Tarastenjärven geoporaus on nyt lopetettu – geolämpöä ei kuitenkaan vielä kuopattu lopullisesti: tässä ovat kaksi jatkovaihtoehtoa

Jo poratun yli kaksi kilometriä syvän reiän jatkokäyttöä selvitetään. Vajaan vuoden kestäneen projektin aikana porauspäiviä kertyi 31.

Korealainen laitekouluttaja Junserg Ko tarkasteli uunituoretta porausreikää Tarastenjärvellä viime vuoden kesäkuussa, kun poraukset Tarastenjärvellä aloitettiin.

20.5. 8:08

Aamulehti

Tampereen Tarastenjärven geoporauskokeilussa mukana oleva viidentoista suomalaisen energiayhtiön konsortio on päättänyt torstaina, että porauskokeilu on päättynyt.

Vuosi sitten kesäkuussa aloitetussa tutkimushankkeessa kerättiin kokemuksia vesivasarateknologian soveltuvuudesta syvien geokaivojen poraukseen sekä geolämmön potentiaalista suomalaisessa maaperässä.

Poraukset keskeytettiin talvitauon jälkeen maaliskuussa, ja laitteisto on päätetty sen jälkeen purkaa.

Mikä?

Geoporaus

  • Geoporaus Tarastenjärvellä aloitettiin kesäkuussa 2021.

  • Tavoitteena oli porata 3 000 metrin syvyyteen ja päättää sen jälkeen, jatketaanko porauksia syvemmälle.

  • Poraukset keskeytettiin talvitauon jälkeen maaliskuussa. Poranterä oli tuolloin 2,2 kilometrin syvyydessä.

  • Mukana konsortiossa on 15 suomalaista energiayhtiötä: Alva-yhtiöt, Etelä-Savon Energia, Kangasalan Lämpö, Kuopion Energia, Lahti Energia, Lappeenrannan Energia, Leppäkoski Group, Napapiirin Energia ja Vesi, Oulun Energia, Pori Energia, Porvoon Energia, Savon Voima, Tampereen sähkölaitos, Vaasan Sähkö ja Vantaan Energia.

  • Geoterminen energia on maapallon ytimestä sekä mineraalien radioaktiivisesta hajoamisesta kumpuavaa lämpöä, joka on varastoitunut syvälle maan sisään.

Kun poranterä oli saavuttanut 2,2 kilometrin syvyyden, vastaan tuli kallioperässä oleva louhosmainen hajanaisempaa maa-ainesta sisältävä alue. Sen ohittamiseksi porausreikä olisi pitänyt putkittaa.

”Pilotissa keskityttiin porausten tutkimiseen. Putkittamista ei pilotointivaiheeseen ollut budjetoitu”, hanketta Tampereen Sähkölaitoksella vetänyt Jukka Joronen kertoo.

Porausten tiedettiin jo etukäteen olevan vaikeata. Keskeytyksiä tulikin erilaisten laiterikkojen takia useita. Porauspäiviä kertyi kaikkiaan 31.

”Poraus eteni ajoittain hyvin, ja vesivasarateknologia näyttää toimivalta konseptilta. Kaivon halkaisija 2,2 kilometrin syvyydessä on yli 12 tuumaa ja sellaisena se on suurin vesivasaralla toteutettu kaivo Euroopassa. Tuotekehitystä tarvitaan kuitenkin edelleen, jotta käyttövarmuus paranisi.”

Kaksi vaihtoehtoa

Jatkovaihtoehtoja on kaksi.

Jo porattu kaivo voidaan ottaa käyttöön, ja hankkia sen avulla käyttökokemuksia geolämmön tuotannosta.

Toinen vaihtoehto on jatkaa porausta syvemmälle. Se kuitenkin edellyttäisi reiän putkittamista, mikä on kallista. Myös tutkiminen, suunnittelu ja rahoituksen sopiminen vievät aikaa, joten aivan lähiaikoina geolämpötyömaalla ei töitä jatketa. Jorosen mukaan konsortio haluaa edetä niin, että mahdollisesta jatkosta tehdään huolellinen arvio.

Geoenergiaa ei ole hylätty lopullisesti. Jorosen mukaan sillä on potentiaalia keskipitkällä aikavälillä. Lyhyemmän aikavälin suunnitelmissa Tampereen Sähkölaitos suuntaa resursseja sähkökattiloihin, isoihin lämpöpumppuihin ja hukkalämmön talteenottoon.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut