Näin nollakuitu jalostuu miljooniksi - Tampere - Aamulehti

Näin Näsijärven pohjassa mätänevä mönjä voi jalostua kannattavaksi bisnekseksi – Tutkija: "Sen arvo olisi noin 50–70 miljoonaa"

Hiedanrannan Hiertämön sammioissa on Näsijärvestä nostettua, tuoretta nollakuitua. Vettynyttä huopaa muistuttava aine valuu vettä, kun diplomityöntekijä Pepe Lindqvist puristaa sitä sormiensa välissä. Kuiva-ainetta on massasta vain kymmenesosa. Taustalla biokaasureaktori.

26.11.2018 18:57 | Päivitetty 26.11.2018 20:04

Tampereen Lielahteen ratikkareitin varrelle on suunnitteilla jopa 25 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan uusi järvenrantakaupunginosa, Hiedanranta.

Kaupunki osti vanhan tehdasalueen vuonna 2014. Vuoteen 2008 järvenrantatontti oli metsäteollisuuden käytössä. Lielahdessa toimi sellutehdas yli sadan vuoden ajan. Esteenä tai ainakin hidasteena Hiedanrannan rakentamiselle on nollakuitu, eli sellutehtaan vesistöön laskema puuperäinen jäte.

Tätä osittain mädäntynyttä mönjää on Lielahden poukamassa 1,5 miljoonaa kuutiota 35 hehtaarin alueella paikoin jopa kymmenen metriä paksuna patjana. Nollakuitu estää uimisen, veneilyn ja myös jäällä ulkoilemisen, sillä mätäneminen tuottaa lämpöä ja estää järven jäätymisen.

Kaupunki etsii nyt keinoja nollakuidun nostamiseksi järvenpohjasta ja jalostamiseksi hyötykäyttöön. Päätöksiä on tarkoitus tehdä vuoden 2019 aikana.

–Erilaisia vaihtoehtoja on testattu ja selvityksiä tehty. Nollakuidun käsittelyä on harkittu sekä paikan päällä Hiedanrannassa että sen toimittamista jätteenkäsittelijöille, energiayhtiöille ja muille materiaalin jalostajille, kertoo Hiedanrannan hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju.

Nollakuitukertymiä on Suomessa kymmenkunta ja maailmalla lukematon määrä, joten ongelman ratkaisulla on iso merkitys. Kaupungin lisäksi yhteistyössä on mukana tiedeyhteisöjä ja yrityksiä.

Ensimmäiseksi nollakuitumassa johdetaan biojalostamoon, jossa siitä tehdään arvokkaita teollisuuskemikaaleja. Rambollin projektipäällikkö Noora Lindroos esittelee nollakuidun käsittelymenetelmiä.

Useita menetelmiä yhdistäen

Nollakuitua on niin valtava määrä, että useiden teknologioiden yhdistäminen on todennäköisesti tarpeen. Hiedanrannan Hiertämön koetiloissa toimii jo kolmea eri menetelmää yhdistävä testilaboratorio.

Nollakuitu muistuttaa vettynyttä huopaa. Sen hajua on kuvattu sikalan lietteen ja oksennuksen yhdistelmäksi, mutta koetiloissa ei tunnu epämiellyttävää hajua.

Ensimmäiseksi nollakuitumassa johdetaan biojalostamoon. Siellä massaan sekoitetaan ensin entsyymejä, jotka hajottavat selluloosakuidut. Seuraavaksi seokseen lisätään luonnon omia mikrobeja, joiden avulla siitä syntyy arvokkaita teollisuuskemikaaleja, kuten maitohappoa.

–Jos koko nollakuitumassa jalostettaisiin maitohapoksi, sen arvo olisi noin 50–70 miljoonaa euroa. Summasta pitää tietysti vähentää nollakuidun nostamisen ja tuotannon kustannukset, sanoo Finnoflag-yritystä edustava tutkija Elias Hakalehto.

Biojalostamon rakentaminen maksaa 5–10 miljoonaa euroa, mutta laitosta voitaisiin käyttää myös alueen eloperäisen yhdyskuntajätteen kuten jätevesien käsittelyyn. Nollakuidun nostaminen järvestä maksaa arviolta 20 miljoonaa euroa.

Seuraavaksi massa johdetaan biokaasureaktoriin, jossa siitä valmistetaan metaania. Aiempi mikrobikäsittely biojalostamossa ei vähennä nollakuidun energiamäärää.

Biokaasuntuottokokeiden perusteella koko nollakuitumäärästä saataisiin talteen 40–45 miljoonaa kuutiota metaania, jonka arvo liikennepolttoaineena olisi noin 35 miljoonaa euroa ja sähkönä noin 18 miljoonaa euroa.

Vielä tämänkin jälkeen massa on hyödynnettävissä. Nollakuitu voidaan kompostoida sähköllä toimivalla pikakompostorilla, joka muuttaa sen 27 tunnissa turvetta muistuttavaksi aineeksi. Se sopii energiakäyttöön eli poltettavaksi tai maanparannusaineeksi. Esimerkiksi pensasmustikka kasvaa happamassa maaperässä hyvin.

Lopuksi nollakuitumassa voidaan kompostoida turvetta muistuttavaksi aineeksi, joka sopii poltettavaksi tai maanparannukseen.

Oikaisu 26.11.2018 klo 20.04: Hiedanranta olisi 10 000 työpaikan, ei yrityksen kaupunginosa.

Yhteistyötä

Tampereen kaupunki pitää tärkeänä yhteistyötä yritysten kanssa, jotta nollakuidun käsittelemiseksi löydetään parhaat menetelmät ja kumppanit.

Maanantaina Hiedanrannassa järjestettiin seminaari, jossa oli mukana 150 osanottajaa. Päivän aikana esiteltiin muun muassa meneillään olevia nollakuitukokeiluja.

Tampereen kaupungilla on nollakuituun liittyen tällä hetkellä käynnissä kaksi julkisrahoitteista tutkimushanketta.

Zero waste from zero fiber -hankkeessa tutkitaan mikrobiologisia tutkimusmenetelmiä, joilla nollakuidusta pyritään jalostamaan mahdollisimman korkean arvon tuotteita.

CircVol 6Aika -hanke taas tähtää suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntämiseen kaupunkiympäristössä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos