Tampere hyvitti lentopäästönsä ensimmäistä kertaa kotimaisen ratkaisun kautta – Tällainen potti kertyi

Tampereen kaupunki hyvitti henkilöstönsä ja luottamushenkilöidensä vuoden 2021 lennoista syntyneet kasvihuonekaasupäästöt ensimmäistä kertaa sertifioidun kotimaisen ratkaisun kautta. Kahtena edellisvuotena lentopäästöjen kompensointi on toteutettu rahoittamalla metsityshankkeita Afrikassa.

Vuonna 2021 Tampereen kaupungin henkilöstölle kertyi lentokilometrejä yhteensä noin 350 000 kilometriä, joista aiheutui 50 tonnin hiilidioksidipäästöt. Lentopäästöjen kompensointi maksoi 52 euroa hiilidioksiditonnia kohden. Kuva Helsinki-Vantaan lentoasemalta vuodelta 2021.

18.5. 6:30

Aamulehti

Tampereen kaupunki hyvitti henkilöstönsä vuoden 2021 lennoista syntyneet kasvihuonekaasupäästöt maatalouden hiilinielua edistävän hankkeen kautta. Päästöt hyvitettiin nyt ensimmäistä kertaa kotimaisen sertifioidun ratkaisun kautta. Kahtena edellisvuotena lentopäästöjen kompensointi on toteutettu rahoittamalla metsityshankkeita Afrikassa, Tampereen kaupunki kertoo.

Vuoden 2021 lentopäästöjen hyvityssumma oli yhteensä noin 2600 euroa.

Vuonna 2021 henkilöstölle kertyi lentokilometrejä yhteensä noin 350 000 kilometriä, joista aiheutui 50 tonnin hiilidioksidipäästöt. Lentomäärä laski entisestään edellisvuodesta.

Vuoden 2021 lentopäästöjen kompensointi maksoi 52 euroa hiilidioksiditonnia kohden.

Päästöt tulee kompensoida oikein

Tampereen kaupunki on hyvittänyt henkilöstönsä lentopäästöt vuodesta 2009 lähtien. Aluksi päästöt hyvitettiin rahoittamalla Tampereen tansanialaisessa ystävyyskaupungissa tehtävää ympäristötyötä. Sittemmin kompensointisumma ohjattiin kuntalaisten ilmasto- ja muita ympäristötekoja tukeviin omaehtoisiin ympäristönsuojelun avustuksiin.

”Käytännössä lentopäästöjen hyvittäminen tarkoittaa, että lentämisestä jo syntyneitä päästöjä vähennetään jossain muualla, esimerkiksi hiilinieluja lisäämällä. Kompensointimarkkinat kehittyvät koko ajan ja tarkkana tulee olla sen suhteen, että päästöt on varmasti kompensoitu mahdollisimman oikein, ” kertoo Tampereen kaupungin kehittämisasiantuntija Emmi Nieminen Aamulehdelle.

Nieminen lisää, että kaupunki halusi valita kohteen, jota rahoittamalla tuetaan myös muita kestävän kehityksen tavoitteita, kuten kiertotalouden edistämistä ja luonnon monimuotoisuuden vaalimista.

Mitä hankkeessa tapahtuu?

Käytännössä maatalouden hiilinielua edistävässä hankkeessa kierrätetään metsäteollisuuden sivuvirroista jalostettuja Soilfood Oy:n maanparannuskuituja maataloudessa käytettäviksi. Kierrätysraaka-aineen sisältämää hiiltä sitoutuu maanparannuskuitujen ansiosta takaisin maahan pitkäaikaisesti sen sijaan, että se poltettaisiin energiantuotannossa ja hiili siirtyisi ilmakehään.

Maanparannuskuidut muun muassa parantavat pellon tuottavuutta ja ruokkivat maaperämikrobistoa. Samalla ne parantavat pellon elinvoimaa ja biodiversiteettiä.

Päästöjen vähentäminen etusijalla

Koronapandemia vähensi lentämisen määrää, ja myös Tampereen kaupungin lennettyjen kilometrien määrä oli vuonna 2021 noin 11 prosenttia koronapandemiaa edeltävistä lentokilometreistä.

Nieminen kertoo kuitenkin, että lentojen määrä on ollut kaupunkiorganisaatiossa laskusuunnassa jo ennen pandemiaa, sillä kaupungin matkustussäännön mukaan koulutuksissa ja tilaisuuksissa suositaan etäosallistumista. Lisäksi henkilöstöjohtajan tulee myös hyväksyä Euroopan ulkopuoliset matkat.

Nieminen huomauttaa, että päästöjen hyvittämisen sijaan niiden vähentämisen tulee olla aina etusijalla.

”Matkustusohjeen mukaisesti pyrimme suosimaan muuta kuin lentämistä. Nykyään on hyvät mahdollisuudet osallistua moniin tapahtumiin myös etäyhteyksien avulla.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut