Tampereen muuttovoitto romahti ja kaupunki jäi alkuvuonna vain niukasti plussalle: ”Yllättävän suuri muutos” – Katso, miten oma kuntasi pärjäsi

Maahanmuutto on ollut alkuvuonna Tampereen väestönkasvun moottori, mutta kuntien välisessä muuttovoitossa on tapahtunut käänne.

Tampereen keskustaa ja Hämeenpuistoa kuvattuna huhtikuussa 2022.

20.5. 5:00

Tampereen alkuvuoden väestönkasvu selittyy suurimmalta osin nettomaahanmuutolla.

Tämä on ensimmäinen kerta tammi–maaliskuuta koskevassa tilastossa, kun nettomaahanmuutto ylittää kuntien välisen nettomuuttovoiton.

"On uusi asia, että väestönmuutoksesta maahanmuutto selittää näin suuren osa. Maan sisäinen muuttovoitto on supistunut todella paljon. On mielenkiintoista nähdä, pitävätkö nämä trendit vuoden loppuun asti", sanoo Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi (sd.). Hän toteaa, että yhden vuosineljänneksen perusteella ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Isoja muuttolukuja

Tampereelle muutti muista Suomen kunnista tammi–maaliskuussa 3212 henkilöä. Samaan aikaan kaupungin pölyt karisti jaloistaan 3173 henkilöä. Tampere jäi plussan puolelle vain 39 henkilön verran.

Kuntien välinen nettomuuttovoitto oli alkuvuonna murto-osa kahden edellisen vuoden määristä.

Vuoden 2021 tammi–maaliskuussa Tampere kirjasi kuntien välistä nettomuuttovoittoa 375 henkilöä ja vuoden 2020 alussa 316 henkilöä.

"Kolmen kuukauden jakso on lyhyt, mutta yllättävän suuri muutos Tampereella on aiempiin vuosiin verrattuna”, sanoo muuttotutkija Timo Aro aluekehittämisen konsulttiyhtiö MDI:stä.

Maahanmuuton merkitys Tampereen väestönkasvussa on vuosi vuodelta kasvanut. Tammi–maaliskuussa nettomaahanmuutto oli 300 henkilöä.

Viime vuonna vastaavaan aikaan määrä oli 240 henkilöä eli kasvua kertyi 25 prosenttia.

Kehyskunnat vetävät

Tamperetta kovemmat kuntien väliset nettomuuttoluvut on kirjattu naapurikunnissa eli Nokialla, Lempäälässä, Kangasalla ja Ylöjärvellä. Ykkösenä oli Ylöjärvi, joka sai nettomuuttoa 145 henkilön verran.

Seutujohtaja Päivi Nurminen sanoo, että väestönkasvun seutuistumista eli kehyskuntien kasvun kiihtymistä ennustettiin jo viime vuonna. Alkuvuosi tukee ennustetta.

Kehyskuntien vetovoiman taustalla on asumisen väljyyteen ja elinympäristöön liittyviä tekijöitä sekä lisääntynyt etätyö.

Aro ei usko, että työn monipaikkaistuminen on ohimenevä ilmiö, vaan ajuri, joka laittaa ihmiset miettimään asumiseen ja asuinympäristöön liittyviä vaihtoehtoja.

"Pelkästään tieto, että ratikka voi laajentua kehyskuntiin, lisää kiinnostusta kuntia kohtaan", Aro sanoo.

Vino kehitys

Tampereen muuttoliikkeen rakenne ei ole kuntatalouden kannalta optimaalinen. Tulo- ja lähtömuuttajat poikkeavat profiililtaan.

Tampere vastaanottaa pääsääntöisesti nuoria, opiskelijoita, pienituloisia, työttömiä ja maahanmuuttajia. Samaan aikaan kehyskunnat saavat ensisijaisesti koulutettuja, työllisiä ja hyvätuloisia.

Mikäli tilanne jatkuu 5–10 vuotta nykyisenlaisena, on Aron mukaan jossakin vaiheessa pakko keskustella kaupunkiseudun sosiaalisesta ja oikeudenmukaisesta taakanjaosta.

"Pidemmän päälle koko Tampereen kaupunkiseudun sosiaalisen eheyden ja kestävyyden kannalta on iso kysymys, miten hyvä- ja huono-osaisuutta kyetään jakamaan kollektiivisesti tasaisemmin", Aro toteaa.

Nurminen sanoo, että eriytyvä kehitys ei ole hyvä tilanne, sillä se lokeroi, vähentää yhteistyötä ja seudun yleistä kiinnostavuutta.

"Seudullinen suunnittelun kautta pyritään tasaamaan kuntien välisiä eroja", toteaa Nurminen. Kunnat nojaavat yhteiseen asuntopolitiikkaan, rakentavat yhteistä joukkoliikennettä ja elinkeinopolitiikka on yhä seudullisempaa.

Lue lisää: Näin Pirkanmaan väestö muuttuu 100 vuodessa: Tampere vetää väkeä joka suunnasta, mutta etätyö ja teknologia voivat kasvattaa myös maakunnan reuna-alueiden väestöä

Pitovoimaa vahvistettava

Tampere tarvitsee uusia veronmaksajia ja samalla olisi yritettävä padota keski- ja hyvätuloisten muuttovirtaa pois. Tähän kiinnitetään huomiota Tampereen kaupungin asunto- ja maapoliittiset linjaukset 2022–2025 -esityksessä.

Esityksessä todetaan, että Tampereen on houkuteltava myös hyvätuloisia, jotta kaupungilla on varaa kasvaa ja kaikille pystytään turvaamaan riittävät palvelut.

Lisäksi todetaan olevan tärkeää vahvistaa kaupungin pitovoimaa, jotta moni Tampereelle muuttava nuori jäisi asumaan kaupunkiin myös työelämään siirtymisen jälkeen ja tulotason noustessa. Samoin tulisi vahvistaa kaupungin vetovoimaa muualla asuvien työikäisten silmissä.

Tampereelle muuttaa eniten 15–24-vuotiaita. Suurin osa heistä on opiskelijoita.

Tampere on kokenut muuttotappiota kaikissa yli 21 000 euroa vuodessa tienaavissa tuloluokissa, etenkin 27 000–41 999 euroa vuodessa ansaitsevissa henkilöissä.

Päivi Nurmisen mukaan Tampereen vetovoimaa pitää lisätä suhteessa pääkaupunkiseutuun, ei niinkään kilpailla seutukunnalla keskenään.

Petrattavaa riittää

Kaupunkiseudun vahvuuksia ovat Nurmisen mukaan asumisen hinta, viihtyisät ja turvalliset asuinympäristöt sekä hyvä sijainti ja yhteydet.

"On kuitenkin pari asiaa, joissa meidän tulee onnistua vielä paremmin: asuntotuotannon monipuolisuus, akateemisten työpaikkojen lisääminen ja kansainvälisyys", Nurminen sanoo.

Salmen mielestä ympäristökuntien tulisi rakentaa nykyistä enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, jotta tuotanto jakautuisi kaupunkiseudulla tasaisemmin.

"Vaatii koordinaatiota, ettei tulisi eriytymiskehitystä", Salmi sanoo.

Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen toteaa, että Tampereen ympäristökunnista löytyy erinomaista asuntokantaa kohtuuetäisyydellä. Hänen mukaansa on luonnollista, että työlliset lapsiperheet muuttavat isompien ja halvempien neliöiden perässä naapurikuntiin lähelle luontoa.

"Kyllä seutukunta pitää kiinni osaajistaan. Varsinkin monipaikkaisuuden yleistyessä tulemme olemaan voittajia myös kisassa hyvistä veronmaksajista", Eskelinen sanoo.

Hän ei ole yhden vuosineljänneksen väestötilaston perusteella huolissaan Tampereen kehityksestä.

Eskelinen toteaa, että työpaikkaomavaraisuus on Tampereella yli 120 prosenttia ja muualla seutukunnassa alle 80 prosenttia.

Lue lisää: Oletko ostamassa asuntoa? Näiden Aamulehden juttujen avulla voit säästää rahaa

Tamperelaisuus takaisin tonttien jakokriteeristöön

Tampereella on kysyntään nähden tarjolla liian vähän omakotitontteja.

"Tulisi kaavoittaa enemmän omakotitontteja", sanoo Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi (sd.).

Keski- ja hyvätuloisia lähtee omakotitonttien perässä Tampereen naapurikuntiin. Salmen mielestä omakotitonttien jakokriteereissä olisi hyvä palata entiseen malliin.

"Toivotaan, että tamperelaisuus ja lapsilukumäärä nostettaisiin takaisin kriteerien joukkoon ", Salmi sanoo.

Pääosin tonttien saajat valitaan arpomalla. Ennen vuotta 2018 omakotitonttien arvontaan pääsyn kriteereinä olivat hakijan tulotaso, lasten lukumäärä ja iät sekä tamperelaisuus. Vuonna 2018 nämä kriteerit poistettiin.

Salmen tietojen mukaan vuodesta 2018 lähtien jaetuista omakotitonteista 35–40 prosenttia on mennyt muille kuin tamperelaisille.

"Sinällään hölmöä, että vetovoimainen Tampere vetää väkeä, mutta samalla tamperelaisia joutuu muuttamaan muualle", Salmi sanoo.

Viime vuonna Tampereella oli haettavana 63 pientalotonttia. Hakijoita oli 690.

Tonttihakuun voi osallistua, jos ei ole kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana saanut kaupungin luovuttamaa pientalotonttia.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut