Hämeenpuiston uusi asemakaava: tavoitteena turvata historiallinen arvo - Tampere - Aamulehti

Tampereen Hämeenpuistosta halutaan tehdä puisto: ”sinänsä siinä on hassu tilanne” – Tästä muutoksessa on kyse

Hämeenpuiston asemakaavan muutos Näsinpuiston ja Tiiliruukinkadun välisella osuudella alkaa. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Tampereella. Yleisö voi esittää kysymyksiä asiasta.

Hämeenpuisto on Pohjoismaiden pisin yhtenäinen puistoakseli. Historiallinen puisto näytti Pirkankadun kohdalta pohjoiseen tältä elokuussa 2021. Vasemmalla pääkirjasto Metso. Taustalla siintää Näsijärvi.

15.1. 7:00

Aamulehti

Hämeenpuiston vilkas liikenne, tapahtumapaikat ja perimmäinen luonne aiotaan yhdistää Tampereella tekeillä olevassa asemakaavan muutoksessa.

”Nämä täytyy nyt sovitella keskenään. Siihen asemakaava on ihan hyvä työkalu”, kertoo Tampereen kaupungin projektiarkkitehti Katarina Surakka.

”Hämeenpuisto on siinä mielessä kiinnostava kohde, että siellä ovat edustettuna kaikki muut kulkumuodot paitsi Viikinsaaren laivat”, hän kuvaa tilannetta.

Asemakaavan muutos

Hämeenpuiston asemakaavan muutos Näsinpuiston ja Tiiliruukinkadun välisellä osuudella alkaa.

Kaavahanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 13.1.– 3.2.2022.

Tavanomaisen palautemahdollisuuden lisäksi kaavoittajalle voi esittää kysymyksiä verkkolomakkeella 25. tammikuuta asti.

Hämeenpuiston asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin tällä viikolla nähtäville. Nyt tehdään muutos Tiiliruukinkadulta pohjoiseen ja aina Näsijärvenkadulle asti. Kuuden hehtaarin kokoisen maa-alueen omistaa kaupunki.

Kaupunkilaisilla on mahdollisuus kysyä nettilomakkeella asemakaavamuutoksesta Tampereen kaupungin sivustolla, jonne myös vastaukset tulevat.

”Vastaamme kysymyksiin tammikuun loppuun mennessä”, kertoo Tampereen kaupungin projektiarkkitehti Iina Laakkonen. ”Ajatus on, että vuoropuhelua käydään mahdollisimman matalalla kynnyksellä.”

Surakka kertoo, että ensi vuoden loppupuolella asemakaava alkaa olla siinä vaiheessa, että kaupunkilaiset pääsevät arvioimaan kaavaluonnosta.

Hämeenpuiston asemakaava Tiiliruukinkadulta etelään käsitellään Eteläpuiston asemakaavamuutoksen yhteydessä.

”Se on jätetty osaksi sitä, kuten se on ollut aiemmissakin Eteläpuiston kaavan vaiheissa”, Laakkonen kertoo.

”On teemallisesti selkeätä koota Tiiliruukinkadusta pohjoiseen oleva osa suuren historiallinen puisto -otsikon alle”, Surakka sanoo.

”Siinä missä Hämeenpuisto ja Eteläpuisto yhtyvät, tarvitaan muutakin jumppaa kuin kaavakartan värittämistä vihreäksi keskeltä”, hän arvioi.

Nyt katualuetta

Muutoksen tavoitteena on turvata Hämeenpuiston arvo historiallisena puistona, osana viherverkostoa ja Tampereen kansallista kaupunkipuistoa.

”Se on yksi Tampereen merkittävistä historiallisista puistoista an sich (omana itsenään), mutta sinänsä siinä on hassu tilanne, että se on asemakaavassa lähes kokonaan katualuetta”, Surakka kertoo.

Puistoja ajatellaan Laakkosen mukaan lähtökohtaisesti virkistymisen ja viihtymisen tiloina, eikä niissä saisi kaavallisesti olla häiriöitä. ”Hämeenpuisto on ympäristöhäiriöiltään hyvinkin kuormitettu paikka”, hän kertoo.

”Puhummekin historiallisesta puistosta, jolloin kaupunkikuvallinen ja historiallinen arvo ovat ne, joiden takia ilman muuta Hämeenpuisto tulee nähdä puistona ja sen status tulee olla asemakaavassa puisto”, Laakkonen kertoo.

Hän sanoo, että muutoksessa on lisäksi taustalla poliittinen tahto eli aikanaan tehty valtuustoaloite asemakaavamuutoksen tekemisestä.

”On aina jotenkin reilumpaa, että tavoitteet näkyvät asemakaavakartalla niin selkeästi kuin mahdollista”, Surakka sanoo.

Kaava vuodelta 1897

Tavoitteena on, että asemakaava valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä.

”Puiston historiallisen luonteen turvaamiseksi asemakaava on suunniteltava huolellisesti. Erilaisten tavoitteiden tulee toteutua niin, että puiston arvot eivät vaarannu”, Laakkonen sanoo.

Valtaosassa Hämeenpuistoa on voimassa asemakaava vuodelta 1897. Puistoon on tehty pienialaisia asemakaavamuutoksia, joilla on saatu puistoon esimerkiksi kioskeja ja ravintoloita. ”Ne ovat varmaan yksi asia, mitä tässä myös tutkitaan”, Surakka kertoo.

”On ihan selvää, että jonkinlainen liiketoiminta kuuluu osana puiston elävöittämiseen, kuten myös erilaiset tapahtumapaikat, joille pitää löytää luontevat sijainnit”, Surakka sanoo. ”Sinällään se ei ole vierasta, sillä siellä on ollut alkuajoista lähtien vesikioskeja”, hän lisää.

Hämeenpuiston kioskeja kesäkuussa 2011.

Rillingin uusi rakennus näytti Hämeenpuistossa tältä heinäkuussa 2014.

Hämeenpuiston joulumarkkinat marraskuun lopulla 2021.

Tila jaetaan kaikille

Hämeenpuiston varrella tapahtui viime vuonna kaksi vakavaa onnettomuutta.

”Kaava on harvoin nopeiden ratkaisujen tie, mutta tähän liittyy keskustan liikenneverkon tarkempi suunnittelutyö, joka on käynnistymässä”, Laakkonen kertoo.

Lue lisää: 8-vuotias jäi kaivinkoneen alle Tampereen Hämeenpuistossa ja loukkaantui vakavasti – kuljettajalle tuomio

Lue lisää: Iäkäs henkilö jäi kuorma-auton alle ja kuoli Tampereen Hämeenpuistossa – Tämä onnettomuudesta tiedetään nyt

”Hämeenpuisto on jatkossakin osa keskustan kehäkatua, ja nyt suunnitellaan, miten kaupunkitilaa jaetaan puistossa”, hän sanoo.

”Pystymme vaikuttamaan siihen, millainen tila on joukkoliikenteen kulkea Hämeenpuistossa, millainen tila on henkilöautoliikenteelle ja mahdollisille pysäköintipaikoille”, Laakkonen kertoo.

Asemakaavassa otetaan huomioon yhteystarve maanalaiseen pysäköintiin. Alueella on voimassa maanalainen asemakaava.

Missä pyöräillään?

Asemakaava ottaa kantaa myös siihen, missä kohdin Hämeenpuistossa pyöräillään tulevaisuudessa. ”Nyt pyöräillään samalla hiekkakäytävällä jalankulkijoiden kanssa”, Laakkonen kertoo.

Myös se otetaan Laakkosen mukaan huomioon, miten kulkeminen saadaan kaikkien kannalta viihtyisäksi ja turvalliseksi. ”Asetelma on nyt, että Hämeenpuistossa kulkija ikään kuin väistää ajoneuvoliikennettä. Siellä on sivuun vedettyjä ylityspaikkoja.”

Hämeenpuistossa haetaan ratkaisuja myös ilmanlaatuun ja liikenteen aiheuttamaan meluun, jotta väki viihtyisi siellä.

”Nythän se on luonteeltaan aika paljon läpikulkupaikka”, Surakka sanoo. ”Aika harva on siellä piknikillä. Aika kovaluonteinen pitää ihmisen olla, että viitsii istua siinä.”

Oleilua voi lisästä esimerkiksi liikennettä ja puistoa rajaavin istutuksin.

”Siellä on aiemmin ollut pensasaidat rajaamassa puistoa.”, Surakka kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut