Pispalan haulitorni - Näin se peruskorjataan - Tampere - Aamulehti

Pispalan maamerkki katoaa maisemasta puoleksi vuodeksi – puretaan aprillipäivän tienoilla

Torni puretaan ylhäältä alkaen neljässä osassa. Ylimmät osat kunnostukseen Tammelaan ja alin osa peruskorjataan teltassa Pispalanharjulla.

Lähes 55-metrinen Pispalan haulitorni katoaa maisemasta kuukauden kuluttua peruskunnostuksen takia.­

1.3.2020 7:02

Aamulehti

Pispalan maamerkki ja koko maailmassakin harvinainen teräksinen haulitorni katoaa harjumaisemasta maalis-huhtikuun vaihteessa eli aprillipäivän tienoilla seuraavaksi puoleksi vuodeksi.

112-vuotias torni on päässyt niin huonoon kuntoon, että teräsosat on hiekkapuhallettava, kunnostettava ja maalattava uudelleen. Myös perustukset on rakennettava uusiksi.

Haulitornissa tehty erikoistarkastus osoitti useissa tornin liitoslevyissä olevan vaurioita, muodonmuutoksia ja kolhuja. Lähes 55 metriä korkean tornin teräsosissa oli lievää korroosiota ja niittejä puuttui sieltä täältä.

Tältä haulitornissa näytti vuonna 2017:

Tornin kunnostusurakka jouduttiin kilpailuttamaan kahdesti, koska ensimmäisellä kerralla peruskorjaukseen ei löydetty toteuttajaa.

Tampereen kaupungin tilapalvelut onnistui toisella hakukerralla, joten vuoden 2020 Tampere-päivänä 1. lokakuuta Pispalanharjulla komeilee seuraavaksi sadaksi vuodeksi kunnostettu maamerkki.

”Luotien reiät jätetään edelleen näkyviin”

Rakennuttajainsinööri Marko Leino Tampereen tilapalveluista sanoo, että peruskorjausurakka on aloitettu alueen aitaamisella ja muilla valmistelevilla töillä.

– Varsinaisen purkamistyön valmistelu käynnistyy maaliskuun ensimmäisellä viikolla.

Haulitornin kaikissa teräsosissa on useissa kohdissa vuonna 1918 käydyn sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan aikaisten taisteluiden aiheuttamia luotien sekä räjähteiden sirpaleiden jättämiä jälkiä ja reikiä.

– Teräsosia ei rakenneta uusiksi, vaan ne kunnostetaan hiekkapuhalluksella ja maalaamalla. Luotien reiätkin jätetään edelleen näkyviin, sanoo Leino.

Pispalan haulitorni peruskorjattiin ja maalattiin edellisen kerran vuonna 1982.­

Työ alkaa niittien poistamisella liitoskohdista

Haulitornin purku-urakkaa valmistelevan Kreate oy:n työmaapäällikkö Mikko Heija sanoo, että työt alkavat käytännössä tornissa tiistaina.

– Jotta torni saadaan purettua osissa ylhäältä alkaen, on ensimmäiseksi poistettava niitit osien liitoskohdista ja korvattava ne pulteilla. Siinä vaiheessa, kun nosturi ryhtyy ottamaan osaa alas, pultit irrotetaan, selvittää Heija.

Kolme ylintä osaa viedään metallipajaan

Haulitornin ylin osa on kahdeksan metriä korkea ja sisältää myös ylimpänä sijaitsevan haulimestarin työhuoneen.

– Tornin keskiosa muodostuu kahdesta 18-metrisestä osasta ja leveämpi alin osa on noin yhdeksän metrin mittainen. Kolme ylintä osaa kuljetetaan kunnostettaviksi Forssan Asentajan oy:n Tammelan yksikköön ja alimman osan kunnostustyö tehdään Pispalanharjulle pystytettävässä teltassa.

Heijan mukaan teräsosat hiekkapuhalletaan ja ne teräsprofiilit, joissa on korroosiota, vaihdetaan. Hän korostaa, että vain välttämättömimmät uusitaan.

”Urakkaan kohdistuvat vaateet ovat kovat”

Forssan Asentajat oy:n toimitusjohtajalle Janne Vihreäsaarelle haulitornin kunnostusurakka on poikkeuksellinen operaatio hänen yli 30-vuotisella urallaan.

– Muun muassa Pirkanmaan maakuntamuseon kautta tulevat vaateet ovat kovat. Tornin rakenne tai väritys eivät saa muuttua millään tavalla ja joudumme toimimaan koko ajan julkisuuden keskellä.

Vihreäsaaren mukaan tällä viikolla alkavat purkamisen valmistelutyöt kestävät noin kuukauden. Tornin rakenteita on muun muassa vahvistettava, jotta se kestää purkamisen ja pintakäsittelyn.

Forssan Asentajat eivät ole ensimmäistä kertaa urakoissa Tampereella, sillä yhtiö on tehnyt tänne muun muassa Veturitallien rungot, Torni-hotellin parvekkeet ja osallistuu myös rakenteilla olevaan Kansi ja areena -hankkeeseen.

Koko maailmassa harvinaislaatuisen teräksisen haulitornin kunnostustyö on tehtävä museoviranomaisten tiukkojen ohjeiden mukaisesti.­

Mikä haulitorni?

Haulitornin rakensi Oy K. Hjorth Ab vuonna 1908 Pispalanharjun pohjoisrinteeseen.

Se on nykyään ainoa Suomessa jäljellä oleva haulien valmistukseen käytetty torni.

Hjorth kertoi tehtaansa pystyneen tuottamaan 300 000 haulikiloa vuodessa. Tornin teräsrakenteet on valmistettu Saksassa Kruppin tehtailla.

Teollinen toiminta tornissa loppui vuonna 1972. Rakennus siirtyi Tampereen kaupungin hallintaan seuraavana vuonna.

Nykyään tornin ja haulitehtaan vuokralaisena toimii Pispalan Moreeni ry.

Rakennetyyppi: teräsrakenteinen ristikkotorni.

Kokonaiskorkeus: 53,4 metriä.

Tampereen kaupungin hyväksymä enimmäishinta hankkeelle on 1,56 miljoonaa euroa. Edellinen suurempi kunnostus- ja maalaustyö tehtiin vuonna 1982.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?