Tänä aikana yksi haaste tällaisissa työmaissa on tavaran saanti. Tällä hetkellä rautaa ja betonia kyllä saadaan, mutta tilanteet voivat muuttua”, työnjohtaja Jari Lanne Skarta Finlandilta sanoo.

4.8. 5:00

Aamulehti

Tampereen Raholan jätevedenpuhdistamon pihaan on räjäytetty valtava, ammottava monttu. Maisema valtavina kiviröykkiöineen muistuttaa tieteiselokuvien vieraan planeetan pintaa.

Tähän rakentuu toinen Tampereen seudun keskuspuhdistamon uusista jätevedenpumppaamoista. Pumppaamoista toinen valmistuu Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon tuntumaan. Työt aloitettiin toukokuun lopussa ja valmista pitäisi olla vuoden 2024 loppuun mennessä.

”Nyt töissä on menty hirveästi eteenpäin. Vuosi sitten oltiin vielä tilanteessa jossa rahaa oli mennyt hirveästi, mutta ei ollut vielä näyttää muuta kuin hirveä reikä tuolla Sulkavuoressa”, Tampereen seudun keskuspuhdistamo oy:n toimitusjohtaja Timo Heinonen sanoo.

Toukokuussa työmailla näytti hetken aikaa jopa synkältä, kun erityisesti raudasta oli pulaa. Heinosen mukaan työmailla oli pelkoa siitä, että materiaalipulan takia työt viivästyisivät. ”Urakoitsijat hoitivat asian hienosti ja saivat käytettyä omia kanaviaan materiaalin hankkimiseen.”

”Vastaavia ympäristöhuollon investointeja ei ole tehty Tampereella sen jälkeen, kun nykyiset jätevedenpuhdistamot valmistuivat 1970-luvun alussa”, Tampereen seudun keskuspuhdistamo oy:n toimitusjohtaja Timo Heinonen toteaa uusista pumppaamoista.

Miksi pumppaamoita tarvitaan?

Kahden uuden pumppaamon kautta jätevedet kulkevat tulevaisuudessa Sulkavuoren keskuspuhdistamoon, kun se otetaan käyttöön vuoden 2025 kesällä.

Sulkavuoren keskuspuhdistamon suurhanke aloitettiin vuonna 2018. Rakennushankkeessa ovat mukana Tampereen lisäksi Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Jätevedenkäsittelyn pitäisi alkaa keskuspuhdistamolla vuonna 2025.

Lue lisää: Näin Sulkavuoren jättimäinen keskuspuhdistamo syntyy: Kuusi vuotta, 128 000 kuormaa louhetta, tilaa 16:lle Kalevan kirkolle

”Pyhäjärveen päästettävän veden laatu tulee paranemaan olennaisesti. Sillä tulee olemaan vaikutuksia jopa Itämeren mittakaavassa”, Heinonen sanoo.

Heinosen mukaan suurin yksittäinen muutos tulee olemaan kokonaistypen poisto, johon käytetään uudella puhdistamolla typensitojabakteereita. ”Jos tällä hetkellä typpikuorma on suunnilleen 1 300–1 400 tonnia vuodessa niin jatkossa vastaava luku on 370 tonnia. Se on merkittävä tiputus.”

Raholan pumppaamotyömaalta kaivettu kiviaines murskataan paikan päällä ja se käytetään uudelleen työmaan täyttötöissä.

Mitä?

Kaksi uutta pumppaamoa

Tampereen seudun keskuspuhdistamo oy rakentaa kaksi isoa uutta jätevedenpumppaamoa Tampereelle. Niiden kautta jätevesi pumpataan Sulkavuoren keskuspuhdistamoon.

Pumppaamoista toinen rakennetaan Viinikanlahteen ja toinen Raholaan.

Pumppaamot toteutetaan yhtenä rakennusurakkana, jonka pääurakoitsijana on Skarta Finland oy.

Rahoitustarve molemmille pumppaamoille on yhteensä noin 20 miljoonaa euroa.

Käytön aikana miehittämättöminä toimivat pumppaamot kytketään osaksi keskuspuhdistamon automaatiojärjestelmää.

Pumppaamot valmistuvat vuoden 2024 loppuun mennessä.

Rahola ensimmäisenä

Raholan jätevedenpumppaamolle viemäröidään jatkossa kaikki Tampereen jätevedet Pispalanharjusta länteen. Lisäksi sinne ohjataan Ylöjärven kantakaupungin ja Pirkkalan jätevedet. Matkaa jätevesille kertyy vielä Raholasta Sulkavuoreen noin kymmenisen kilometriä.

”Pumput pumppaavat veden tästä noin 7,2 kilometriä pitkää paineviemärijärjestelmää pitkin ensin Härmälän Leirintäkadulle asti. Sieltä vesi jatkaa 1,7 kilometriä viettoviemäriä pitkin Sulkavuoren vievään kalliotunneliin. Siitä sitten vesi mennä köristelee aika syvälle Sulkavuoreen", Heinonen kertoo.

Heinosen mukaan Raholan pumppaamon kautta tulee kulkemaan vuorokaudessa noin 15 000–20 000 kuutiometriä eli jopa 20 miljoonaa litraa jätevettä. Pumppaamon on tarkoitus valmistua vuoden 2024 helmikuussa.

Raholassa aloitettiin louhintatyöt heinäkuun alussa ja ne jatkuvat elokuun puoliväliin. Samaan aikaan tontilla tehdään pienimuotoista murskausta.

”On huippujuttu, että meillä on mahdollista käsitellä kivi paikan päällä. Muuten joutuisimme ajamaan kaiken tämän täältä pois ja tuomaan tilalle uutta. Nyt voimme käyttää työmaatäytössä tätä samaa kiveä. Se säästää mahdottomasti aikaa, vaivaa ja kuluja, ja onhan se myös ympäristöystävällisempää kuin kauhea rekkaralli”, kertoo työnjohtaja Jari Lanne Skarta Finlandilta.

Kuvan taustalla näkyvä Raholan jätevedenpuhdistamo jää tarpeettomaksi kun Sulkavuoren uusi jätevedenpuhdistamo aloittaa toimintansa. Tampereen kaupunki tullee purkamaan rakennuksen.

Yksi Suomen suurimmista

Viinikanlahden jätevedenpumppaamosta tulee valmistuessaan yksi Suomen suurimmista jätevedenpumppaamoista. Sinne ohjautuvat Tampereen eteläisten, itäisten ja pohjoisten alueiden jätevedet sekä lähes kaikki Kangasalan jätevedet.

Heinosen mukaan pumppaamon läpi tulee kulkemaan vuorokaudessa 60 000–80 000 kuutiota, mikä tarkoittaa siis jopa 80 miljoonaa litraa jätevettä. Raholan pumppaamoon verrattuna määrä on siis moninkertainen.

”Viinikanlahden työmaa on kaksi kertaa suurempi kuin Raholassa”, Lanne kertoo.

Pumppaamo rakennetaan nykyisen puhdistamon tontille. Työt on aloitettu maaleikkauksilla ja muilla valmistelevilla vaiheilla. Lisäksi työmaalla tehdään parhaillaan ponttaus- ja paalutustöitä, jotka kestävät syyskuun puoliväliin.

Viinikanlahden vedenpuhdistamon alue on vanhaa täyttömaata, jonka maaperän on todettu pilaantuneen pääosin metalleilla, öljyhiilivedyllä ja PAH-yhdisteillä. PAH-yhdisteitä eli polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä muodostuu, kun orgaaninen aine, kuten puu, palaa epätäydellisesti. Osa yhdisteistä on syöpävaarallisia.

Maaperän pilaantumisen johdosta ely-keskus on antanut Viinikanlahden pumppaamon työmaalle määräykset muun muassa maa-ainesten käsittelystä, varastoinnista ja kuljettamisesta sekä kaivantovesien käsittelystä.

”Työmaalla tehdään näytteenottoja aina kun lähdetään leikkaamaan maata ja näytteenotot ohjaavat sitä työtä”, Lanne kertoo.

Raholan jätevedenpumppaamoa varten on kaivettu valtava monttu, koska pumppaamoaltaat kaivetaan maan alle. Pumppaamo tulee toimimaan automaatiolla.

Modernit laitokset

Molemmat pumppaamot tulevat lämpenemään maalämmöllä ja niistä syntyvä hukkalämpö otetaan talteen. Heinosen mukaan he yrittävät pärjätä mahdollisimman pienellä ostoenergialla ja rakennuksiin tulee esimerkiksi aurinkopaneeleita.

Miehittämättömät pumppaamot tulevat toimimaan automaatiolla. Jätevesi siirtyy pumppaamolle viettoviemäreitä pitkin, ja kun vedenpinta pumppaamoaltaissa nousee, pumppu käynnistyy automaattisesti. Käytännössä kaikki osat on Heinosen mukaan kahdennettu sen varalta, että joku osa prosessissa pettäisi.

”Nämä ovat kriittisiä laitoksia. Jos joku osa ei toimi, niin siinä on vaaranpaikka että jätevedet ovat pian käsittelemättöminä Pyhäjärvessä. Näillä täytyy olla suuri käyttövarmuus ja siksi on varauduttu monella tavalla”, Heinonen sanoo.

Pumppaamoiden suunnittelussa on otettu Heinosen mukaan huomioon myös se, että niiden läheisyyteen on suunniteltu asutusta. ”On tärkeää että pumppaamo on myös maisemallisesti hieno. Näihin ei ole suunniteltu aitoja ympärille ja nämä huolletaan sisältä käsin”, Heinonen kertoo.

Huoltoautot siis ajavat pumppaamorakennuksen sisälle ja ovet suljetaan sen perässä. Huoltotyöt eivät tule näkymään alueen asukkaille.

”Laitoksista tulee aika hiljaisia, pumput ovat niin syvällä maan alla”, Heinonen sanoo.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut