Tavase vai Rusko? Tampere aikoo linjata Tavase-ratkaisun vielä tänä vuonna, nämä asiat painavat vaakakupissa

Selvityksen mukaan Tampereen vedenkulutus kasvaa vuoteen 2040 niin, että puhdasta vettä on tuotettava lisää. Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi: Ruskon vesilaitoksen saneeraus tai tekopohjavesilaitos Tavasen rakentaminen.

Tavase rakennettaisiin Kangasalan ja Pälkäneen harjuille. Kuvassa Vehoniemen-Isokankaan harjualue Kangasalan suunnasta kuvattuna. Pälkäneen Syrjänharju jää kuvan ulkopuolelle. Kuva on vuodelta 2015.

25.5. 6:30 | Päivitetty 25.5. 7:49

Aamulehti

Jos väestö kasvaa, kuten on ennustettu, Tampereen vesilaitokset eivät kykene tuottamaan vettä kaikille tarvitseville vuonna 2040. Parissa kymmenessä vuodessa Tampereen vedentarve kasvaa 28 prosenttia. Kun mukaan lasketaan ympäristökunnat ja lähikunnat Etelä-Pirkanmaalta, kasvuennuste on 55 prosenttia. Näin kertoo uusin Tampereen vedentuotannon vaihtoehtoja koskeva, toukokuussa valmistunut selvitys.

Ennusteet tarkoittavat, että Tampereen on tuotettava lisää vettä. Käytännössä vaihtoehtoja on kaksi, joko Ruskon vesilaitoksen saneeraus ja laajennus tai Tavasen tekopohjavesilaitoksen rakentaminen.

Vuodesta 1990-luvulta vireillä ollut Tavase tarkoittaisi Roineen veden imeyttämistä läpi harjujen Kangasalla ja Pälkäneellä tekopohjavesilaitoksessa. Hankkeessa ovat mukana Akaa, Kangasala, Lempäälä, Tampere ja Vesilahti. Mukana on välillisesti myös Pirkkala, joka saa 90 prosenttia vedestään Tampereelta.

Ruskon vesilaitos on joka tapauksessa korjattava. Korjaustapa riippuu siitä rakennetaanko Tavase vai ei.

Selvitetty jo kaksi vuotta sitten

Vuonna 2020 Tampereen Vesi teetti vertailun Pitkän tähtäimen suunnitelma vesiliiketoiminnan järjestämisestä ja toiminnan vaatimista investoinneista. Konsernijaosto päätti kokouksessaan viime vuonna, että se haluaa tehdystä selvityksestä toisen näkemyksen.

”Ruskon remontti on edessä ja halusimme nähdä, miten laaja siitä pitää tehdä tarpeen perusteella”, konsernijaoston puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) kertoo.

Uusi selvitys pohjautuu vuonna 2020 tehtyyn aiempaan selvitykseen.

Lyly sanoo, että uusissa arvioissa vedenkulutusta on arvioitu tarkemmin ja lisää, että uudet kasvuarviot tuntuvat yllättävän kovilta. ”Kun katsotaan taaksepäin, vedenkulutus on pysynyt aika lailla samana, vaikka väkiluku on kasvanut. Vettä käyttävät härpäkkeet ovat tehokkaampia, joten nuppia kohti kulutus on pienentynyt. Nyt on oletettu, että vedenkulutuksesta kaksi kolmasosaa liittyy väestönkasvuun.”

Uudessa selvityksessä on mukana aiempaan selvitykseen verrattuna useamman lähikunnan lisävedentarve.

Lylyn mielestä myös Tavasen ja Ruskon kustannusten arviointi on entistä selkeämpi.

Lue lisää: Tavase oy sai nyt vesilain mukaisen luvan tekopohjavesilaitokselle Pälkäneelle

Tavasea puolletaan

Molemmat selvitykset puoltavat Tavasen tekopohjavesihankkeen rakentamista.

Vertailun mukaan Tavasessa on Ruskoa enemmän positiivisia puolia. Veden hinnassa eroa on 22 senttiä kuutiolta, kun tarkastellaan hankkeiden koko elinkaarta. Tavase on Ruskoa kalliimpi rakentaa, mutta tulevien vuosien käyttö- ja saneerauskustannukset ovat alhaisemmat.

Kova poliittinen pähkinä

Tavase on herättänyt kiivasta vastustusta, ja aihe on poliittisessa päätöksenteossa vaikea.

Lue lisää: Tekopohjavesilaitos Tavasen rakennelmat häiritsevät maanomistajia Pälkäneen harjulla – Nyt asukkaat vaativat niiden poistamista

Alkuperäisistä kunnista Valkeakoski on irtautunut hankkeesta. Pälkäne ei alun perinkään lähtenyt mukaan.

Lyly sanoo, että päätöksenteossa kysymys on hankala. Ympäristönäkökulmasta vastakkain ovat Ruskon isommat hiilidioksidipäästöt sekä puhdistuskemikaalien käyttö ja Tavasen rakentaminen osin luonnonsuojelu- ja Natura-alueille.

Tavasen riskinä on valituskäsittelyssä oleva vesilupakäsittely. jota Ruskossa ei tarvita. Lisäksi vertailussa painavat huoltovarmuus ja veden hinta.

”Tässä on poliittinen pähkinä, joka pitää ratkaista.”

Lyly arvioi, että Tampereen valtuusto linjaa vaihtoehdoista vielä tänä vuonna.

Lue lisää: Hallinto-oikeus ratkaisi: Tavasen Kangasalan teko­pohja­vesi­laitokselle myönnetty vesi­talouslupa pysyy voimassa

Lue lisää: Tampereen piti päättää viiden kunnan tekopohjavesiyhtiön jatkosta tänä vuonna – Toisin kävi: ”Ollaan kalkkiviivoilla”

Oikaisu 25.5.2022 kello 7.47: Korjattu jutusta vuosilukuvirhe. Jutussa luki aiemmin, että uusi selvitys pohjautuu vuonna 2019 tehtyyn aiempaan selvitykseen. Aiempi selvitys tehtiin kuitenkin vuonna 2020, kuten jutussa toisessa kohdassa lukikin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut