Tampereen valtuuston budjettikokous 15.11.2021 - Tampere - Aamulehti

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion pienin muutoksin – näin valtuuston keskustelu eteni

Käsiteltävänä oli ensi vuoden budjetti ja vuosien 2022–25 taloussuunnitelma sekä Tampereen strategia vuoteen 2030.

Tampereen valtuuston kokous alkoi valtuustosalissa kello 9 maanantaina. Monelle ensimmäisen kauden valtuutetulle talousarviokokous on lajissaan ensimmäinen. Kuvassa puheenvuorossa Tommi Evilä (kok.)

15.11. 7:51 | Päivitetty 15.11. 18:48

Aamulehti

Tampereen kaupunginvaltuuston talousarviokokous alkoi maanantaina kello 9. Käsiteltävänä oli ensi vuoden budjetti ja vuosien 2022–25 taloussuunnitelma sekä Tampereen strategia vuoteen 2030.

Pormestarikoalitioon kuuluvien ryhmien kesken ei ollut isoja kiistakysymyksiä, mutta pieniä muutoksia pormestarin talousarvioesitykseen päätettiin silti tehdä. Budjettisopuun tuli mukaan koalition ulkopuolelta myös vasemmistoliitto, eli ainoana sovun ulkopuolelle jäi perussuomalaiset.

Tekstiseurannan keskustelusta voit lukea tästä jutusta.

Lue lisää: Tampereen kaupungin työntekijämäärä voi kasvaa ensi vuonna sadoilla, eivätkä kulut ole ainoa murhe – ”Henkilöstön saatavuus on suuri huolenaihe”

Tekstiseuranta kokouksesta:

Kello 18.16: Vuoden 2022 talousarvio ja vuosien 2022–25 taloussuunnitelma on nyt hyväksytty. Kokouksessa hyväksyttiin myös Tampereen strategia 2030.

Kokous oli talousarviovaltuustoksi tiivis: viime vuonna kokous kesti aamuyhdeksästä iltayhdeksään, mutta nyt kokous päättyi iltakuuden jälkeen. Puheet pysyivät myös hyvin asiallisina. Pormestari Ikonen kiittikin päätöspuheenvuorossaan valtuustoa hyvästä keskustelusta ja hyvistä evästyksistä jatkoon.

Kello 18.15: Muutosehdotukset on käsitelty. Seuraavaksi ovat vuorossa toivomusponnet.

Kello 17.37: Nyt äänestetään talousarvioon esitetyistä muutoksista.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa Lassi Kaleva teki ison liudan muutosehdotuksia. Ne hylättiin yksi kerrallaan äänestysten jälkeen.

Yksimielisesti hyväksyttiin Anna-Kaisa Ikosen tekemä muutosehdotus, että ensi vuoden yhdeksi tavoitteeksi otetaan se, että Tampere-Pirkkalan lentoaseman kansainvälinen saavutettavuus paranee, samoin joukkoliikenneyhteydet lentoasemalle.

Samoin yksimielisesti hyväksyttiin Ikosen muutosehdotus, että köyhyystyöryhmä perustetaan vuoden 2022 aikana.

Samoin yksimielisesti hyväksyttiin Ikosen tekemä muutosesitys, joka koski punaisten muistomerkkiin tulevien nimien keruun loppuunsaattamista ja nimien vieminen muistomerkkiin. Samoin hyväksyttiin muutosesitys Lotta Svärd -muistomerkistä.

Yksimielisesti hyväksyttiin myös Ikosen muutosesitys terapiatakuusta (nuorten terapiatakuun toteuttaminen matalan kynnyksen palveluna sekä terapiapalvelusetelien laajennus koskemaan lyhytterapioita kaikille ikäryhmille).

Samoin yksimielisesti hyväksyttiin, että vuonna 2022 käynnistetään selvitys joukkoliikenteen tasataksan toteutuksesta ja sen rahoituksesta.

Äänestyksen jälkeen luvuin 10–57 hyväksyttiin Ikosen muutosehdotus, että Tampereen Sähkölaitos jatkaa polttoon perustumattomien ja hiilinegatiivisten ratkaisujen edistämistä.

Kello 17.30: Kokous jatkuu. Ensin käsitellään strategiatekstiin tehtävät muutokset. Yksimielisesti lisätään kotoutumiseen ja yhdenvertaisuuteen liittyvät tekstimuutokset.

Kello 16.41: Keskustelu ensi vuoden talousarviosta, vuosien 2022–25 taloussuunnitelmasta ja kaupunkistrategiasta 2030 päättyy. Kokouksessa on nyt tauko. Kokous jatkuu kello 17.30, jolloin ovat vuorossa äänestykset.

Kello 16.34: Suvi Mäkeläisen (kesk.) mukaan laadukas varhaiskasvatus ja koulutus on oltava saatavissa ympäri kaupunkia. Mäkeläisen mukaan lapsibudjetointi tulisi ottaa käyttöön talousarvion valmistelussa. Keskustan ryhmä on tehnyt tästä aloitteen.

Kello 16.29: Anneli Kivistö (sd.) sanoo, että on istunut näissä kokouksissa 40 vuotta ja ensimmäistä kertaa kukaan ei ole sanonut, että sairaanhoitopiiri vie kaikki meidän rahat ja perusterveydenhuoltoa pitää vahvistaa. ”Ilmeisesti se on nyt onnistunut.”

Kivistö kiittää sitä työtä, jota on tehty ja tehdään köyhyyden vähentämiseksi.

Kello 16.22: Atanas Aleksovski (sd.) sanoo, että Pyynikin palloiluhallin tilanne on ratkaistava nopeasti ja hän uskoo, että näin käykin. Aleksovski sanoo, että sosiaalitilat ovat huonot, mutta laadukasta koripalloa siellä pelataan.

Aleksovski huomauttaa myös, että omistajaohjaus, kiinteistöt ja kaavoitus ovat uuden kunnan, siis hyvinvointialueiden aloituksen jälkeisen kunnan, tärkeitä asioita ja niihin pitää panostaa.

Kello 16.17: Lääkärinä työskentelevä Hanna Sareila (vihr.) sanoo, että sote-alan työntekijät haluavat mahdollisuuden tehdä työnsä hyvin. Hän muistuttaa että esimerkiksi lääkärit ja hoitajat ovat oman alansa asiantuntijoita, eivät vain käsipareja, vaikka esimerkiksi julkisuudessa usein puhutaan ”lisäkäsistä”. ”Toivon, että tulevaisuuden Tampere ottaa ennaltaehkäisyn vakavasti. Sote-alan työntekijät haluavat tehdä työnsä hyvin ja ilman että työ tuntuu jatkuvalta tulipalojen sammuttamiselta”, Sareila sanoo.

Kello 16.12: Kalervo Kummola (kok.) sanoo, että Tampereella on tehty paljon urheilun hyväksi, mutta sisäpalloilu on jäänyt jalkoihin. Kummolan mukaan muun muassa Hakametsän kampus on saatava mahdollisimman nopeasti kuntoon.

Tulevista liikuntapaikoista Kummola mainitsee myös muun muassa kaksi uutta tekojäärataa, jotka ovat mukana pormestariohjelmassa.

Kello 16.06: Lassi Kaleva (ps.) kiittelee, että valtuustossa on tänään kuunneltu toisten puheita häiritsemättä ja kunnioittavasti. Myös heidän ryhmänsä on Kalevan mukaan pyrkinyt toimimaan näin.

Kello 15.59: Jukka Gustafsson (sd.) sanoo, etteivät hiekka- ja sorakentät ole tätä päivää lasten ja nuorten liikunnassa.

Kello 15.55: Petri Rajala (kok.) nostaa esiin, että hyvät liikenneyhteydet esimerkiksi Tampere-Pirkkalan lentoasemalta tai Vaitinarosta tuovat Tampereelle ja kaupungin keskustan yrityksille myös asiakkaita, jotka ilman näitä yhteyksiä menevät muualle.

Kello 15.53: Yrjö Schafeitel (ps.) ihmettelee, miksei perussuomalaisia ole otettu mukaan pormestarikoalitioon, vaikka asiakysymyksistä tähän ei hänen mukaansa löydy syytä.

Kello 15.44: Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) sanoo, että nuoriin kiinnitetään nyt erityistä huomiota ja kiusaamiseen on nollatoleranssi. Aiemmin Aila Dündar-Järvinen (sd.) nosti esiin työn koulukiusaamista vastaan.

Ikonen vastaa myös kysymykseen lukiopaikoista. Ikosen mukaan nyt haetaan sellaisia lisäyksiä, jotka helpottaisivat tamperelaisten pääsyä lukioon, vaikka paikkoja sinänsä ei voida rajata vain tamperelaisille.

Ikonen katsoo myös, että Keskustorin kesäkeidasta kannattaa jatkaa. Asiaa valmistellaan ja se on tulossa joulukuussa kaupunginhallitukseen.

Kello 15.32: Petri Siuro (vihr.) puhuu hoitajapulasta. Hän mainitsee sairaanhoitopiirille asetettu isot säästövelvoitteet sekä Acutan ruuhkautumisen, jossa näkyy se, ettei potilaita saada eteenpäin, koska kunnissa ei ole haluttu laittaa rahaa terveydenhuoltoon sote-uudistuksen alla. ”Pitäisikö meidän kuntapäättäjien katsoa peiliin”, Siuro kysyy.

Kello 15.15: Mahmoud Machaal (sd.) sanoo, että meillä todellinen ongelma on, että monelle korkeasti koulutetulle maahanmuuttajalle ei omaa koulutusta vastaavaa työuraa aukea. ”Eikö meidän kannattaisi työllistää jo Suomessa asuvat osaajat”, hän sanoo.

Kello 15.10: Iiris Suomela (vihr.) sanoo, että Suomessa kunnilla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastotoimillaan, muun muassa liikenteen ja maankäytön ratkaisuissa. Hän nostaa esiin myös Tampereen sähkölaitoksen ilmastotoimet, ja kuinka sähkölaitoksen toiminta avaa mahdollisuuksia myös muille paikallisille toimijoille.

Kello 15.06: Muutamat valtuutetut ovat peränneet valtuuston tietoon selkeästi myös koko konsernin lainamäärää ja sen kasvua. Nyt asiasta puhui Aarne Raevaara (ps.)

Kello 14.57: Jaakko Stenhäll (vihr.) sanoo, että hiilineutraalisuustavoitteesta 2030 pitää pitää kiinni. Hänestä kaupungin viestin pitää olla se, että Näsisaari toteutetaan, mutta Vaitinaron eritasoliittymä hieman hirvittää. Siinä iso asia on kuitenkin naapurikuntien työmatkaliikenne. Autoilun ennusteista pitäisi päästä tavoitteisiin autoilun määrästä, Stenhäll sanoo.

Kello 14.48: Apulaispormestari Matti Helimo (vihr.) sanoo, että sivistys- ja kulttuuripalveluissa menokehys oli erittäin tiukka. ”Kaupunkiin muuttaa paljon uusia asukkaita. Esimerkiksi perusopetukseen on noin 500 oppilasta lisää tullut joka vuosi. Kun on tehty arvovalinta, että ryhmäkoot eivät kasva, silloin ei voida lähteä siitä, että menot eivät kasva.” Helimo on iloinen siitä, että tiukasta taloudesta huolimatta muun muassa perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen on pystytty osoittamaan panostuksia, samoin esimerkiksi kaupunkilaisten liikuntapaikkoihin.

Kello 14.37: Matti Höyssä (kok.) puhuu muuttoliikkeestä ja miten tuetaan edelleen Tampereen houkuttelevuutta. Hän nostaa esiin muun muassa omakotitontit ja yksikerroksiset rivitalot. ”Nurmi-Sorila pitää käynnistää välittömästi”, Höyssä sanoo.

Kello 14.29: Kirsi Kaivonen (sd.) nostaa esiin, että on tärkeä signaali varata rahat lisätyöntekijöihin, vaikka heitä olisi vaikea saada. Hänestä 0,7 hoitajamitoitus ei ole ongelma, sillä ikäihmiset tarvitsevat hoitajansa, vaan ongelmat ovat muualla ja niihin pitää löytää ratkaisut. Lisäksi työntekijäpula koskee myös pelastustoimea.

Sdp:n Kirsi Kaivonen sanoi, ettei hoitajamitoitus ole hoitajapulan syy, vaan ikäihmiset tarvitsevat hoitajansa.

Kello 14.22: Tommi Evilä (kok.) nostaa esiin liikkumattomuuden hintalapun. Hänen mukaansa se on puoli miljoonaa päivässä Tampereelle.

Kello 14.15: Lauri Lyly (sd.) sanoo, että tänä vuonna Tampere velkaantuu noin 50 miljoonaa euroa, mutta rahoilla on tehty asioita, jotka vahvistava kaupungin tasetta.

Kello 14.11: Sofia Julin (sd.) sanoo, että nyt on näytettävä suuntaa muille ja osoitettava teoilla, että Tampere todella on hiilineutraali vuonna 2030. Hän nostaa strategiasta esiin mielestään sen hienoimman kirjauksen: ”Emme jätä ketään yksin.” Julin muistuttaa, että hienot tavoitteet on nyt vietävä politiikkaan ja arjen tasolle.

Kello 14.08: Elina Järvenpää (kok.) kiittelee, että matkailu- ja elämystalous on nostettu strategiassa isoon osaan. Hän sanoo, että jääkiekon MM-kisat eivät varmasti jää viimeiseksi isoksi tapahtumaksi Tampereelle, vaikka Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ei päästykään.

Kello 14.05: Marika Puolimatka (ps.) ottaa kantaa lukiopaikkojen lisäämiseen. ”Toivoisimme, että täsmennettäisiin niin, että lukiopaikat lisätään yleislinjoille. Toivon mukaan emme halua lisää vetovoimaisia paikkoja houkutellaksemme lisää ulkopaikkakuntalaisia lukioihimme, vaan että se (lisäpaikat) kohdentuisi meidän omille nuorille.”

Kello 14.02: Antti Hiitti (sd.) puhuu koulupanostuksista ja sanoo, että lähiökouluihin panostaminen on tärkeää ja kertoo myös alueiden eriytymisen ja eriarvoistumisen pysäyttämisestä. Kouluihin panostaminen on myös syrjäytymisen ja näköalattomuuden ehkäisemistä.

Kello 13.59: Noora Tapio (vas.) kertoo, että haluaisi nähdä keskustelua siitä, millä keinoilla Tampere ilmastokriisiä ratkaisee. Tapio katsoo, että kaupunkilaisilla pitää olla mahdollisuus osallistua ekokriisin ratkaisuihin liittyvään päätöksentekoon. ”On riski, että valtaa kasaantuu sinne, missä on rahaa ja rahaa kasaantuu sinne, missä on valtaa. Ratkaisut näyttävät erilaisilta eri tuloluokista katsoen. Kaupunkilaisten keskeinen rooli ei voi olla vain toimia aktiivisena kuluttajakansalaisena”, Tapio sanoo.

Kello 13.55: Antti Ivanoff (kok.) sanoo, että kuntalaisille velkaantumisen kautta tulevaa kasvavaa maksupainetta on hillittävä. ”Talonrakennusinvestoinnit ovat iso erä, monelta osin tarpeellisia kouluja ja muuta palveluverkkoa. Joukossa on kuitenkin valitettavasti myös kaikenlaisia Hiedanrannan suunnittelukonttoreita, joista voitaisiin karsia”, Ivanoff sanoo.

Kello 13.52: Joonas Kiviranta (ps.) puhuu kotoutumisen tärkeydestä, jotta myös maahanmuuttajat voivat olla rakentamassa Tamperetta.

Kello 13.47: Liban Sheikh (vas.) pitää ensimmäisen puheenvuoronsa valtuustosalissa. Hän nostaa strategiaan liittyen esiin muun muassa sen, että hiilineutraalisuuden ja yhdenvertaisuuden nostaminen isoksi asiaksi strategiassa on hieno asia, ja myös velvoittava asia. Niiden eteen on tehtävä töitä.

Kello 13.41: Jouni Ovaska (kesk.) sanoo, että ensi vuodelle on iso paine talouden tasapainottamiseen, eivätkä vallankaan säätötoimet ovat helppoja. ”Me ei saada elää unelmakuplassa. Jokainen yksittäinen palvelun heikentäminen tai sulkeminen on usein ollut erittäin vaikeaa”.

Ovaska kiittelee, että pormestari on hoitanut budjettiprosessin hienosti ja ryhmät ovat saaneet sanoa sanansa, eikä ole ollut sellaista kipuilua kuin Helsingissä.

Kello 13.40: Joakim Vigelius (ps.) kysyy, onko Tampereen tarkoitus jatkaa talouden tasapainottamista täältä ikuisuuteen vai myös olla joskus tasapainossa.

Kello 13.36: Sofia Vikman (kok.) sanoo, että vuosittain 6000 nuorta päättää perusopetuksen ilman riittäviä perustaitoja, esimerkiksi riittävää lukutaitoa. Vikman huomauttaa, että oppivelvollisuusiän nosto ei ratkaise ongelmaa, mutta kaupungilla on omilla toimilla paljon tehtävissä.

Kello 13.30: Kokous jatkuu. Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd.) aloittaa. Tampereella vähävaraisten perheiden määrä on suurempi kuin muissa isoissa kaupungeissa. Tähän liittyen Loukaskorpi kertoo, että viime kesänä alkanutta puistoruokailupilottia laajennetaan Peltolammilta muuallekin.

Loukaskorpi nostaa esiin sairaanhoitopiirin suunnitelmat päihdehuollon ensiohjauspoliklinikka Ension sulkemiseksi. Ensiolla vahvistettiin kaupungin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, mutta se siirtyi mielenterveyspalvelujen yhdistyessä sairaanhoitopiirille.

Kello 12.30: Kokous keskeytetään lounastauon ajaksi. Kokous jatkuu kello 13.30.

Kello 12.24: Matti Helimo (vihr.) puhuu varhaiskasvatuksesta. ”Hankalampia alueita ovat keskusta ja länsipuoli. Vuoreksen tilanne on erittäin haastava, mutta se paranee tammikuussa merkittävästi.” Helimo puhuu myös lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista: ”Lasten ja nuorten harrastusmaksut eivät nouse ja se on kirjattu pormestariohjelmaan.”

Kello 12.22: Aleksi Jäntti (kok.) puhuu eri ammattialoista. Hän nostaa esiin aikaisemmat puheenvuorot, joissa on puhuttu eri alojen vaikeuksista muun muassa työn kuormittavuuden ja palkkauksen kanssa. Jäntin mielestä palkkaus vaikuttaa tutkimusten mukaan vain hetkellisesti työn mielekkyyteen. ”Jos koko ajan hoetaan, että työ on raskasta, siitä tulee itseään toteuttava.”

Kello 12.11: Kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) vastaa esitettyihin puheenvuoroihin strategiasta ja taloudesta. Hänen mielestään talous ja toiminta kulkevat käsikädessä. Hän vastaa Sakari Puiston (ps.) puheenvuoron ja toteaa, että älykaupunkiin panostetaan.

”Päivähoidossa on vaikeuksia”, Ikonen myöntää. Tämän vuoksi talousarviossa on Ikosen mukaan investointeja päivähoidon ja varhaiskasvatuksen puolella. Ratkaisuja haetaan esimerkiksi hyvästä henkilöstöpolitiikasta.

Ikonen yhtyy valtuutettujen huoleen mielenterveysongelmista. ”Meillä on yhteinen tahto, tilanne on kestämätön.” Ikonen puhuu, että asia on huomioitu esimerkiksi nuorten terapiatakuussa.

Kello 12.07: Petri Rajala (kok.) puhuu talousarviosta. ”Aika suurin osa puheenvuoroista on käsitellyt toiminnallisia seikkoja eikä taloutta.” Rajala peräänkuuluttaa eri kulkumuotoja. Hänen mielestään autoilijat pitää myös ottaa huomioon, jotta kaupunkiin saadaan veronmaksajia.

Kello 11.48: Mikko Aaltonen (vas.) pitää talousarviota kohtuullisen hyvänä. Ainoa huoli on, miten asetettuihin tavoitteisiin päästään – etenkin ilmastotavoitteisiin.

Kello 11.30: Minna Minkkinen (vas.) puhuu hoitajapulasta sekä opettajien ja psykiatrien pulasta. ”Tilanne on kentällä kestämätön. Emme saa riittävästi päteviä sijaisia tai sijaisia ollenkaan.” Ratkaisu ei ole Minkkisen mielestä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden aloituspaikkojen lisääminen.

Kello 11.26: Sofia Julinin (sd.) mielestä Tampereen talous pitäisi saada vakaalle pohjalle, mutta se vaatii työtä. Julin kuitenkin korostaa, että pikavoittojen hakeminen ei ole toivottavaa.

Kello 11.22: Puheenvuoron saa Veikko Vallin (ps.). Puheenvuoro koskee kiintiöpakolaisia ja keskustelun tasoa. Vallin toivoo, että asioista puhuttaisiin asioina, eikä lähdettäisi henkilöihin kohdistuviin kirjoituksiin.

Kello 11.21: Ilkka Sasi (kok.) nostaa esiin sen, että rokottamattomat hoitajat hoitavat vanhuksia. ”Toivon, etteivät rokottamattomat toivoisi heikkokuntoisempien läheisyydessä. Toivon, että työskentelijöiltä odotettaisiin rokotusta.”

Kello 11.09: Johanna Loukaskorpi (sd.) puhuu hoitajamitoituksesta ja siitä, että talousarviossa on esitetty henkilöstömitoituksen kasvu. ”On hyvä, että hankalassa taloustilanteessa on haluttu toteuttaa hoitajamitoitus täysmääräisenä.”

Kello 11.02: Aleksi Jäntti (kok.) puhuu strategiasta ja talousarviosta. ”Karkeasti pitäisi mitata kahta asiaa: asiakastyytyväisyyttä ja taloutta ja katsoa näiden suhdetta. Sitten nähdään, onko onnistuttu.”

Kello 10.59: Riina-Eveliina Eskelinen (kok.) puhuu talousarviosta. ”Talousarviossa on tehty toimia talouden tasapainotteiseksi. Suunta on oikea, mutta olen huolissani kaupungin taloustilanteesta.” Eskelinen on huolissaan, ettei kustannuksia pystytä hillitsemään. ”Lainalla en halua rahoittaa jokaista toimintaa, kasvua tulee hillitä. Investointien osalta täytyy olla harkitsevainen ja tehdä järkeviä investointeja.”

Kello 10.56: Valtuutettu Jaakko Mustakallio (vihr.) puhuu mielenterveydestä. Hänen mielestään mielenterveyden matalan kynnyksen panostukset tulevat tarpeeseen. ”Nuorten terapiatakuu, jota lähetään suunnittelemaan, sen tavoitteena on taata apua kaikille sitä tarvitseville.”

Kello 10.53: Puheenvuoron saa Sakari Puisto (ps.). Hän nostaa esille pormestarin puheenvuoron, josta puhuttiin Tampereesta edelläkävijäkaupunkina. Puisto toivoo, että erityistä huomiota kiinnitetään digitaalisuuteen.

Kello 10.50: Puheenvuoro siirtyy Aila Dündar-Järviselle (sd.). Hän puhuu valtuustoaloitteista, joihin kuuluu esimerkiksi Kämmenniemen koulun perusparantamisen aikaistaminen. Lisäksi talousarvioon pitäisi hänen mielestään tehdä varaus hoitajapulaa varten.

Kello 10.47: Ensimmäisenä puheenvuoron saa Pia Viitanen (sd.). Hän alleviivaa panostuksia koulutukseen, luokkakokoihin ja tukipalveluihin sekä sosiaali- ja terveysalan puolella hoitajapulaan ja hoitojonoihin. Viitanen puhuu alueiden eriarvoistumisesta: ”Pidän tärkeänä, että etenemme lähiöasiassa.”

Kello 10.45: Ryhmäpuheenvuorot on pidetty. Seuraavaksi siirrytään yksilöpuheenvuoroihin. Ilmari Nurminen muistuttaa, että keskustelukulttuuri pidetään toisia kunnioittavana.

Kello 10.36: Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirpa Pursiainen saa seuraavaksi puheenvuoron. ”Pidämme hyvänä, että strategiassa asetetaan tavoite Tampereesta parhaana paikkana kasvaa ja ikääntyä.” Ikäystävällinen kaupunki palvelee Pursiaisen mukaa kuntalaisia. ”Talousarviossa terapiatakuu ja köyhyystyöryhmä ovat lapsiystävällisiä tekoja.”

Ryhmän mielestä kaupungin täytyy löytää ratkaisuja hoitajapulaan. Ryhmä haluaa puolustaa myös sananvapautta ja erilaisia mielipiteitä.

”Jokaisella on oikeus asuntoon ja on hyvä asia että strategiassa mitataan pitkäaikaisasunnottomuuden määrää. Paras hyvinvointimittari on se, miten kaikkein heikoimmassa asemassa oleva voi.”

Ryhmä on huolestunut huumeidenkäytöstä. Kaupungissa käytön ehkäisyyn pitäisi kiinnittää ryhmän mielestä huomiota.

Seuraavaksi Pursiainen puhuu talousarviosta. ”Velkaantuminen pitää saada taittumaan.”

Kello 10.31: Seuraavaksi puhuu keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Jouni Ovaska. Puheenvuorossaan hän toteaa, että on tärkeää kiinnittää huomiota koulujen ryhmäkokoihin. Lukioiden keskiarvot karkaavat, ja valtuustoryhmä haluaa helpottaa lukioon pääsyä. Ryhmä on tyytyväinen, että lukioiden aloituspaikkoja lisätään.

Ovaska puhuu sotemuutoksesta, hoitajapulasta ja nuorten mielenterveydestä. ”Hoitohenkilökunnalla on uupumusta, joka lisää poissaoloja. Työntekijöistä on pulaa eikä sairastuneille työntekijöille löydy sijaisia. Hoitojonot mielenterveyspalveluihin ovat kohtuuttoman pitkät.”

”Talous on saatava tasapainoon. Velkaantumista on kyettävä hillitsemään. Ensi vuonna alamme nähdä, millaiseksi kuntatalous muodostuu hyvinvointialueiden myötä.”

Valtuustoryhmän puheenjohtaja Milka Hanhela piti vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron. Globaali katastrofi on Glasgow’n jäljiltä Hanhelan mukaan kiveen hakattu.

Kello 10.23: Puheenvuoro siirtyy vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajalle Milka Hanhelalle. Ensimmäiseksi puhutaan talousarviosta. Valtuustoryhmä on tyytyväinen alijäämäiseen talousarvioon. Hoitoalaan ja mielenterveyteen liittyvä kriisi tarvitsee Hanhelan mukaan panostuksia, mutta vasemmistoliitto pelkää, ettei taloudellinen mitoitus riitä.

Valtuustoryhmä kiinnittää strategiassa huomiota samanarvoisuuteen. ”On tärkeää, että eri kaupunginosat eivät eriydy liikaa. Lapsilla pitää olla oikeus laadukkaaseen koulutukseen riippumatta siitä, missä asuu tai mitä koulua käy.”

Hanhela puhuu seuraavaksi ilmastokriisistä. ”42 prosenttia nuorista uskoo ihmiskunnan olevan tuhoon tuomittu.” Globaali katastrofi on Glasgow’n jäljiltä Hanhelan mukaan kiveen hakattu. Hanhelan mukaan lentoliikenteeseen tai yksityisautoiluun investoiminen tuntuu surkuhupaisalta.

Lassi Kaleva piti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorot. Kaleva puhui muun muassa kotoutumisesta.

Kello 10.07: Seuraavaksi puheenvuoron saa perussuomalaisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Lassi Kaleva. Ensin puheenvuorossa käsitellään strategiaa: ”Tampereen strategiaan 2030 tehtiin pormestarin johdolla perussuomalaisten toivoma muutos. Asiakirjaan lisättiin pyynnöstämme lause: "Kiinnitämme erityistä huomiota kotoutumisen onnistumiseen." On kaikkien etu, että tulijat kotoutuvat uuteen kulttuuriin ja kieleen ja pystyvät siten helpommin ottamaan vastuuta omasta ja perheensä toimeentulosta.”

Perussuomalaiset ohjaisivat hiilineutraaliuden tavoitteessa kaupunkia niin, että toteutettaisiin vain sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät merkittävästi nostaisi asumisen, elämisen, liikkumisen ja yrittämisen hintaa. ”Näemme, että alueellinen yhdenvertaisuus Tampereella vaarantuu näiden syiden johdosta. Sen johdosta siirtäisimme hiilineutraaliustavoitevuotta 20 vuotta eteenpäin eli vuoteen 2050 monen muun Euroopan maan tavoin.”

Seuraavaksi Kaleva puhuu talousarviosta. Puheessaan hän toteaa, että miinusmerkkisiä budjetteja ei tulisi tehdä. ”Vähintäänkin talous tulee tasapainottaa pikaisesti.”

Perussuomalaiset esittävät muutosehdotuksia muun muassa kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen, talouden tasapainottamiseen, Hiedanranta-kehitysohjelmaan ja ilmastobudjettiin.

Vihreiden ryhmäpuheenvuoron piti ryhmän 1. varapuheenjohtaja Brigita Krasniqi. Hän puhui muun muassa Sähkölaitoksen merkittävästä roolista Tampereen hiilinegatiivisuuden tavoittelussa.

Kello 10.01: Puheenvuoro siirtyy vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtajalle Brigita Krasniqille. ”Ympäristökriisin torjuminen ja ratkaisu vaatii meiltä pitkän tähtäimen toimia. Tämä vuosikymmen on ratkaiseva. Tähtäämme kohti hiilinegatiivista Tamperetta. Erityisen tärkeänä näemme tässä muutoksessa Sähkölaitoksen roolin, joka on lähdössä rohkeasti kohti hiilinegatiivisia ja polttoon perustamattomia ratkaisuja.”

Krasniqi kertoo, että kuntatalouden tilanne on haastava. ”Tampereella täytyy olla tässä tarkkana. On erityisen tärkeää, että teemme panostuksia ja investointeja kaupungin kasvuun ja hyvinvointiin.”

Vihreiden valtuustoryhmä on tyytyväinen, että raitiotietä jatketaan ja että lähijunaliikenteeseen panostetaan entistä enemmän. ”Panostamme kävelyyn ja pyöräilyyn raitiotien rinnakkaishankkeet mukaan laskettuina noin 10 miljoonaa euroa, joka on aivan kansallista kärkeä.”

Kello 9.49: Seuraavaksi puhuu sdp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Pekka Salmi. ”Ensi vuonna sosiaali- ja peruspalvelujen siirtyminen hyvinvointialueelle muuttaa kenttää”, hän toteaa.

Talouden kuva on kääntynyt Salmen mukaan positiivisen suuntaan. ”Maan hallituksen toimilla on ollut positiivinen vaikutus, koronan aiheuttamat kustannukset on korvattu kunnille. Anna-Kaisa Ikosen talousarvio on sdp:n näkökulmasta kannatettava. Kaupungin kasvuun satsataan ja viedään eteenpäin sdp:lle tärkeitä tavoitteita. Talousarvioehdotuksen viesti on, että kaikki pidetään mukana. Talousarvio vie strategian tavoitteita eteenpäin.”

”2022 viimeinen vuosi, kun kaupunki vastaa sotepalveluista. Kysymys on historian suurimmasta hallintouudistuksesta.”

Työt ja niiden tekijät eivät Salmen mukaan kohtaa. Tärkeää olisi lisätä työvoimapulasta kärsivien alojen houkuttelevuutta.

Sdp:n valtuustoryhmä hyväksyy vuoden 2022 talousarvion.

Kello 9.39: Seuraavaksi siirrytään valtuustoryhmien puheenvuoroihin. Ensimmäisenä aloittaa kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Kalervo Kummola (kok.).

”Kaupunki ottaa ensi vuoden aikana 115 miljoonaa uutta velkaa. Emon velka tulee vuoden lopussa olemaan 1078 miljoonaa euroa ja sen kasvuvauhti on ollut viime vuosina vähän liiankin raju. Vuonna 2010 velka oli 1464 euroa per asukas, vuonna 2016 se oli 2139 euroa per asukas ja ensi vuoden lopussa 4363 asukasta kohden. Samaan aikaan kaupungin väkiluku on kasvanut yli 30 tuhannella asukkaalla, mikä on vaatinut myös valtavasti investointeja. Ryhmämme pitää kuitenkin 4,5 prosentin nettomenojen kasvua liian voimakkaana ja ensi vuonna onkin ryhdyttävä katsomaan säästökohteita.”

Kummolan mukaan sen jälkeen, kun sote on siirtynyt hyvinvointialueelle, on ryhdyttävä puntaroimaan investointeja tarkasti.

Neuvotteluissa on tehty pieniä menolisäyksiä lähinnä sote-puolelle. Kummola esittää huolensa huutavasta hoitajapulasta ja pelkää, etteivät hoitajille varatut rahat riitä. ”Maan hallituksen olisikin syytä pohtia mitoituksen ajoitusta uudelleen ja järjestää koulutus ja säädökset ensin mitoitusta vastaavalle tasolle.”

Kokoomuksen ja rkp:n valtuustoryhmä hyväksyy vuoden 2022 talousarvion.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) esitteli talousarvioesityksen ja strategian pääkohdat.

Kello 9.31: Ikosen mukaan soteuudistuksen jälkeen tavoitteena on, että taloudessa saavutetaan tasapaino.

Kello 9.29: ”Veroja ei koroteta”, toteaa Ikonen. Tulopuolta heikentää esimerkiksi valtion koronatukien loppuminen.

Kaupungin odotetaan jatkavan kasvuaan. Ripeä kasvutarve näkyy Ikosen mukaan investointien tarpeessa. ”Investointien vuoksi lainamäärä kasvaa.”

Kello 9.27: Ikonen kertoo, että uusi strategia on nimeltään Tekemisen kaupunki. ”Tulevaisuuden kaupunkia tehdään yhdessä”, hän toteaa. Uudessa strategiassa on neljä pääkohtaa. Ne ovat yhdenvertaiset yksilöt, tekevät yhteisöt, hiilineutraaleja tekoja ja tulevaisuuden edelläkävijät. Yhdenvertaisilla yksilöillä tarkoitetaan, että kaupunki olisi paras paikka esimerkiksi kasvaa ja ikääntyä. Ikosen mukaan työtä tehdään eriarvoisuuden estämiseksi. Työkykyä ja työllisyyttä lisätään.

Toinen osa on tekevät yhteisöt. Sillä tarkoitetaan, että ”parempaa huomista tehdään yhdessä”. Kaupunkiin luodaan viihtyisiä tiloja, joissa on helppo kohdata toisia. Kaupunki tukee yrityksiä ja niiden kasvua.

Kolmas osa-alue on hiilineutraaleja tekoja. Monimuotoisuuden säilyttäminen on Ikosen mukaan kaupungille välttämätön. Tampereen tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030. Neljäs osa-alue on tulevaisuuden edelläkävijät. Ikonen kertoo, että Tampereen tavoitteena on varmistaa hyvä koulutus ja houkutella osaajia myös muualta.

Toinen osa kokouksessa käsiteltävistä asioista on kaupungin talousarvio. ”Talousarviosta on tulossa kireä”, Ikonen sanoo. Edessä on suurten muutosten vuosi, johon liittyy muun muassa hyvinvointialueet. Talousarviossa kiinnitetään erityistä huomiota muun muassa nuorten hyvinvointiin, johon on vaikuttanut negatiivisesti koronapandemia. Kaupungin henkilöstömäärää kasvatetaan. Myös lukioiden aloituspaikkoja lisätään.

Kello 9.16: Valtuuston puheenjohtaja Ilmari Nurminen (sd.) kertoo, että kokous aloitetaan kaupungin strategiasta ja talousarviosta sekä siihen liittyvistä asioista. Ensimmäinen puheenvuoro annetaan kaupungin pormestarille Anna-Kaisa Ikoselle (kok.)

Kello 9.01: Kokous on juuri alkamassa, ja valtuutetut saapuvat saliin. Aamulehti seuraa kokousta etäyhteyden päästä.

Budjettiehdotus numeroina

Tuloveroprosentti: Säilyy samana 20,25.

Toimintakatteen muutos (eli se paljonko käyttömenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla): Kasvua 4,5 prosenttia eli 60,6 miljoonaa euroa.

Henkilöstömenot: 696,5 miljoonaa euroa (+32,4 miljoonaa euroa).

Verorahoituksen muutos: Kasvua 1,5 prosenttia eli 22 miljoonaa euroa.

Omaisuuden myyntitulot: Arviolta 53,8 miljoonaa, josta 23 miljoonaa Särkänniemen maa-alueiden myynnistä.

Vuosikate (se summa, joka tuloista jää investointeihin, sijoituksiin, lainoihin): 83,6 miljoonaa euroa.

Tulos: -26,6 miljoonaa euroa.

Investoinnit: 234,4 miljoonaa euroa.

Lainamäärä per asukas: 4 363 euroa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut