Tampereen kaupunginvaltuuston 19. huhtikuuta hyväksymästä Pohjois-Tampereen strategisesta yleiskaavasta on jätetty yksi valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen - Tampere - Aamulehti

Yksi henkilö valitti Pohjois-Tampereen yleiskaavasta – Voi viivästyttää voimaantuloa vuodella

Yleiskaavaa vaaditaan kumottavaksi, koska toivomusponnessa mahdollistetaan rakennustiheyden lisääminen alueella. Valittaja on Teiskon kulttuuri ja luonto ry ja sen puheenjohtaja Severi Rancken.

Tämä ruskakuva otettiin Tampereen Aitolahden Aitoniementieltä, Ruokosen kohdalta 28. syyskuuta 2020. Pohjois-Tampereen uusi yleiskaava tarkastelee, missä laajalla alueella voitaisiin osoittaa lisärakentamista tulevaisuudessa.

12.6. 8:02 | Päivitetty 12.6. 9:03

Aamulehti

Tampereen kaupunginvaltuuston 19. huhtikuuta hyväksymästä Pohjois-Tampereen strategisesta yleiskaavasta on jätetty yksi valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valittaja, Teiskon kulttuuri ja luonto -niminen yhdistys ja sen puheenjohtaja Severi Rancken vaatii yleiskaavapäätöksen kumoamista, koska kokouksessa tehty toivomusponsi on hänen mukaansa hyväksytty osaksi yleiskaavaselostusta.

Valittaja vaatii hallinto-oikeudelta selkeää kannanottoa siihen, kuinka ponsilausetta voidaan käyttää ja kuinka sitä ei voida käyttää rakennusoikeutta päätettäessä.

Ilkka Sasin (kok.) esittämän ponnen mukaan muun muassa Teiskon ja Aitolahden alueen lomarakennusten käyttötarkoitus voitaisiin muuttaa pysyvään asumiseen.

Lue lisää: Teisko tarvitsee kiireesti lisää asukkaita – Pohjois-Tampereen vuosia aherrettu kaava meni läpi valtuustossa

Valittaja katsoo hyväksytyn ponsilausekkeen olevan ristiriidassa kaupungin hallintosäännön kanssa ja lisäksi päätöksenteossa väitetään tapahtuneen menettelyvirhe.

Hyväksytyssä toivomusponnessa valtuusto edellyttää, että laaditaan luontoarvot turvaten Aitolahden ja Teiskon haja-asutusalueen rantoja koskeva selvitys mahdollisista loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutoksista vapaa-ajan käytöstä pysyvään asumiseen.

– Yleishyödyllisenä tavoitteenamme on vaikuttaa Pohjois-Tampereen strategiseen yleiskaavaan siten, että kaavan perusteella toteutettava alueen kehittäminen olisi selkeästi yleiskaavassa ilmaistu, yhdenvertainen sekä alueen kulttuuri- ja luontoarvot huomioiva, sanoo Severi Rancken.

”Haettu selvitystä toivomusponnen tarkoitukseen”

Yhdistys on yrittänyt käydä keskustelua asiasta kaavoittajan, kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston sekä yhdyskuntalautakunnan kanssa. Valittaja on ollut yhteydessä myös Pirkanmaan maakuntaliittoon, jota kautta asia on esitelty myös Pirkanmaan ely-keskukselle.

– Emme ole saaneet lukuisista yhteydenotoistamme huolimatta riittävästi selventäviä vastauksia toivomusponteen, jonka tarkoitus on ilmeisesti ohittaa rakentamista koskevat yleiskaavamääräykset emmekä epämääräisesti muotoiltuun yhdenvertaisuusperiaatteen tulkintaan. Sen tarkoitus on ilmeisesti jättää päättäjille melko vapaat kädet yhdenvertaisuusperiaatteen tulkintaan, sanoo Rancken.

Pohjois-Tampere

75 prosenttia kaupungin maapinta-alasta, 2 prosenttia väestöstä

Alueella asuu noin 4 500 tamperelaista.

Noin 3 300 loma-asuntoa.

Uudistetaanko myös rantakaava?

Selvityksessä arvioitaisiin yleispiirteisesti, paljonko loma-asuntojen käyttötarkoitusta muutettaisiin ja mille alueille muutokset kohdistuisivat.

Toisaalta arvioitaisiin mitkä kustannusvaikutukset muutoksista kaupungille syntyisi verotulojen kasvusta ja toisaalta yhdyskuntarakenteen leviämisestä. Samoin pitäisi arvioida muutokset alueen palvelurakenteeseen.

Selvitys pitää toivomusponnen mukaan tehdä yhteistyössä Pirkanmaan liiton, ely-keskuksen ja muiden viranomaisten kanssa.

Osana selvitystä arvioidaan mahdollinen tarve uudistaa Aitolahti-Teisko rantayleiskaava. Uudistamisen vaihtoehtona arvioidaan myös nykyisen rantayleiskaavan ja rakennusjärjestyksen yksittäisten kohtien tarkistaminen.

Tampereen kaupungin lakiosastolla ei toistaiseksi haluttu ottaa kantaa tehtyyn valitukseen, vaan asiaan palataan sen jälkeen, kun Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää virallisesti vastinetta kaupungilta tehtyyn valitukseen.

”Voimaan vasta valituksen käsittelyn jälkeen”

Tampereen kaupungin yleiskaavapäällikön Pia Hastion mukaan kysymyksessä on nyt ensimmäinen koko laajalta Pohjois-Tampereen alueelta tehty yleiskaava.

– Siinä tarkastellaan nykyistä yhdyskuntarakennetta ja palveluita sekä niiden sijoittumista tulevaisuudessa. Kaupunki tarkastelee, missä lisärakentamista voitaisiin osoittaa hallitusti tulevaisuudessa, sanoo Hastio.

Yleiskaavapäällikön mukaan kaavaa ei saada voimaan ennen kuin valitus on käsitelty hallinto-oikeudessa.

– Koska valitus ei kohdistu mihinkään yksittäiseen detaljiin, vaan koko hyväksymisprosessiin, on yleiskaavan lainvoimaisuutta odotettava niin kauan kuin käsittely kestää. Hallinto-oikeuden käsittelyajat ovat olleet vähintään vuoden, sanoo Pia Hastio.

Teiskon nähtävyyksiin kuuluva Aunessilta kuvattiin heinäkuussa 2015 Moro-lehteen. Vuonna 1899 valmistuneen sillan kiviholvi on Suomen suurin.

Kaupunginvaltuusto kiitteli kaavatyötä

Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava sai kaupunginvaltuustossa vuolaita kiitoksia.

Kaavan punaisena lankana on se, että loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamista helpotetaan vakituiseen asumiseen. Tavoitteena on myös elinvoimaisuuden lisääminen ja antaa mahdollisuuksia uudisrakentamiselle.

Kaavan tarkoitus on palvella alueen maankäytön ohjausta pitkään ja joustavasti. Työllä halutaan ajantasaistaa, selkeyttää ja sujuvoittaa rakentamisen ohjaamista.

Oikaisu 12.6.2021 kello 9.02: Jutun pääkuva on Tampereen Aitolahden alueelta, ei Teiskosta kuten aiemmin virheellisesti väitettiin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos