Kokenut tamperelais­kalastaja kertoo verkkojensa sotkeutuneen Näsijärvessä ”kiviliejuun” – Valvoja vastaa väitteisiin työmaan samentavasta vaikutuksesta

Kokenut tamperelaiskalastaja uskoo, että Näsisaaren työmaa on samentanut Näsijärven vettä. Hän kertoo verkkojensa likaantuneen. Saarityömaata ympäröivää vettä tarkkaillaan jatkuvasti. Ely-keskuksen ylitarkastajan mukaan tarkkailussa ei ole havaittu suojaverhon vuotavan samentumaa. Otimme selvää, miten Näsijärven vettä nyt tarkkaillaan.

Tampereen Niemenrannan kohdalla torstaina 14. heinäkuuta otettu kuva näyttää selvän rajan Näsijärven veden värissä.

15.7. 6:43

Aamulehti

Pispalalainen kalastaja Kari Mäkinen on kalastanut Näsijärvellä kymmeniä vuosia. Hänen havaintonsa mukaan vesi on tänä kesänä muuttunut sameaksi.

Mäkinen kertoo, että hänellä oli verkot Lentävänniemen puolella lähellä Halkoniemeä. Verkot likaantuivat. Hän siirsi verkot Santalahden puolelle.

Sielläkin verkoilla kalastaminen osoittautui Mäkisen mukaan mahdottomaksi. Verkot olivat jo seuraavana päivänä likaiset. Mäkisen mukaan niihin on tarttunut kiviainesta.

”Eihän sellaiseen kala mene, kun ne näkyvät vedessä kuin seinä. Se on sellaista kiviliejua. Pesin verkot painepesurilla, ja saavin pohjalle jäi hienoa kiviainesta”, hän sanoo.

Onko laatu muuttunut?

Mäkisen mukaan verkoista ei ole enää mitään iloa. Hän uskoo, että verkkojen likaantuminen aiheutuu Näsisaaren työmaasta. Hänen verkkojensa pitopaikat olivat vajaan kahden kilometrin päässä työmaasta.

Louhetta alettiin ajaa Näsijärveen Näsisaaren rakentamiseksi helmikuussa eli noin viisi kuukautta sitten. Saarta ja työmaita ympäröivät suojaverhot, joiden tarkoitus on pitää työmaan vuoksi maitokahvin sävyiseksi muuttunut vesi rajatulla alueella.

Lue lisää: Ensimmäiset kivikuormat on nyt kuljetettu Näsijärveen Tampereella – Katso tallenteelta, miten monta mutkaa kohdanneen Näsisaaren rakentaminen alkoi

Toukokuussa suojaverho vuoti kaksi kertaa, sillä jäät olivat hajottaneet sitä kannattelevia ponttoneja. Tampereen kaupungin, vedestä näytteitä ottavan Rambollin ja niitä valvovan ely-keskuksen mukaan suojaverho ei ole päästänyt samentunutta vettä muualle järveen toukokuun jälkeen.

Lue lisää: Ilmakuva näyttää, miten Tampereen tekosaari muotoutuu pian koko pituudeltaan – työmaalta levisi samentunutta vettä Näsijärveen jo toisen kerran

”Kesä- ja heinäkuun aikana suojaverhossa ei ole havaittu vuotoa. Ilmakuvatarkastelun perusteella samenemaa ei myöskään ole ollut havaittavissa”, sanoo ylitarkastaja Jussi Iso-Tuisku Pirkanmaan ely-keskuksen ympäristön­suojelu­yksiköstä.

Kesäkuussa ely-keskukselle tuli kansalaishavainto, jonka mukana oli 9. kesäkuuta otettu kuva samentumisesta Näsijärven vedessä. Iso-Tuiskun mukaan kuvan ottajalle vastattiin, ettei suojaverhossa ole ollut ongelmia kuvanottohetkellä.

Lukijan 9. kesäkuuta ottama kuva Ala-Pispalasta Näsijärvelle. Kuvassa Näsisaaren työmaalta lähtee vaaleanruskeita raitoja, jotka jatkuvat aina Reuharinsaareen saakka. Lukija ilmoitti havaintonsa kaupungille ja ely-keskukselle.

Kalastaja Kari Mäkinen lähetti Aamulehdelle kuvan sotkeutuneista pyydyksistään 14. heinäkuuta.

Yhdeksän tarkkailupistettä

Näsijärven vettä tarkkaillaan yhdeksästä eri pisteestä. Yksi pisteistä sijaitsee suojaverhon sisällä, kaksi Näsisaaren ja rannan välisessä kanavassa ja loput eri etäisyyksillä työmaasta.

Näytteistä määrätään Tampereen kaupungille myönnetyssä vesiluvassa. Näytteitä ottaa Ramboll, joka toimii kaupungin konsulttina. Ramboll toimittaa tulokset niitä valvovalle ely-keskukselle.

Pisteistä otetaan tarkkailuohjelman mukaisesti vesinäytteet kahden viikon välein. Näytteistä analysoidaan sameuden lisäksi esimerkiksi happipitoisuus, pH-arvo ja sähkönjohtavuus. Taulukoidut tiedot on toimitettu ely-keskukselle viimeksi torstaina 14. heinäkuuta.

Lisäksi Ramboll tarkkailee joka viikko osaa pisteistä aistinvaraisesti ja kenttämittauksilla, sillä kaupunki on tilannut lisätarkkailua. Vettä nostetaan putkimaisella näytteenottimella, josta sameutta voi arvioida. Kahden viikon välein näytteitä lähetetään laboratorioon.

Veden sameutta mitataan NTU-luvulla. Mitta-asteikko lähtee nollasta- Yleisesti sameuden rajana pidetään lukua 5. Silloin veden sameus on silmin havaittavaa.

Mikä?

NTU-luku

Veden sameutta kuvataan NTU-luvulla. Lyhenne tulee englannin sanoista nephelometric turbidity unit.

Mitta-asteikko lähtee nollasta. Yleisesti sameuden rajana pidetään lukua 5. Silloin veden sameus on silmin havaittavaa. Jos luku kohoaa lukemiin 80–100, vesi on jo aivan maitokahvia.

Näsisaaren työmaalla suojaverhon sisällä pohjan tuntumassa luku on ollut noin 90–350. Suojaverhon sisäpuolella tällaiset lukemat ovat sallittuja.

Suojaverhon ulkopuolella veden sameus pääsi verhon vieressä ja kanavassa kohoamaan toukokuussa yli 10 NTU:n, koska suojaverho vuoti.

Samaan aikaan Lielahdessa luku nousi yli 5:n. Sameus kuitenkin palautui normaalille tasolle.

Näsijärven normaalit sameuslukemat vaihtelevat 0–5 NTU:n välillä.

Lähteet: ely-keskus, Ramboll.

Vähän sameutta

Rambollin näytteenottajat Terhi Ketola ja Noora Vallinen tekivät tiistaina 12. heinäkuuta aistinvaraisen sameus­tarkkailu­kierroksen pisteille 2, 3, 8 ja 9. Pisteistä 2 ja 3 näytteet otettiin sekä pinnasta että pohjasta, pisteistä 8 ja 9 vain pohjasta.

Raportin mukaan kirkkainta vesi oli tarkkailupisteiden 2 ja 3 pinnassa. Molempien pohjassa vesi oli vähän sameaa. Pisteet sijaitsevat suojaverkon ulkopuolella. Kanavassa sijaitsevan pisteen 9 vesi oli vähän sameaa.

Sameutta selittänee se, ettei vesi ole päässyt vaihtumaan eikä sekoittumaan. ”Kanavan tilannetta on nyt tarkkailtu erityisesti. Se on ollut vähän sellainen pohjukka, missä piste 9 on”, ryhmäpäällikkö Jaana Sunell Rambollilta sanoo.

Kanavaan on tällä viikolla alettu pumpata vettä, jotta vesi vaihtuu.

Vesinäytteitä nostetaan Näsijärvestä havainnointia varten Limnos-näytteenottimella. Näiden kuvien näytteet kerättiin tiistaina 12. heinäkuuta. Vasemmalla olevat näytteet on otettu pisteen 2 pinnasta ja pohjasta. Keskellä olevat ovat pisteen 3 pinnasta ja pohjasta. Oikealla olevista näytteistä ylhäällä on pisteen 8 pohjasta otettu näyte ja alhaalla pisteen 9 pohjasta otettu näyte.

Toinenkin työmaa

Näsijärvellä on käynnissä toinenkin vesiluvan varainen rakennusprojekti: Niemenrannan uusi venesatama. Myös sitä valvoo ely-keskus, ja töitä eristää muusta järvestä suojaverho. Näytteitä on ottanut Ramboll.

”Kaikki on mahdollista, mutta meillä ei ole tietoa, että Niemenrannan sataman toimenpiteet olisivat aiheuttaneet Näsijärven veden samentumista”, ely-keskuksen Jussi Iso-Tuisku sanoo.

Satamaa rakennetaan Halkoniemen sataman yhteyteen. Työ alkoi vuonna 2020 aallonmurtajan rakentamisella. Tällä hetkellä satamassa ei tehdä vettä samentavia töitä ja suojaverhoa on avattu, jotta veneilijät pääsevät käyttämään satamaa.

Lue lisää: Halkoniemen satamaa ei saada vieläkään käyttöön Tampereella, vesi liian sameaa ja tästä se johtuu: ”Ajattelimme itse, että helpottuisi kuukaudessa”

Näsisaaren tarkkailuohjelmaan kuuluva piste 6 Lielahden syvänteen kohdalla on kuulunut myös Niemenrannan sataman töiden tarkkailuun.

Niemenrannan kohdilla Näsijärvessä on silmämääräisesti havaittavissa muita sameampia kohtia.

”Pikkuhiljaa puhdistunut”

Kalastaja Kari Mäkistä veden laatu silti huolettaa. Hän kertoo nähneensä Näsijärven eri vaiheita vuosien varrella.

”Olen silloin jo kalastanut, kun Serlachiuksen tehdas oli toiminnassa. Silloinhan vesi oli paljon likaisempi. Se on pikkuhiljaa puhdistunut. Ennen saaren tekemistä se oli koko lailla hyvä”, Mäkinen sanoo.

Mäkinen pitää Näsijärvessä enää yhtä pitkäsiimaa Lentävänniemen ja Pölkkylänniemen välisellä alueella.

Ely-keskuksen Jussi Iso-Tuiskun mukaan Näsijärvi on ekologiselta tilaltaan hyvässä luokassa. Verkkojen limoittumisen tai likaantumisen syytä on ilman näytettä hankala arvioida.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut