Seitsemän vuotta sitten Taysissa tehtiin päätös, joka muutti täysin monta vanhaa tapaa – näin palkittu vauva­myönteisyys näkyy sairaalan arjessa

Aamulehti

Päällimmäinen tunne on turvallisuus. Näin luonnehtivat tuoreet vanhemmat Ida Westerberg ja Perttu Tepponen Tampereen yliopistollisen sairaalan potilashotellin Perheonni-yksikössä.

Tamperelaisten Westerbergin ja Tepposen esikoinen on syntynyt maanantaiaamuna kello 5.38. Tiistaina puoliltapäivin uusi perhe opettelee imetystä potilashotellihuoneen sängyllä.

Vauvamyönteisyys, josta Tays sai viime viikolla tunnustuksen, on Westerbergin ja Tepposen mukaan ollut vahvasti läsnä kuluneena vuorokautena.

Iso merkitys on sillä, että perhe saa olla yhdessä uuden elämänvaiheen alussa. Silti mihin tahansa aikaan vuorokaudesta voi kysyä neuvoa. Perheonnessa huoneissa majoitutaan oman perheen kesken. Lähettyvillä on vuorokauden ympäri kaksi hoitajaa.

”Meillä oli vahva luottamus Taysin toimintaan. Oli turvallinen olo tulla synnyttämään ja opettelemaan vauvan hoitoa. Ei epäilyttänyt millään muotoa”, Westerberg sanoo.

Ida Westerbergin ja Perttu Tepposen esikoisen kutsumanimi Jope vakiintui jo raskausaikana. Tiistaina Jope nukkui tyytyväisenä potilashotellissa. Kuva: Timo Marttila

Vaatteet päälle vasta kotiutuessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) myönsi viime viikolla Taysille vauvamyönteisyys­sertifikaatin ensimmäisenä yliopistosairaalana Suomessa.

Vuosi 2015 oli Taysissa käänteentekevä. Silloin sairaalassa päätettiin ryhtyä systemaattisesti toimimaan vauvamyönteisesti. Vauvamyönteisen Pirkanmaan projektipäällikkö Jenni Rainio kertoo, että ensin oli arvioitava silloisia työtapoja. Koulutusten jälkeen niitä voitiin ryhtyä muuttamaan.

Osa toimintatavoista on Rainion mukaan muuttunut radikaalisti. Yksi konkreettisista muutoksista on vastasyntyneiden ja vanhempien ihokontaktin lisääminen. Nyt vastasyntyneet pääsevät välittömästi synnytyksen jälkeen ihokontaktiin vanhemman rintakehälle. Ensi-imetys tapahtuu tavallisesti jo synnytyssalissa.

”Se on jatkoaikaa kohdussa ololle. Sen sijaan, että vauva pestäisiin ja kapaloitaisiin heti synnytyksen jälkeen, vauva pääsee iholle vähintään ensimmäiseksi elintunniksi”, Taysissa kätilönä työskentelevä Rainio sanoo.

Ihokontaktia suositaan koko sairaalassaolon ajan. Rainio kertoo, että suurin osa vauvoista saa vaatteet päällensä ensimmäistä kertaa, kun perhe kotiutuu sairaalasta.

Muutkin kuin imettäjät hyötyvät

Muitakin muutoksia on tehty. Turhan lisämaidon antamisesta on luovuttu, ja imetysohjaukseen on panostettu. Se alkaa raskausaikana neuvolassa ja jatkuu läpi synnytyksen ja koko sairaalassaolon ajan.

Taysin synnytysten ja naistentautien vastuualueen ylihoitaja Terhi Virtanen painottaa, että vaikka vauvamyönteisyydessä on kysymys imetyksen edistämisestä ja tukemisesta, toimintatavasta hyötyvät myös ne, jotka eivät imetä.

Vanhempia ei Virtasen mukaan myöskään painosteta imetykseen. ”Noin prosentti ei imetä, ja se on ihan ok. Imetys ei ole mikään sellainen juttu, että väkisin tarvitsisi.”

Vauvamyönteisyys on edellyttänyt ajatustapojen muutosta. Jenni Rainio (vas.) sanoo, että entisaikoina vauvoja syötettiin sairaalassa kellon mukaan. Nyt edetään sairaalan ehtojen sijaan vauvan ja perheen ehdoilla. Rainion vieressä Taysin synnytysten ja naistentautien vastuualueen ylihoitaja Terhi Virtanen. Kuva: Timo Marttila

Asenteet muuttuivat

Tays Syntymäpaikassa ja naistentautien osastolla työskentelee yhteensä noin 300 työntekijää. Aluksi vauvamyönteisyys herätti myös epäilyjä.

Virtanen kertoo, että osastoilla pohdittiin esimerkiksi, mitä ihokontaktin korostaminen tarkoittaa vauvan lämmönsäätelylle tai verensokeriarvoille. Matalat verensokeriarvot ja lämmönsäätelyn vaikeudet ovat kuitenkin vähentyneet uusien hoitokäytäntöjen jälkeen.

Asenteissa on ylihoitajan mukaan tapahtunut iso muutos. Virtanen sanoo, että henkilökunta on omaksunut vauvamyönteisyyden arjen toimintatavaksi, jota ei enää ajatella mitenkään erityisenä.

Ensimmäisillä elintunneilla iso merkitys

THL:n kansallinen imetyksen edistämisen seurantaryhmä myönsi vauvamyönteisyys­sertifikaatin toukokuussa tehdyn selvityksen perusteella.

Sertifikaatti on voimassa viisi vuotta. Virtanen sanoo, että vauvamyönteisyyden toteutumista seurataan Taysissa tarkasti. Onnistumista mitataan kuukausittain esimerkiksi tarkastelemalla vanhemmilla teetettyjä kyselyitä, saatuja palautteita sekä tilastoja esimerkiksi siitä, miten moni vauva kotiutuu täysimetyksellä.

Virtanen sanoo, että sertifikaatin myöntäminen juuri tässä maailmanajassa tuntuu tärkeältä. Myös synnytysten ja naistentautien vastuualueella henkilökunta on joutunut venymään koronan ja sijaispulan vuoksi.

”Hyvin kuvaavaa on se, että kun tieto tunnustuksesta tuli, suurin piirtein kaikki alkoivat itkeä ilosta”, Rainio sanoo. ”Tämä on positiivinen juttu kaiken keskellä.”

Viime vuonna Taysissa synnytti 4 673 vanhempaa. Vauvoja syntyi 4 742. Rainio sanoo, että kun tuoreet vanhemmat oppivat hyvät hoitokäytännöt sairaalassa, kotona uusi arki lähtee hyvin käyntiin. ”Sillä, mitä tapahtuu ensimmäisen elintunnin tai ensimmäisten päivien aikana, on tosi iso merkitys. Se voi vaikuttaa vielä kuukausien päästäkin.”

Vauvamyönteisyydessä on tavoitteena siirtää ammattilaisten tieto vanhempien osaamiseksi. Siihen ovat Taysissa sitoutuneet niin henkilökunta kuin johtoporraskin. Kuva: Timo Marttila

Positiivisen puolella

Ida Westerberg ja Perttu Tepponen eivät asettaneet suuria odotuksia tai toiveita synnytykselle. He päättivät toimia saatujen ohjeiden mukaan. Se toimi hyvin.

”Olemme kiitollisia kaikesta. Täällä on vaan tosi ystävällistä ja hyvää henkilökuntaa”, Westerberg sanoo. ”Synnytyksessä kätilömme oli mieletön”, Tepponen lisää.

Vuorokausi synnytyksen jälkeen tuoreet vanhemmat sanovat, että kokemus on ehdottomasti positiivisen puolella. ”Toki olo on myös hämmentynyt kaikesta, mitä tähän liittyy. Onnellisia olemme.”

Tamperelaiset Ida Westerberg ja Perttu Tepponen majoittuivat synnytyksen jälkeen Taysin potilashotelliin. Kuva: Timo Marttila