Mitä Tammervoiman jätteenpoltossa syntyvälle kuonalle tapahtuu? – Kävimme katsomassa, miten kuona jalostuu keinokiveksi

Vuosittain Tammervoiman hyötyvoimalaitoksella syntyy 29 000 tonnia arinalle jäävää pohjakuonaa. Kävimme katsomassa, miten kuonasta jalostetaan kiviaineksia. Vuoden kuonan käsittelyyn kuluu pari kuukautta.

Suomen Erityisjätteen kuonankäsittelylaitteistossa kuona kulkee kuljettimilla erottimilta toiselle. Erottelussa eri jaekoot eritellään toisistaan.

20.6. 6:00

Aamulehti

Oletko koskaan ajatellut, mitä sekajätteeseen heittämällesi rikkinäiselle kahvimukille tapahtuu?

Jos heität mukisi sekajätteeseen Tampereella, se päätyy jätteiden seassa Tammervoiman hyötyvoimalaitokselle Tarastenjärvelle, jossa poltetaan vuosittain noin 170 000 tonnia Pirkanmaalla ja Jyväskylän seudulla syntynyttä jätettä. Siitä 20–25 prosenttia on palamatonta ainetta, joka päätyy kattilan pohjalle kuonaksi. Kuonaan päätyy esimerkiksi lasia, keramiikkaa, metallia ja mineraaleja.

Sieltä kahvikuppisi jäänteet siirretään kuonan joukossa voimalan vieressä sijaitsevalle Pirkanmaan Jätehuollon jätteenkäsittelyalueelle Suomen Erityisjätteen käsittelyyn.

Mikä?

Pohjakuonasta keinokiveksi

Sekajätteen poltossa palamaton materiaali jää kattilan arinalle. Pohjakuonaan päätyy siis metallia, keramiikkaa, tiiltä, kiveä, tuhkaa ja sulamistuotteita.

Vuodessa Tarastenjärven hyötyvoimalasta syntyy pohjakuonaa noin 29 000 tonnia vuodessa. Suomessa pohjakuonaa syntyy noin 300 000 tonnia.

Käsittelyn jälkeen pohjakuonasta syntyy kivimurskeen tai hiekan kaltaista materiaalia, jota voi käyttää neitseellisten kiviainesten tapaan.

Kuonasta valmistetun keinokiven käyttöön tarvitaan ilmoitusmenettely. Sen käyttökohteista on säädetty eräiden jätteiden hyödyntämisestä annetulla asetuksella. Sallittuja kohteita ovat väylien ja kenttien rakenteet sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteet.

Tampereella pari kuukautta

Olemme tulleet kesäkuun toisena maanantaina Tarastenjärvelle katsomaan, miten kuonasta tehdään maanrakennukseen kelpaavaa uusiomateriaalia.

Suomen Erityisjätteen siirrettävä käsittelylaitteisto viipyy Tampereella pari kuukautta ja käsittelee siinä vuoden kuonat, eli noin 29 000 tonnia. Sen jälkeen laitos siirtyy johonkin muualle, sillä yhteensä Suomen Erityisjäte käsittelee kuonaa viidestä voimalasta, joista kaksi on Liettuassa.

Kentän reunassa kohoavista kuonakasoista erottuu metallia, mutta pääosin käsitelemätön kuona tuo mieleen saviset sorakasat. Kasojen päällä kaivinkone irrottaa kuonaa. Harmittavasti laitteistossa on sähkövian aiheuttama tuotantokatkos, emmekä näe käsittelyä.

Suomen Erityisjätteen pohjakuonan käsittelyn liiketoiminnasta vastaava johtaja Markus Lehtonen kuitenkin kertoo, miten prosessi etenee.

Käsittelemätön kuona näyttää savensekaiselta soralta, jonka seassa on metallia.

Mekaanista erottelua

Suomen Erityisjäte käyttää ainoana Pohjoismaissa advanced dry recovery -tekniikkaa (ADR). Se on kehitetty Delfin teknisessä yliopistossa Hollannissa ja menetelmän on tuonut markkinoille ja patentoinut Inashco B.V -yritys.

Käsittelyn yhteydessä kuona jaetaan seulomalla eri jaekokoihin. Jatkoerottelussa poistetaan magneettiset ja ei-magneettiset metallit mekaanisilla erottimilla.

Kaikkiaan metallia on kuonassa 5–10 prosenttia. Kokonaisjätemäärästä metallin osuus on kuitenkin häviävän pieni.

Käsittelyssä kuona matkustaa kuljettimella erottimelta toiselle ja lopputuloksena on neljä raekooltaan erilaista jaetta, josta hienoin näyttää hiekkalaatikkohiekalta ja suurin sepeliltä.

Suomen Erityisjätteen pohjakuonan käsittelyn liiketoiminnasta vastaava johtaja Markus Lehtonen kertoo, että valmiin keinokiven haitta-ainepitoisuuksia seurataan.

Ei paljain käsin

Olen aikeissa ottaa paljaaseen käteen kourallisen hienoa hiekkaa, mutta Lehtonen sanoo, että pitäisi olla hanskat. Kasan vieressä pääsee unohtumaan, että kyse on jätteenkäsittelystä, ja pohjakuonassa on haitta-aineita kuten raskasmetalleja.

Kun isoimman jaekoon kasaa katsoo tarkasti, seasta voi yhä erottaa lasia, keramiikkaa ja jonkin verran myös metallia. Tänne päätyisivät myös kahvikuppisi jäänteet.

Suomen Erityisjäte markkinoi lopputuotetta Scanvas-tuotemerkillä. Tuotteet on sertifioitu, mikä tarkoittaa, että niille luvataan tietyt ominaisuudet. Se on välttämätöntä, jotta keinokivi edes voi kilpailla neitseellisen kiviaineksen kanssa. Aivan samalla viivalla ne eivät kuitenkaan ole.

Haitta-aineidensa vuoksi keinokiveä ei voi vapaasti käyttää, vaan sen käyttö vaatii vähintään ilmoitusmenettelyn. Tästä on säädetty eräiden jätteiden hyödyntämisestä annetussa asetuksessa, ja se on määrittänyt myös käyttökohteet, kuten pysäköintialueet, kenttien tai väylien rakenteet.

Kahvikuppisi sirujen loppusijoituspaikka voisi siis olla esimerkiksi kevyen liikenteen väylän rakenteissa.

Keinokiveä valmistetaan neljää eri jaekokoa.

Tuotekehittely on jatkuvaa

Lehtonen sanoo, että lisäksi keinokiveä voidaan käyttää betonituotteiden, kuten pihakivien valmistuksessa.

”Koko ajan kehitetään erilaisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi alueen betoniblokeissa ja alueen pihakivissä on hyödynnetty kuonaa”, Lehtonen sanoo.

Hinnaltaan keinokivi on Lehtosen mukaan jonkin verran neitseellistä kiviainesta edullisempaa. Hän uskoo, että keinokiven käyttö lisääntyy sitä mukaa, kun sen tunnettuus lisääntyy.

Osa kiertotaloutta

Keinokivi on yksi kasvavan kiertotalouden osa, jolla pyritään ratkomaan maapallon ja maailman resurssien riittävyyttä. Maankäytössä se on vain pieni osa kokonaisratkaisua, sillä esimerkiksi Suomessa pohjakuonaa syntyy voimaloissa vuosittain noin 300 000 tonnia.

Vertailun vuoksi: Infra ry:n mukaan talojen, teiden ja ratojen rakentamiseen ja kunnossapitoon kuluu kiviaineksia kuten soraa, hiekkaa, kalliomurskeita ja sepeleitä 100 miljoonaa tonnia vuodessa, kuorma-autollinen asukasta kohti.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut