Tampereen punkeista on löytynyt tuttujen tautien lisäksi pilkkukuumetta aiheuttavaa bakteeria – Näissä paikoissa on nyt syytä varoa punkkeja

Borrelia-bakteeria esiintyy Tampereella punkkipopulaatioissa keskimäärin 11 prosentissa punkeista. Lisäksi punkeista on löytynyt Rickettsia-bakteereja. Ne voivat aiheuttaa monenlaisia kuumetauteja, kuten pilkkukuumetta.

Tampereen Näsinpuistossa on tutkitusti paljon punkkeja. Suolijärven ympäristöstä Hervannasta on myös raportoitu lukuisia punkkihavaintoja. Sitä saattaa selittää osaltaan myös havainnoijien suuri määrä, sillä paikka on suosittua ulkoilualuetta. Näsinpuisto kuvattuna kesällä 2021 ja Suolijärven ranta kesällä 2020.

8.6. 6:00

Aamulehti

Kevät ja alkava kesä ovat lämpötilaltaan ja sademäärältään olleet oivalliset puutiaisille eli arkikielisesti punkeille. Punkit pitävät kosteasta ja lämpimästä, eivät liian kuumasta.

Turun yliopiston ja lääkeyhtiö Pfizerin ylläpitämässä Punkkilive-kartassa on Tampereelle ja lähialueille viimeisen seitsemän päivän aikana raportoitu yli 130 punkkihavaintoa. Havaintoja on tehty esimerkiksi Hervannassa, Pyynikillä ja Näsinpuistossa.

Punkkiliveen voi kuka tahansa ilmoittaa havainnostaan. Havainnot auttavat kartoittamaan punkkien levinneisyyttä ja aktiivisuusaikaa. Yhteensä havaintoja on seitsemän päivän ajalta koko palvelussa lähes kolme tuhatta ja viimeisen 30 päivän ajalta yli 16 000.

Lue lisää: Punkit ovat levinneet ympäri Suomen, mutta missä on Pirkanmaan pahin punkkipesäke? – Aamulehti selvitti paikat, joissa punkkivaara on suurin

Tampereen luonnontieteellisen museon tutkija Riikka Elo on kahtena edellisenä kesänä tutkinut Tampereen punkkeja Turun yliopiston johtamassa tutkimuksessa. Punkkien määrää on tutkittu Näsinpuistosta, Pyynikillä, Rantaperkiössä, Iidesjärvellä sekä Kaupin metsissä.

Tampereen luonnontieteellisen museon tutkija Riikka Elo on väitellyt sammalpunkeista, mutta hän on tutkinut myös puutiaisia eli kansankielellä punkkeja. Elo kuvattuna Tampereella vuonna 2020, jolloin hän aloitti luonnontieteellisessä museossa.

Taudin aiheuttajia tutkitaan

Nyt Riikka Elo kumppaneineen alkaa selvittää taudinaiheuttajia viime kesinä kerätyistä punkeista. Näin saadaan kuvaa siitä, kuinka yleisiä punkkien levittämät viruspohjainen puutiaisaivotulehdus ja bakteeripohjainen borrelioosi ovat.

Alustavien tulosten mukaan Borrelia-bakteeria esiintyy Tampereella punkkipopulaatioissa keskimäärin 11 prosentissa punkeista. Lisäksi punkeista on löytynyt Rickettsia-bakteereja. Sitä on esiintynyt noin 6 prosentilla. Rickettsia-suvun bakteerit voivat aiheuttaa monenlaisia kuumetauteja, kuten pilkkukuumetta.

Bakteerien tarttuminen punkeista ihmiseen kestää noin vuorokauden. Tartunnoilta voi siis suojautua tekemällä iltaisin punkkisyynin. Se on syytä tehdä etenkin, jos on liikkunut luonnossa tai kaupunkipuistossa.

Erityisesti ihotaipeet, korvien taustat sekä hiukset ja päänahka kannattaa käydä läpi tarkasti. Myös koirat ja kissat on syytä syynätä, sillä myös ne voivat saada punkeista taudin. Punkit voivat myös kulkeutua lemmikkien turkeissa kotiin.

Puutiaisaivokuumetta aiheuttavalta TBE-virukselta voi puolestaan suojautua rokotteella. TBE:tä esiintyy Elon mukaan keskimäärin prosentilla puutiaisista.

Tutkimuksessa eniten punkkeja on löytynyt Pyynikiltä, Näsinpuistosta ja Rantaperkiöstä. Niissä kasvaa puutiaisille suotuisaa lehtokasvillisuutta, joka myös pitää olosuhteet kosteana.

Etenkin Näsinpuiston punkkimäärä nousi viime kesänä otsikoihin, sillä punkkeja oli siellä paljon siihen nähden, että kyseessä on kaupunkimainen puisto.

Todennäköisesti punkit viihtyvät siellä myös tänä kesänä, sillä olosuhteet eivät ole olennaisesti muuttuneet.

Lue lisää: Lemmikin omistaja, tässä ajankohtaiset ohjeet: Toimi näin, jos punkki, ampiainen tai kyy iskee kiinni lemmikkiisi

Lue lisää: Punkkien levittämien tautien tapauksia Pirkanmaalla jo melkein yhtä paljon kuin koko viime kesänä – ”paikoittain puutiaisia on hyvinkin paljon”

Mikä

Borrelioosi

Borrelia-bakteeri, joka voi aiheuttaa ihmiselle infektiotaudin. Noin 7000 ilmoitettua tapausta vuodessa.

Tarttuu: punkin puremasta. Itämisaika 3–30 vuorokautta.

Esiintyy: Koko maassa. Suomessa bakteeria on keskimäärin noin 20‒25 prosentilla puutiaisista.

Ehkäisy: suojaava vaalea vaatetus, lahkeet sukkiin, karkotteet. Iltaisin ja luonnossa liikkumisen jälkeen punkkisyyni. Punkin nopea poistaminen.

Oireet: Noin puolella tartunnan saaneista pureman alueelle kehittyy punoittava ja laajeneva ihottuma.Tyypillisesti ympyrämäinen. Voi liittyä yleisoireita. Vaatii hoitoa.

Myöhäisborrelioosi: hoitamattomana voi johtaa moninaiseen oireiluun ihossa, hermostossa, nivelissä, lihaksissa, sydämessä ja silmissä.

Hoito: mikrobilääkkeet, antibioottit.

Lähde: THL

Ixodes ricinus -puutiaislaji. Kuvassa naaras, koiras, nymfi ja toukka.

Punkit kielivät ilmastonmuutoksesta

Punkkien määrä on kasvanut 2010-luvulla ja niitä tavataan nykyisin koko Suomessa aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Punkkiliveen on viimeisen 30 päivän aikana kirjattu havaintoja pohjoisimmiltaan Kittilän yläpuolelta ja jopa Utsjoelta.

Ilmastonmuutos on vauhdittanut punkkien leviämistä ja kasvattanut määrää. Kun talvi lyhenee molemmista päistään, punkeilla on enemmän aikaa etsiä isäntäeläimiä, joista ne saavat veriaterioitaan.

Puutiaisten isäntäeläimiä ovat piennisäkkäät, kuten myyrät, rusakot, supikoirat ja peurat, sekä myös linnut ja matelijat.

Punkilla on neljä elämänvaihetta: muna, toukka, nymfi ja aikuinen. Se tarvitsee yhden veriaterian joka kehitysvaiheen välillä. Lisäksi naaras tarvitsee veriaterian ennen munintaa.

Siten punkin elinkierto kestää yleensä kolmesta neljään vuoteen. Ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että puutiainen voi pitkinä kesinä ottaa harppauksia kehityksessään.

Lämpiminä kesinä ne voivat kehittyä aikuisiksi jopa yhden tai kahden kesän aikana.

”Niiden kehityssykli nopeutuu ilmastonmuutoksen myötä”, Elo sanoo.

Todella kuumat hellejaksot sen sijaan hidastavat tätä. Liian kuumalla ja kuivalla puutiaiset lepäilevät maaperän suojissa. Ne eivät jaksa kiivetä heiniin tai korsiin.

Mikä

Puutiaisaivotulehdus

TBE (tick borne encephalitis) on virustauti. Noin 60–90 tapausta vuodessa. Tampereella on ollut vuosina 2017–2021 yksi tapaus.

Tarttuu: muutamassa minuutissa punkin syljestä.

Esiintyy: rannikkoseuduilla, mutta myös Kaakkois-Suomen rajakunnissa. Riskialueilla noin 1–2 % punkeista kantaa sitä.

Ehkäisy: lahkeet sukan sisään tai pitkät kengät, ihon peittävä vaatetus, hyönteiskarkotteet ja rokote.

Ensimmäiset oireet: kuumeilu ja epämääräinen paha olo viikon kuluttua noin 4–7 päivän ajan. Suurimmalla osalla tauti jää tähän.

Aivotulehdus: Noin 20–30 prosentille kehittyy noin viikon oireettoman vaiheen jälkeen toinen vaihe. Oireita ovat esimerkiksi kuume, pääkipu ja niskojen jäykkyys. Vaatii usein sairaalahoitoa.

Lähde: THL

Loisilla on luonnossa tehtävä

Puutiaisten levittämät virus- ja bakteeritaudit ovat pääsääntöisesti peräisin punkkien isäntäeläimistä. Nämä taudit eivät yleensä sairastuta luonnoneläimiä, vaan tartunta on niillä oireeton.

Punkkien lisääntyvä määrä tai kasvava levinneisyysalue eivät Riikka Elon mukaan todennäköisesti aiheuta ongelmia ekosysteemeille tai luonnon kiertokululle. Luonnon eläimille puutiaisista voi olla haittaa lähinnä silloin, jos yhteen eläimeen takertuu niin paljon punkkeja, että sille tulee anemia.

Se on kuitenkin osa luontoa. Loisilla on tehtävänsä, sillä ne voivat karsia isäntäeläinten populaatioista heikkoja ja sairaita yksilöitä.

”Punkit ovat yksi vanhimmista eläinryhmistä ja ovat kehittyneet maapallolle jo satoja miljoonia vuosia sitten, paljon ennen ihmistä. Jo dinosauruksillakin oli puutiaisia”, Elo sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut