Aamulehti
Tampereen demareiden pormestariehdokas Lauri Lyly sanoo, että hänen mahdollisuuksiaan toisen pormestarikauteen tukee puolueen vahva ehdokaslista Tampereella.
– Vahvuutemme on pääministeri (Sanna Marin) ja samoin kaikki kansanedustajamme ehdokkaina sekä paljon eri ammattiryhmien edustajia. Luotan, että lista kantaa, Lyly sanoo.
Hän kertoi, että listaa aiotaan vielä täydentää.
Pormestariehdokkaat
Keskusta: Jouni Ovaska.
Sdp: Lauri Lyly.
Vasemmistoliitto: Minna Minkkinen.
Vihreät: Jaakko Stenhäll.
Lylyn ehdokkuudesta päätettiin Tampereen sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajiston kokouksessa keskiviikkona. Puheenjohtaja Jyrki Koskinen kertoi, että Lyly oli loppusuoralla ainoa ehdokas.
Lyly on toiminut Tampereen pormestarina kuluvalla valtuustokaudella. Ennen Tampereen pormestarin tehtävää Lyly työskenteli SAK:n puheenjohtajana 2009–2016.
Oliko mietintäaika pormestariehdokkaaksi niin pitkä kuin se vaikutti, pormestariehdokas Lauri Lyly?
– Rupesin miettimään joulunpyhinä asiaa. Sanoin jo alunperin, että vastaan tammikuun loppupuolella siksi, että en halua rampa ankka -ilmiötä. Jos olisin syksyllä sanonut, että olen kiinnostunut paikasta, kaikkia tekemistäni olisi peilattu uudelleen yrittämistä vasten tai sitä, etten ole ehdolla.
Onko löytynyt jokin ratkaisu siihen, että tulevalla kaudella valtuustoryhmänne ei hajoaisi, kuten päättyvällä ja aiemmalla kaudella?
– Äänestäjät viime kädessä ratkaisevat, ketä valtuustoryhmässä on, ja uusi ryhmä työskentelee ihan hyvin. Tässä on ollut vaikeita asioita ja valtuustoryhmä pystyy varmasti uudessa tilanteessa työskentelemään hyvin yhtenäisesti.
Mikä on ollut vaikein asia tai tilanne päättyvällä pormestarikaudellanne?
– Vaikein asia on ollut korona, joka lähti maaliskuun 16. päivänä (2020) oikeasti liikkeelle. Olin tuolla virastotalolla lähes yksin, enkä tiennyt tulevasta. Olimme kyllä hyvin liikkeellä ja meillä oli tehokas työskentely. Pormestarille annettiin erityisvaltuuksia tehdä päätöksiä. Tampere oli tässä poikkeuksellisen hyvä. Olimme ainut kaupunki, jolla oli jo häiriötilanteiden johtosääntö. Se oli kohta, jossa aika paljon mietti, miten tehdä juuri oikeita ja oikea-aikaisia ratkaisuja.
Mitä uusia asioita haluaisitte alkavan seuraavalla valtuustokaudella? Nyt rakennetaan ja on saatu päätökseen paljolti asioita, jotka on päätetty jo monien edellisten valtuustojen aikana.
– Uusia asioita on lähdössä liikkeelle, kuten asemakeskuskokonaisuus, saavutettavuutta parantava Suomi-rata-hanke ja Peltolammin lähiöohjelma eli tällaisia rakenteellisia juttuja. Samoin koulupuolen isot satsaukset ja oppimisympäristöistä huolehtiminen, jotka ovat kunnan tuleviakin isoja tehtäviä. Panostaisin myös työttömyyden hoitoon. Meillä on liian korkea työttömyys. Myös ympäristö- ja ilmastoasiat ja kulttuuripääkaupunkiin liittyvät asiat.
Nyt on iloittu hetki talouden tasapainosta, mutta eikö se ole vähän kuin keisarin uudet vaatteet? Ongelmia on tulossa tänäkin vuonna ja tästä eteenpäin.
– Kyllä, mutta täytyy muistaa, että on se hyvä niin päin, että joskus tulee plussaa tilinpäätöksessä. Kyllä meille tulee isot haasteet ensi vuoden talousarvioon, mutta me olemme jo arvioineet vuotta 2023, jolloin sote-asiat siirtyisivät hyvinvointialueille. Silloin meillä on kohtuullisen hyvä tilanne ja myös nykyistä parempi ennustettavuus taloudessa. Haaste on se, onko meillä kykyä riittävään investointitasoon, kun verotulot pienevät.