Aamulehti
Tampereella järjestettävät jääkiekon MM-kisat tarkoittavat viranomaisille ja järjestäjätahoille urheilujuhlan ohessa myös turvallisuushaasteita.
Kisojen aikaan tapahtumaturvallisuudesta on vastuussa kisajärjestäjä. Poliisi sen sijaan vastaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä tapahtuma-alueen ulkopuolella.
Turvallisuuden kokonaisuutta on sen sijaan pohtinut Tampereen kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Jouni Perttula, jonka mukaan kisojen turvallisuutta on lähdetty suunnittelemaan jo vuosi sitten.
Mahdolliset turvallisuusuhat ovat Perttulan mukaan matkan varrella muuttuneet.
Aiemmin suurempana huolenaiheena ollut koronatilanne on helpottanut, mutta tilalle on tullut kansainvälispoliittisen tilanteen kiristyminen Venäjän hyökkäyssodan myötä.
”Hybridiuhkiin ja kybervaikuttamiseen varautuminen sekä disinformaation tunnistaminen ovat totta kai olleet puheissa.”
Perttula ei halua turvallisuussyistä yksilöidä, mihin järjestelmiin esimerkiksi kyberhyökkäyksiä voitaisiin kohdistaa.
”Ne voivat olla esimerkiksi erilaisia palvelunestohyökkäyksiä, jolla pyritään järjestelmiä lamauttamaan. Kriittisimpiä järjestelmiä on käyty läpi, suojauksia tarkasteltu ja erilaisia toimintamalleja käyty läpi sen varalle, että joku järjestelmä hetkellisesti kaatuu.”
Kamerat valvovat ihmismassoja
Tampereen keskusta-aluetta valvovat kisojen aikana kamerat, joissa hyödynnetään osin myös testauskäytössä olevaa tekoälyä. Tekoälyn avulla pyritään havaitsemaan esimerkiksi poikkeavaa käytöstä ihmismassoissa.
”Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mahdollisen pahoinpitelyn käynnistyessä tekoäly nostaa tällaisen tilanteen esille, ja sitä kautta pystytään nopeammin siihen puuttumaan.”
Kamerat eivät ole kisojen aikaan ensimmäistä kertaa käytössä, mutta nyt ne pääsevät laajemmassa skaalassa tositoimiin. Valvontateknologiaa on Perttulan mukaan tarkoitus käyttää jatkossakin suurtapahtumissa.
”Olemme kehittäneet kameravalvontaa kaupunkialueella muutenkin pitkäjänteisesti. Meillä on entistä parempia kameroita keskeisillä tapahtumapaikoilla, mikä tukee viranomaisia täydentäen heidän muuta näkyvää valvontaansa.”
Kameroiden tekoälyohjelma osa Sure-hanketta
Kameroiden takana olevan tekoälyohjelmiston taustalla on vuonna 2019 alkunsa saanut Tampereen kaupungin vetämä Sure-hanke. Hankkeen projektipäällikkö Anniina Auteron mukaan kyseessä on palvelukonsepti, johon kuuluu teknologiainstrumentteja, kuten opastavaa valaistusta ja kaupunkikameroihin integroitua tekoälyä.
Hän puhuu pelkkien kameroiden sijasta mieluummin tilannekuva-alustasta, joka auttaa turvallisuusviranomaisia työssään.
”Tekoäly nostaa kaupunkikameroiden datavirroista poikkeamia ja tekee niistä hälytyksiä. Haluamme, ettei turvallisuusalan ammattilaisten tarvitsisi jatkuvasti tuijottaa monitoria, vaan tekoäly tuottaisi heille tietoa.”
Käytännössä tekoäly voi hälyttää Auteron mukaan jopa ihmisten raajojen poikkeuksellisesta liikkumisesta. Hälytyksen jälkeen turvallisuusviranomaiset voivat tarkistaa, mistä on kyse ja mahdollisesti ryhtyä toimenpiteisiin.
Henkilötietoja ei rekisteröidä
Tekoälyllä varustettuja kameroita on Auteron mukaan Tampereella valikoidusti paikoissa, joissa ihmis- ja liikennevirtoja on paljon ja niiden sujuvuutta halutaan tukea.
”Niitä on vähän joka puolella. Keskusta-alueella kaikki keskeiset tapahtuma-alueet on kameroilla valvottu, kuten esimerkiksi Keskustori, Hämeenkatu ja Nokia-areenan ympäristö”, vastaa puolestaan Jouni Perttula.
Käytännössä valvontaa kameroiden välityksellä suorittaa esimerkiksi poliisi.
Kameravalvontaa toteutetaan Perttulan mukaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja tietosuojalain mahdollistamissa rajoissa, eikä yksittäisiä ihmisiä seurata kameravalvonnalla.
”Emme käytä esimerkiksi kasvojentunnistusteknologiaa, vaan kyse on ennen kaikkea siitä, että kameroiden avulla pystymme ennaltaehkäisemään turvallisuutta vaarantavia tilanteita.”
Videomateriaali tallennetaan, mutta poistetaan Perttulan mukaan tietyn ajan kuluttua.
Vaarana muun muassa taskuvarkaat
Ylikomisario Ismo Nykopp Sisä-Suomen poliisilaitokselta kertoo, että suojelupoliisin kanssa yhteistyössä tehdyssä uhka-arviossa erityistä uhkaa ei kisoihin liittyen ei ole ennustettu.
Haasteita sen sijaan tuo tapahtuma-alueella ja kaupungilla kisojen aikaan laajemminkin liikkuvat ihmismassat.
”Päätehtävämme on pitää yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta näillä alueilla. Tiiviissä ihmisjoukossa liikkuu myös ihmisiä, jotka pyrkivät käyttämään hyväksi tällaisia tilaisuuksia”, Nykopp sanoo taskuvarkaisiin viitaten.
Poliisi on kisojen aikana läsnä myös itse Nokia-areenassa ja fanialueilla. Areenassa poliisi toimii Nykoppin mukaan sekä virkapuvussa että siviilivaatetuksessa.
”Koitamme ennaltaehkäistä ja torjua rikoksia sekä saattaa tapahtuneita rikoksia seuraamukseen.”
Poliisi varautuu ylimääräisillä resursseilla
Kaupunkikamerat ja niiden tekoälyteknologia ei Nykoppin mukaan poliisin työtä ole mullistanut.
”Ne ovat hyvä lisäapu, joka ei yksinään sinänsä mitään ratkaise. Suurin hyöty, mikä niistä on meille odotettu saatavaksi, on jälkikäteen tehtävät, rikostutkintaan liittyvät havainnot.”
Poliisi on lisännyt resurssejaan ja suorituskykyjään Tampereella kisojen ajaksi.
”Kisojen turvallisuutta varten on perustettu tilanneorganisaatio, joka on riittävästi resurssoitu. Kaikista Manner-Suomen poliisilaitoksista on täällä edustajia.”
Loppuotteluiden aikaan Tampereella kisoja turvaamassa nähdään myös esimerkiksi ratsupoliiseja.
Nokia-areenan ympäristöön perustetaan myös Nykoppin mukaan kisojen ajaksi lentokieltoalue, joka käytännössä tarkoittaa esimerkiksi muussa kuin viranomaiskäytössä olevien lennokkien kieltämistä alueella.
Myös liikkumista Nokia-areenan lähettyvillä rajoitetaan pelien ympärillä.
