90-vuotias Ensio Virta koeajoi Tampereen ratikan – Pitkän linjan ratikkaharrastaja antoi tiukan tuomionsa

Virta kuljetti ensimmäistä kertaa raitiovaunua vuonna 1944 Helsingissä. Silloin hän ohjasi vaunua virtakammella ja jarrulla. Sen jälkeen ajokokemusta on kertynyt miehen mukaan monenlaisilla vaunuilla Pietaria ja Istanbulia myöten.

Ensio Virta asettuu Tampereen raitiovaunun ohjaimiin Hervannan varikkohallissa 20. huhtikuuta. Virran apukuljettajana testiradalla on Tampereen Ratikan kuljettaja Jyrki Majanmaa.

29.4. 5:00

Aamulehti

Tampereen Ratikan Ensio-raitiovaunu on erikoistehtävässä. Vaunun ohjaimissa lähtöön valmistautuu Suomen raitiotieseuran Grand Old Man, Ensio Virta.

Tampereen Ratikka järjestää ainutlaatuisen koeajon Virran 90-vuotispäivän kunniaksi. Helsinkiläinen Virta on harrastanut raitiovaunuja nelivuotiaasta ja ehtinyt kuljettaa raitiovaunuja eri puolilla maailmaa.

Apukuljettajaksi on saapunut vapaapäivältään Tampereen Ratikan kuljettaja ja raitiotieseuran jäsen Jyrki Majanmaa. Majanmaa esittelee lyhyesti vaunun laitteiston, onhan kyse Suomen moderneimmasta ratikkaohjaamosta.

Virta kuuntelee ohjeita keskittyneesti näyttöjen hohteessa varikkohallin hämärässä.

”Oletko valmis lähtemään liikkeelle?” Majanmaa kysyy.

”OIen”, Virta sanoo heti tyynesti.

Majanmaa työntää ajokahvaa hieman eteenpäin ja hallin ovet avautuvat. Virta ottaa ajokahvan vasempaan käteensä ja antaa ratikan kilikellon soida.

56-tonninen Ensio-vaunu liukuu sulavasti ulos varikkoradalle auringonpaisteeseen.

Herkkä ote

Pian käy selväksi, että jätti-Ensiota on hallittava herkällä kädellä. Kuljettaja ei voi hellittää otettaan ajokahvasta tai vaunun meno hyytyy.

Radan virrattoman erotusjakson kohdalla kyyti pysähtyy nytkähtäen, jos kuljettaja ei ole valppaana ja vaihda vapaalle.

Ensio Virta lähestyy Jyrki Majanmaan kanssa Suomen moderneinta ratikkaa. Hän on ohjannut Tampereen ratikan edeltäjää Kajaanin tehtaan testiradalla. Suomen raitiotieseuran pitkäaikaisen jäsenen kunniaksi järjestetty testiajo on ainutlaatuinen, kertoo Tampereen Ratikan operatiivinen päällikkö Vesa Rauhala Aamulehdelle.

Virta huomaa, että modernin raitiovaunun ajokahva on hyvin herkkä. Radan virrattoman erotusjakson kohdalla kyyti pysähtyy nytkähtäen, jos kuljettaja ei ole valppaana ja vaihda vapaalle.

Tampereen ratikka on nimennyt testiajoon varatun ratikan kuljettajan mukaisesti. Myös vaunun nimi on Ensio.

Majanmaa näyttää, miten vauhti saadaan säädettyä alle 15 kilometriin tunnissa. Se on Hervannan varikkoradan tavallinen testivauhti.

Kuljettajan on huomioitava pitkä lista asioita samaan aikaan. Virran pitää tarkkailla muuta liikennettä, vauhtia, vaihteita, rataolosuhteita ja päälle vielä matkustamon kameroita.

Kolme kierrosta

Raiteet kirskahtelevat käänteissä Ension painon alla. Ohjaamon isot viiveet kaarteissa huimaavat tottumattoman päätä. Ratikan keula tuntuu käänteissä jatkavan matkaansa suoraan ja kiepahtavan radalle myöhässä.

Virtaa kaarteet eivät näytä haittaavan.

”Aika kivaa. On tämä monimutkaisempaa kuin vanhoilla raitiovaunuilla. Niitä ohjataan virtakammella ja jarrulla”, Virta sanoo.

Kolmen testikierroksen jälkeen Virta laskeutuu ohjaamosta matkustamon puolelle. Majanmaa nousee kuljettajan paikalle ja ohjaa Ensio-vaunun uudelleen ulos varikolta.

Tuttu vaunu

Modernin ratikan ohjaaminen ei ole Virralle uusi kokemus. Hän otti tuntumaa Tampereen raitiovaunujen tyyliseen Artic-vaunuun pari vuotta sitten raitiotieseuran retkellä Škoda Transtechin tehtaan testiradalla Kajaanissa.

Tampereen raitiovaunut ovat saman tehtaan tuotantoa. ”En oikein tykkää näistä junamaisista ratikoista vaan enemmän perinteisistä lyhkäisistä.”

Ensio Virta

Syntynyt: 29.4.1932 Helsingissä.

Työura: Postissa.

Asuu: Vuosaaressa Helsingissä.

Perhe: Vaimo ja kaksi aikuista lasta.

Harrastukset: Raitiovaunujen lisäksi Helsingin ravintolat.

Suosikkilinja kotikaupungissa: ”Kaikki linjat ovat käytössä. Nykyään käytän yleensä metroa.”

Nykyiset Artic-raitiovaunut ovat Virran makuun turhan raskassoutuisia. Tampereen vaunussa paino tuntuu Virran mielestä vielä Helsingin ratikkaa enemmän, sillä se on paljon isompi ja kulkee suuremmalla raidevälillä.

Tampereen ratikoiden tiilenpunainen väri on Virran mielestä juhlallinen, mutta melko synkkä. ”Sydäntä lähellä ovat Asean vaunut, joita ajoin nuorena", Virta sanoo.

Ruotsalaisen Asea-tehtaan valmistamia vihreänkeltaisia raitiovaunuja kulki Helsingin linjaliikenteessä vuosina 1928–1975.

Asean valmistama vaunu, jota Ensio Virta ajoi vuonna 1944. Kuvan vaunu on kolmoslinjan päätepysäkillä Porvoonkadulla Helsingissä. Vaunu on valmistunut 1929. Vihreänkeltaisia vaunuja on yhä työvaunuina Helsingin radalla. Kuva on Suomen raitiotieseuran pitkäaikaisen puheenjohtajan Jorma Rauhalan kokoelmasta.

12-vuotias kuljettaja

Virta kiinnostui raitiovaunuista pikkupoikana. Hän kävi sunnuntaisin isoisänsä kanssa katsomassa, kun ratikat ajoivat ulos läheltä Vallilan vaunuhallista Helsingissä.

12-vuotias Virta pääsi vuonna 1944 juoksupojaksi Suomen Hattutehtaalle. Hän sai työtehtäviensä takia kuukausikortin ratikoihin. Virta alkoi ajella eri raitiovaunulinjoilla töiden jälkeen. Lopulta hän keskittyi matkoihin K-linjan vuorolla 52 Kauppatorin ja Käpylän välillä.

Rahastaja otti pikkupojan maskotikseen ja päästi tämän vaunun takaoven avaajaksi ja sulkijaksi. Kunniatehtävänä Virta sai hoitaa merkinannot kuljettajalle. Myöhemmin Virta yleni kuljettajan apulaiseksi. Pikkupojan sitkeys sai palkinnon, kun eräs kuljettaja päätti, että apulaisen on aika päästä kokeilemaan ajamista.

12-vuotias Virta alkoi pian siirtää tyhjän vaunun lähtöpysäkille aina Käpylän silmukassa kuljettajan tupakkatauon aikana. Pisimmän matkan Virta ohjasi K-vaunua Hakaniemestä Käpylään.

”Kerran vaunuun oli jäänyt istumaan yksi mummo. Hän pelästyi hurjasti, kun ohjaajan paikalle hyppäsi pikkupoika”, Virta muistelee.

Ura Postissa

Virta ei koskaan harkinnut raitiovaununkuljettajan ammattia, vaan teki työuransa Postissa.

Virta oli mukana, kun Suomen postinumerojärjestelmä otettiin käyttöön 1970-luvulla. Hän oli kehittämässä postinumerojärjestelmää myös Sambiaan ja Keniaan.

Tampereen testiajosta sai ensin idean raitiotieseuran jäsen Daniel Federley.

”Enska on seurassa tunnettu kasvo. Meillä on noin 500 jäsentä ja suunnilleen kaikki tuntevat Enskan”, Federley sanoo.

Virta liittyi Suomen raitiotieseuraan sen perustamisvuonna 1972.

Daniel Federley alkoi ajella yksin raitiovaunulinjoilla kuusivuotiaana. Hän on ollut Suomen raitiotieseuran jäsen 15-vuotiaasta.

Jyrki Majanmaa on ohjaamossa, kun Ensio Virran nimikkoratikka käy varikon ulkopuolella Hervannan radalla.

Virta on kertomansa mukaan kuljettanut raitiovaunua myös Malmköpingin museoradalla Ruotsissa, Tallinnassa, Pietarissa ja Istanbulissa. Kyröskosken teollisuusrautatiellä hän pääsi ohjaamaan sähköpässiä, jota ajettiin kuin raitiovaunua.

Istanbulissa hän näki, että museoratikan ohjaamossa istui vanhempi kuljettaja.

”Sanoin hänelle, että olen eläkkeelle jäänyt kuljettaja ja kysyin, pääsisinkö testaamaan. Ajoin sitten kävelykadun verran.”

Yksi erikoisimmista ratikkalinjoista maailmalla on Virran ja Federleyn mielestä Lissabonin vanhan kaupungin vuoro Portugalin pääkaupungissa. Kadut ovat niin kapeita, ettei ahtaimmilla kohdilla mahdu avaamaan ovea, kun ratikka kulkee ohi.

Kuvassa raitiovaunu kulkee Taksim-aukion ja Galata-tornin välillä Istiklal Caddesi -kävelykadulla Istanbulissa. Myös Ensio Virta kertoo kerran testanneensa Istanbulin museoratikkaa elokuussa 1990.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut