Aamulehti
En voi olla ihmettelemättä, miten on mahdollista, että kunnallisen terveysaseman vastaanotto on järjestetty niin tökerösti, ettei asiakkaalla ole juuri minkäänlaista yksityisyyden suojaa.
Tarkoitan Tampereen Tipotien terveysasemaa, jonka akustiikkaongelmat nousivat julkiseen keskusteluun vasta nyt, kun rakennus on ollut käytössä jo lähes kymmenen vuotta.
Ymmärtäisin, jos avoimessa odotussalissa olisi luukku, jossa potilas käy vain ilmoittautumassa, mutta kyseessä on tiski, jossa käydään läpi – välillä varsin kovaäänisesti – potilasta vaivaavat oireet.
Jos olisin odotussalissa vuoroani odottava asiakas, en todellakaan välittäisi kuulla, vaivaako tiskillä asioivaa rouvaa ilmavaivat, peräpukamat, huimaus, ummetus, rytmihäiriöt vai virtsankarkailu. Vielä enemmän häiritsisi, jos olisin itse muiden kuullen kailottamassa omia vaivojani.
Pankeissa ja apteekeissa on jo vuosia sitten onnistuttu turvaamaan asiakkaan yksityisyys sermein tai asiointikopein.
On se ihme, että rakennetaan 33 miljoonalla eurolla komea kuparipytinki, eikä näin yksinkertaista asiaa saada kuntoon.