Katupölyn määrä kasvoi erittäin suureksi Tampereella, kun kadut kuivuivat – kysyimme, voiko hengitys­oireet erottaa virusten aiheuttamista

Jo maanantai-iltana hengitettävien hiukkasten määrä kävi Tampereella Epilän mittausasemalla erittäin suurena.

Pakkasten aikaan katupölyä ei voi puhdistaa. Valokuva on otettu Tampereella huhtikuun alussa vuonna 2013.

15.3. 16:31

Aamulehti

Katupölyn määrä kasvoi voimakkaasti Tampereella katujen kuivuessa. Katupöly voi ärsyttää hengitysteitä ja aiheuttaa oireita.

”Nyt on sen verran kuivaa, että pöly alkaa nousta ilmaan liikenteen mukana”, kertoo ympäristötarkastaja Ari Elsilä Tampereen kaupungin ympäristösuojeluyksiköstä.

Vielä edellispäivinä lumi piti Elsilän mukaan liukkauden vuoksi käytetyn hiekoitussepelin niin märkänä, että se pysyi kaduilla.

Elsilä muistuttaa, että pakkaset ovat ongelma katujen puhdistamiseksi hienoksi jauhautuneesta hiekoitussepelistä ja muista hiukkasista.

”Katuja ei voi oikein kastella ja siivota, kun kasteluvesi jäätyy. Siksi on hankalia viikkoja tiedossa”, hän kertoo.

Katupöly

Suurimmaksi osaksi hienoksi jauhautunutta asvalttia ja hiekkaa.

Pölyä voi jonkin verran vältellä valitsemalla vähän liikennöidyn reitin.

Paras suojautumiskeino on hengityssuojain FFP2.

Astmaa sairastavan tulisi valita aina hengityssuojain, jossa on uloshengitysventtiili.

Lähde: Allergia-, iho- ja astmaliitto.

Ilmatieteen laitoksen sääennusteen mukaan yöpakkaset jatkuisivat lähimmän kahden viikon aikana. Sateen todennäköisyys kasvaa ensi viikon lopulla.

Vältä vilkkaita väyliä

Tampereella ilmanlaatua seurataan Pirkankadulla ja linja-autoasemalla kiinteällä sekä Epilässä ja Kalevassa siirrettävällä mittausasemalla. Niissä mitataan typen oksidien, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksia ilmassa. Käytössä on lisäksi sääasema.

Ilmanlaatuindeksi vaihteli tiistaina välttävästä hyvään mittausasemilla, samoin hengitettävien hiukkasten määrä. Hengitettävien hiukkasten määrä kertoo katupölytilanteesta.

”Hengitettävät hiukkaset ovat sepeliä, tienpinnan kulumista, jarruista irronnutta pölyä ja kaikkea, mitä tielle on kertynyt”, Elsilä kertoo.

”Vilkkaimpien väylien välttäminen voi toimia keinona välttää katupölyä”, hän sanoo.

”Ei ole oikein lääkettä”

Asiantuntija Katariina Ijäs Allergia-, iho- ja astmaliitosta kertoo, että katupölyn aiheuttamat oireet on helppo sekoittaa aluillaan olevan siitepölykauden tuomiin oireisiin.

Ijäs kertoo, että katupölyn pienhiukkaset voivat aiheuttaa hengenahdistusta, limaisuutta, yskää, hengitysteiden vinkumista ja nuhaa.

”Katupöly on siitä kurja, että se heikentää hengitystie- tai sydän- ja verisuonisairauksista kärsivien hoitotasapainoa aika paljon. Oireiden vähentämiseen ei ole oikein lääkettä”, Ijäs kertoo.

Jos ei voi välttää vilkkaita liikennepaikkoja, Ijäs turvautuisi koronan yhteydessä tutuksi tulleeseen FFP2 -kasvomaskiin.

Ijäs hoitaisi limakalvoja. ”Nenäkannua kannattaa käyttää pienhiukkasten huuhtelemiseen pois limakalvoilta. Ärtyville limakalvoille voi kokeilla kosteutussuihkeita.”

”Allergialääkkeistä ei ole katupölyärsytykseen apua, kun asiassa ei ole varsinaista allergiataustaa”, Ijäs sanoo.

Erottaminen hankalaa

Ijäs sanoo, että katupölyärsytyksen oireiden erottamien viruksen aiheuttamista voi olla hankalaa, mutta joitain eroja on.

”Katupölyoireiluun harvemmin kuuluu esimerkiksi kuumeilu. Nenän vuoto on vesinuhatyyppistä”, Ijäs kertoo.

”Jos nenän erite on kovinkin paksua ja kellertävää, se ei yleensä viittaa katupölyoireluun. Lisäksi viruksen aiheuttamat oireet eivät helpota, jos pääsee katupölyttömään paikkaan”, hän sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut