Tampereen geolämpökaivoa porattu jo ensimmäinen kilometri - Tampere - Aamulehti

Tampereen Tarastenjärven geolämpökaivon porauksissa saavutettiin kilometrin syvyys – Pora ei ole päässyt helpolla Tampereen maaperässä

Poraus Tampereen geolämpökaivon työmaalla jatkuu. Ensimmäisessä vaiheessa tarkoitus on porata noin kolmen kilometrin syvyinen kaivo.

Tampereen Sähkölaitoksen energiamarkkinoista vastaava johtaja Jukka Joronen kertoo, että projekti on edennyt pitkälti suunnitelmien mukaan, vaikka teknisiltä haasteilta ei ole vältytty. Aamulehti kuvasi Jorosen työmaalla kesäkuussa poraustöiden alkaessa.

21.8. 8:15

Aamulehti

Tampereen Tarastenjärvellä geolämpökaivon porauksessa on saavutettu ensimmäinen etappi: poraussyvyydessä päästiin kilometrin syvyyteen.

Kyseessä on Tampereen Sähkölaitoksen ja 14 muun energiayhtiön yhteinen tutkimushanke, jossa selvitetään, onko geolämmöstä kaukolämmön lähteeksi. Samalla selvitetään Suomen olosuhteisiin sopivaa poraustekniikkaa.

Porauksia on tehty kesäkuun puolesta välistä saakka. Tampereen Sähkölaitoksen energiamarkkinoista vastaava johtaja Jukka Joronen kertoo, että projekti on edennyt pitkälti suunnitelmien mukaan, vaikka teknisiltä haasteilta ei ole vältytty. Haasteita on ollut muun muassa kuluvien osien kanssa.

– Me käytämme timanttipäällysteistä terää, joka kestää pitkään. Sen käyttäminen poran kanssa kuitenkin rasittaa osia enemmän kuin perinteinen terä. Olemme tehneet porausnopeuden optimointia löytääksemme sellaisen tahdin, jossa poran komponentit pysyvät mahdollisimman pitkään ehjinä.

Optimaalinen porausnopeus on Jorosen mukaan tällä hetkellä kulkenut välillä 10–15 metriä tunnissa. Toistaiseksi teriä ei ole mennyt rikki, mutta niitä on vaihdettava aina, kun timanttipää on kulunut tietyn verran. Joronen kertoo, että myös tiivisteitä, pumppuja ja venttiileitä on jouduttu vaihtamaan kulumisen vuoksi.

Jorosen mukaan tamperelainen kallioperä on eheää ja homogeenista sadan metrin syvyydestä alkaen. Se on ollut työn kannalta otollista ja tehnyt porauksesta tasaista.

– Maaperän graniitti on hyvin kovaa. Se on vakaata ja kestää iskuja sortumatta. Mutta kyllä siinä pora on kovilla, Joronen kuvailee.

Näin kaivon poraus alkoi kesäkuussa:

Lue lisää: Tampereelle porataan kolme kilometriä syvä kaivo – Tampereen Sähkölaitokselle täysin uusi aluevaltaus

Kolmeen kilometriin

Tavoitteena on ulottaa poraus aluksi kolmen kilometrin syvyyteen. Koska kyseessä on tutkimushanke, valmistumisajankohtaa projektille ei Jorosen mukaan ole määritelty.

– Pyrimme oppimaan poraamisesta koko ajan matkan varrella. Arvaukseni on, että kolmeen kilometriin päästään syyskuun lopulla, mutta mitään virallista aikataulua ei ole, hän kertoo.

Jos tulokset ovat hyvät, ei poraus pysähdy kolmeen kilometriin, vaan sitä jatketaan noin seitsemään kilometriin. Laskelmien mukaan noin seitsemän kilometrin syvyydessä on riittävän lämmintä, jotta geolämmöstä saadaan merkittävä kaukolämmön lähde.

Porausten jatko kolmen kilometrin jälkeen riippuu pitkälti siitä, millaisen tukipäätöksen työ- ja elinkeinoministeriö myöntää investointiin.

Päästötön geo

Joronen kertoo, että geolämpö on päästötön, eikä tuotannossa synny lainkaan savukaasuja. Se on myös uusiutuvaa, sillä sen tuotannossa ei tarvita fossiilisia polttoaineita.

Geon hyöty on myös siinä, että se on riippumaton vuodenajoista.

– Esimerkiksi tärkeimmät uusiutuvat energianlähteet, kuten tuulivoima ja aurinkovoima ovat sellaisia, että sää vaikuttaa niiden tuotantoon. Geolämpöä voi sen sijaan tuottaa tasaisesti säästä riippumatta ja jopa säätää kysynnän mukaan, Joronen kertoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut