Kommentti: Valintakoeuudistus ampuu itseään jalkaan - Tampere - Aamulehti

Millaisia veronmaksajia tulee ihmisistä, jotka palavat loppuun jo lukion alkumetreillä? Valintakoeuudistus ampuu itseään jalkaan

On suorastaan ihme, että toisen asteen koulutukseen ei kajottu jo aikaisemmin, kirjoittaa Aamulehden toimittaja Saara Nyystilä.

20.12.2021 6:00

Aamulehti

Lukioista on kantautunut Opetushallitukseen huolestunutta palautetta valintakoeuudistuksesta ja ihan syystä. Tampereen lyseon lukion rehtori Jaana Nieminen kertoi Aamulehden haastattelussa, että nuorten opintovalintoja dominoi tällä hetkellä todistusvalinta eikä niinkään lukion opetussuunnitelma, jonka perimmäinen tarkoitus on laaja-alainen osaaminen ja yleissivistys.

Palaute valintakoeuudistuksesta on aiheellista, mutta on silti tärkeää muistaa, että uudistus on vain oman aikansa tuote.

Nyky-yhteiskunta haluaa puristaa nuorista kaikki mehut. Tämän ajan henkeä kuvastavat tuottavuus ja tehokkuus. Eläkepommi tikittää, joten tällä kertaa ratkaisuksi tarjottiin systeemiä, jossa lukio toimii tahattomasti liukuhihnana, josta nuoria astelee mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti korkeakouluihin. Näin saadaan nopealla aikataululla ahkeria veronmaksajia.

Vaikka valintakoeuudistus on vielä todella tuore, nuoria on patistettu suoriutumaan opinnoistaan tehokkaasti jo pitkään. Opintojen vähimmäissuoritusvaatimusta muutettiin viimeksi vuonna 2014. Tukikuukausien määrää vähennettiin vuonna 2017. Korkeakouluopiskelijoiden tuloraja pysyi kritiikistä huolimatta ennen koronapandemiaa muuttumattomana 12 vuoden ajan, kunnes sitä nyt viimein nostettiin. Pelkona oli, että työnteko pitkittäisi nuorten opintoja.

On suorastaan ihme, että toisen asteen koulutukseen ei kajottu jo aikaisemmin. Ehkä nyt oli korkea aika, kun huomattiin, etteivät korkeakouluopintoihin lisätyt vaatimukset ole tuottaneet tulosta toivotulla tavalla.

Valintakoeuudistuksesta on kulunut vasta vuosi ja jo nyt on selvää, että uudistus ampuu itseään jalkaan, sillä vaikka siirtymä korkeakouluihin olisi aiempaa nopeampaa, nyt puolestaan lukio-opinnot venyvät.

On helppo yhtyä Niemisen mielipiteeseen siitä, että lukiokoulutuksen itseisarvo pitäisi tunnustaa paremmin. Voisiko kouluttautumisesta, laaja-alaisesta tietämyksestä ja maailman ymmärtämisestä tulla viimein itseisarvoja? Edes toisen asteen koulutuksessa.

Millaisia veronmaksajia saadaan ihmisistä, jotka palavat loppuun jo lukion alkumetreillä?

Kirjoittaja on Aamulehden toimittaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut