Työryhmä esittää, että tamperelaiset lapset opiskelevat tulevaisuudessa nykyistä suuremmissa opetusyksiköissä. Tampereen kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunta saa 11. syyskuuta eteensä esityksen, jossa ehdotetaan neljän koulun ja useiden päiväkotien lakkauttamista.
Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys on herättänyt paljon kysymyksiä Aamulehden lukijoissa. Lukijat miettivät muun muassa, kuinka esitys vaikuttaa koulukyyteihin, miten ratikka vaikuttaa suunnitelmiin ja miksi juuri remontoituja kouluja lakkautetaan.
Kysyimme Tampereen apulaispormestarilta Johanna Loukaskorvelta (sd.) vastauksia lukijoiden kysymyksiin.
Lisääntyvätkö koulukuljetukset?
–Koulukuljetukset saattavat lisääntyä joillakin alueilla, mutta kuljetuskustannukset on laskettu ja huomioitu mukaan kouluverkkoselvityksen kustannuslaskelmissa. Kuljetuskustannusten lisääntyminen koskee lähinnä Pohjois-Tampereen aluetta.
Esimerkiksi Annalan koulu saneerattiin vuonna 2016. Miksi lakkautetaan tiloja, joita on viime vuosina korjattu?
–Annalan kouluun on tehty korjauksia, mutta ei kattavaa perusparannusta. Suurempi perusparannus on tämänhetkisen arvion mukaan suunniteltu toteutettavan vasta vuosina 2027–2028.
Selvityksessä esitetään, että muun muassa Järvensivun, Kalkun ja Terälahden koulut lakkautetaan. Voidaanko muita kouluja tai päiväkoteja lakkauttaa?
–Tulevaisuuden kouluverkko elää tilanteen ja lasten määrän mukaan.
Tuleeko kaikista kouluista 1 000 oppilaan kouluja?
–Ei tule. Kaupungissa on edelleen ja jatkossakin monen kokoisia kouluja. Uusien alueiden koulujen tavoitekokona pidetään noin tuhannen oppilaan yhtenäiskouluja, joissa on sekä varhaiskasvatusta, esi- ja perusopetusta.
–Lisäksi asuinalueille rakennetaan ja osa kouluista muutetaan noin 200 lapsen pienten lasten kouluiksi, joissa on joustavasti varhaiskasvatusta, esi- ja alkuopetusta aina kulloisenkin tarpeen ja lasten määrän mukaan vaihdellen.
Päiväkotien tavoiteltava yksikkökoko on 160 lasta, pienten lasten yksiköiden 200 lasta ja yhtenäiskoulujen 1 000 oppilasta. Mihin nämä rajat perustuvat?
–Olemme pyrkineet kustannustehokkaaseen ja joustavaan palveluverkkoon, jossa on suuremmat yksikkökoot. Pyrimme keskittämään samaan yksikköön, varhaiskasvatusta, perusopetusta ja muita julkisia palveluita.
–Tavoiteltavat koot ovat kannattavia sekä talouden että päiväkotien ja koulujen toiminnan näkökulmasta. Yksiköiden määrä vähenee hallitusti, mutta samalla oppimisympäristöjen laatu paranee.
Millä perusteella säilytettävien ja uusien koulujen ja päiväkotien paikat on päätetty?
–Säilytettävät ja laajennettavat koulut sijaitsevat hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella.
Kuinka ratikka vaikuttaa kouluverkkosuunnitelmiin?
–Kolme uutta isoa laajennettavaa tai uutta kohdetta, eli Sammon koulun laajennus, Hiedanranta ja Etelä-Hervanta, sijaitsevat ratikkareitin varrella.
Kaupunki arvioi, että 0–15-vuotiaiden lasten määrä lisääntyy yli 6 700:lla seuraavan 15 vuoden aikana. Mihin väestöennuste perustuu?
–Selvityksessä on käytetty Tampereen omaa väestösuunnitetta, joka perustuu kaupungin strategian mukaiseen väestötavoitteeseen. Se on pitänyt aiemmin niin hyvin paikkansa, että sitä kannattaa käyttää palveluverkkosuunnittelun pohjana.
Onko kouluverkkosuunnitelmassa mietitty, miten se vaikuttaa lapsiin ja heidän oppimiseensa?
–Kouluverkkosuunnitelma sisältää lapsivaikutusten arvioinnin.
Ketkä ovat valmistelleet kouluverkkosuunnitelman?
–Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksestä on vastannut hyvinvointipalveluiden palvelumallitiimi yhdessä selvitystä varten perustetun työryhmän kanssa. Työryhmän jäseninä on ollut edustajia kasvatus- ja opetuspalveluista, kiinteistöt- tilat ja asuntopolitiikka -yksiköstä, tilapalveluista, talousyksiköstä sekä tietojohtamisyksiköstä.
Voiko esityksiin vielä vaikuttaa?
–Sivistys- ja kulttuurilautakunta päättää kouluverkosta kokouksessaan 11. syyskuuta. Lautakunnan jäseniin tai valtuustoryhmiin voi olla yhteydessä. Myös minulle voi lähettää sähköpostia.
Säästetäänkö kouluverkkosuunnitelmassa rahaa?
–Tarkoitus ei ole säästää rahaa, vaan vastata lasten määrän kasvuun kaupungissa ja korjata nykyisten tilojen laajat sisäilmaongelmat. Kouluverkkoselvityksen investointitarve on lähes 200 miljoonaa euroa.
–Kouluverkkoselvitys perustuu pormestariohjelman linjaukseen, että perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tulevaisuuden palveluverkosta tehdään suunnitelma, joka sisältää lapsivaikutusten arvioinnin.
