Tampereen kaupunginarkistolle rakennetaan uudisrakennus Hervantaan - Tampere - Aamulehti

Kilometrikaupalla arkistoja saa uuden kodin Hervannasta – hankkeen kustannus on 7,4 miljoonaa euroa

Tampereen kaupunginarkistolle rakennetaan uudisrakennus Hervantaan, sillä arvokas paperinen materiaali tarvitsee tilat, joille on asetettu erittäin tarkat vaatimukset.

Kaupunginarkistosta löytyy muun muassa tämä Idmanin kuolinpesän ja Tampereen kaupungin välinen kauppakirja maan myymisestä kaupungille vuonna 1876.

29.10. 7:28

Tampereen kaupunginarkistolle rakennetaan uudisrakennus Hervantaan. Rakennustyöt alkavat marraskuussa ja uudet tilat on määrä ottaa käyttöön helmikuussa 2023. Hankkeen kustannukset ovat yhteensä 7,4 miljoonaa euroa.

Tampereen kaupungin asiakirjahallintopäällikön Saija Kirkkolan mukaan kokonaan uutta arkistorakennusta tarvitaan, sillä arkistoja on Virastotalossa ja Frenckellin tiloissa sijaitsevassa kaupunkiympäristön palvelualueen Kakearkistossa noin seitsemän hyllykilometriä. Läheskään kaikkea ei ole digitalisoitu.

”Ne eivät yksinkertaisesti enää mahdu remontin jälkeen uudistettuun Virastotaloon tai sen yhteyteen nousevaan uudisrakennukseen”, Kirkkola sanoo.

Lue lisää: Frenckellin virastotalon kauppa viivästyy – myyntipäätöksestä valitettu hallinto-oikeuteen

Lue lisää: Tampereen virastotalon remontti otti harppauksen eteenpäin – laajennusosasta tulee 5-kerroksinen, havainnekuva näyttää suunnitelman

Kirkkolan mukaan vaihtoehtoja etsittiin myös vuokramarkkinoilta, mutta sellaista arkistointivaatimukset täyttävää rakennusta ei löytynyt, johon olisi remonttia kannattanut tehdä.

”Myös taloudellisessa mielessä uudisrakennus on paras vaihtoehto.”

Ketkä käyttävät

Kaupunginarkisto on tärkeä tiedonlähde muun muassa kaupunkiorganisaation sisäisille asiakkaille.

Arkistoja käyttävät myös paljon henkilöt, jotka tarvitsevat kopion omasta koulu- tai opintotodistuksestaan.

Myös tutkijat, toimittajat ja sukututkijat käyttävät arkistoa.

Paperisen materiaalin arkistoinnin vaatimukset ovat tiukat.

Rakennus ei saa sijaita lähellä pääliikenneväyliä, rautatietä tai teollisuuslaitoksia. Sen on myös sijaittava pohjavesi- ja tulvarajojen yläpuolella. Kellaritiloissa riskejä on liikaa. Paloturvallisuuden on oltava hyvä. Myös tilojen lämpötila ja suhteellinen kosteus ovat tarkkaan säänneltyjä.

”Paperi on painavaa. Siksi arkistorakenteiden on kestettävä paljon pintakuormaa neliömetriä kohden”, Kirkkola sanoo. ”Arkistoa ei voi sijoittaa mihin tahansa rakennukseen. Kantavuusvaatimukset ovat aivan eri luokkaa kuin toimistorakennuksessa.”

Myös uuden arkiston sijainti Hervannassa Hermiankadun ja Saavutustenkadun kulmauksessa ositteessa Saavutustenkatu 1 on Kirkkolan mielestä hyvä. ”Vaikka paikka ei keskustassa sijaitsekaan, se on hyvin saavutettavissa ja sinne on hyvät julkiset kulkuyhteydet. Se sijaitsee myös lähellä yliopiston Hervannan kampusta.”

Kaikkea ei digitoida

Tampereen kaupungilla on parhaillaan käynnissä iso kaupunginlaajuinen arkistojen digitointiprojekti. Viime viikolla digitaaliseen muotoon saatettiin viimeisetkin kaupunginvaltuuston pöytäkirjat, joita on kertynyt valtuuston toiminnan alkamisesta eli vuodesta 1875 lähtien. Myös rakennusten pääpiirustukset on digitoitu. Parhaillaan käynnissä on maistraatin pöytäkirjojen digitointi.

Kaikki kaupungin toiminnassa syntyvä uusi aineisto tallentuu kaupungin sähköiseen arkistoon.

Arkistoihin on kertynyt vuosikymmenten ja vuosisatojen saatossa valtava määrä paperista aineistoa. Läheskään kaikkea ei ole tarkoitus digitalisoida.

Kaupunginarkiston tärkein asiakirja on Tampereen perustuskirja, jonka Ruotsin kuningas Kustaa III allekirjoitti 1.10.1779. Asiainhallintapäällikkö Helena Pajari esitteli tärkeätä asiakirjaa Aamulehden kuvaajalle kesäkuussa 2010.

”Digitointiprojektissa keskitytään aineistoon, josta on eniten hyötyä joko kaupungin omassa toiminnassa tai tietopalvelukäytössä. ”Digitoimalla voidaan myös suojella vanhaa ja haurasta aineistoa, joka pitää säilyttää pysyvästi myös paperimuodossa.”

Arkistoissa on valtava määrä Tampereen historiaa. ”Yksi arkiston tarkoitus on kaupungin oman historian säilyttäminen tuleville tutkijasukupolville”, Kirkkola sanoo.

Arkistoissa myös paljon tamperelaisia yksityisarkistoja, muun muassa yksityishenkilöiden, yhdistysten ja säätiöiden arkistoja.

Kirkkola arvioi, että digimuotoon aineistosta päätyy projektissa noin yhden hyllykilometrin verran materiaalia. Osa tästä on materiaalia, joka ei ole kaupunginarkistossa, vaan kaupungin eri yksiköiden hallussa ja käytössä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut