Onko Tampereen talouden tasapainopaketti realistinen ja riittävä? - Tampere - Aamulehti

Tampereen raju säästökuuri ei välttämättä riitä tasapainottamaan taloutta – Konsultilta huolestuttava arvio

Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä Perlacon Oy:stä sanoo, että Tampere alkoi kyllä sopeuttaa talouttaan, mutta se olisi pitänyt tehdä aiemmin ja isommin, jotta nykyinen tilanne olisi vältetty.­

15.4.2018 8:15

Tampereella laadittu 43,5 miljoonan euron talouden tasapainottamispaketti saattaa olla liian pieni korjaamaan täysin kaupungin talouden epätasapainoa.

–Tällä hetkellä näyttää siltä, että sopeutustarve olisi pikkuisen isompi. Tämä kuitenkin sovittiin tavoitteeksi poliittisesti, ja aluksi näyttikin siltä, että se riittää, sanoo hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä Perlacon Oy:stä.

Laesterä teki selvityksen Tampereen kaupungin talouden sopeuttamisen tarpeista ja keinoista sekä toimi konsulttina, kun Tampereelle laadittiin talouden tasapainottamisohjelmaa. Ohjelman hyväksymisestä päätetään kaupunginvaltuustossa 23. huhtikuuta. Kaupunginhallitus on sen jo omalta osaltaan hyväksynyt.

Laesterän mukaan on kuitenkin iso asia, että kaupunki on miettinyt menojen kehitystä sillä tasolla kuin sitä on tasapainottamisohjelmassa tehty.

–Se auttaa jatkossa, kun on alettu panna suksia uudelle ladulle. Nyt valittujen keinojen lisäksi ovat vielä vaihtoehtoiset keinot ja niiden takanakin on vielä keinoja, jos nämä eivät auta, Laesterä kuvailee.

Väite 1: Suurin syy Tampereen talouden ongelmiin ovat yltiöpäiset jätti-investoinnit.

–Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Ei voi sanoa, että ne olisivat suurin tai ainoa syy, sillä kyllä iso syy ongelmiin on käyttömenojen ja -tulojen epätasapaino. Silti totta kai se, että Tampere investoi niin paljon kuin nyt investoi, vaikuttaa velkaantumiseen ja sitä kautta kasvattaa korkoriskiä.

–Lisäksi käyttökustannukset kasvavat, kun investoidaan ja varsinkin kun tehdään sellaisia elinvoimainvestointeja kuin Tampereella. Täytyy kuitenkin muistaa toinenkin puoli: näillä investoinneilla pyritään saamaan palvelutaso niin hyväksi, että puoli Suomea haluaa muuttaa Tampereelle.

Talouden tasapainottamisohjelmaan on otettu mukaan paljon sellaisia keinoja, joilla lisätään tuloja eikä karsita menoja. Esimerkiksi osinkotuloja pyritään kasvattamaan kolmen vuoden aikana yhteensä yhdeksän miljoonan euron edestä.

Tämä on Laesterän mukaan poikkeuksellista.

–Kun tasapainopakettia tehdään, ei yleensä ole tarkoitus rahoittaa sitä noin paljon lisätuloilla. Nämä keinot olivat kuitenkin poliittisesti mahdollisia, ja jos nämä eivät riitä, sitten mennään astetta vaikeampiin.

Laesterä tuo esiin, että esimerkiksi palvelupisteisiin ei paketissa juuri kosketa. Nekalan kirjaston sulkeminen on ainoa selkeä leikkaus palvelupisteisiin.

Väite 2: Säästöjä kivuttomampi ratkaisu olisi korottaa veroja, sillä Tampere on kevyt verottaja.

–Tampere ei ole kevyt verottaja. Verrattuna muihin kuusikkokuntiin (Espoo, Helsinki, Oulu, Turku, Vantaa) Tampere on rohkea verottaja. Vain Oulussa tuloveroprosentti on korkeampi. Kehyskuntiin verrattuna Tampereen tuloveroprosentti on edullisempi, mutta kiinteistöverot ovat korkeammalla tasolla.

Talouden tasapainottaminen on Tampereella tarpeen, koska alijäämäisiä tilinpäätöksiä on tehty vuodesta 2009 alkaen yhtä vuotta lukuun ottamatta. Laesterän mukaan myös tämä on poikkeuksellista, sillä Tampereen kokoisella ja tasoisella kaupungilla yleensä on keinoja, joilla alijäämä voidaan ottaa pois.

–On epätavallista, että Tampere ei ole siihen pystynyt. Tampere on kyllä ihan oikeasti sopeuttanut, eivätkä toimintakatteet ole kasvaneet enää niin kuin aikaisemmin. Sopeutus olisi kuitenkin pitänyt aloittaa aikaisemmin ja vielä isompana, hän sanoo.

Merkittävin yksittäinen syy Tampereen talouden epätasapainoon on Laesterän mukaan se, että verotulopohja ei ole kasvanut olleenkaan sitä tahtia kuin menojen hidastunutkin kasvu olisi vaatinut.

Tampereelle on muuttanut paljon väkeä, mutta asukasluvun kasvu ei ole pystynyt rahoittamaan kasvun vaatimaa lisätoimintaa ja -rakenteita. Tähän on vaikuttanut esimerkiksi se, että moni on muuttanut Tampereelle työttömäksi.

Lue myös: Tampere vetää puoleensa työttömiä muuttajia niin, että luku yllätti tutkijankin: Nämä asiat selittävät vetovoimaa

Väite 3: Tampere säästäisi parhaiten karsimalla pöhöttynyttä hallintoa.

–Tampereen hallinto ei ole erityisen pöhö. Tarkastelin sitä, kuinka monta organisaatiotasoa on esimerkiksi päivähoitajasta konsernijohtajaan. Tasoja oli yllättävän vähän. Kun tiltu (tilaaja-tuottaja-malli) on purettu, on toimistotyötä tekevien ihmisten määrä lähtenyt purkautumaan. Johtajien, esimiesasemassa olevien ja toimistotyötä tekevien ihmisten määrä ei ole Tampereella mitenkään äärettömän ylikorostunut, ja säästöpaketissa tästä haetaan vielä säästöä kolme miljoonaa euroa.

Kun Tamperetta vertaa muihin kuusikkokuntiin eli Helsinkiin, Espooseen, Vantaaseen, Ouluun ja Turkuun, nousee palvelukokonaisuuksista Laesterän mukaan esiin kaksi, joihin Tampere käyttää verrokkeihin nähden paljon euroja. Näitä ovat vapaa-aika- ja kulttuuripalvelut sekä perusturva.

–Kun puhutaan Tampereen omaleimaisuudesta, niin se tulee juuri sieltä hyvistä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista. Siinä näkyy poliittinen tarkoituksenmukaisuus. Avustuksiin ei ole paljon puututtu, Laesterä sanoo.

Perusturvaan Tampere käytti vuonna 2016 asukasta kohti lähes 3 300 euroa, kun viiteryhmän keskiarvo oli reilut 2 900 euroa per asukas. Perusturvan puolella näkyy Laesterän mukaan se, että erikoissairaanhoitoa on hyvin ja lähellä tarjolla niin sairaanhoitopiirille siirtyneessä Hatanpään sairaalassa kuin yliopistosairaalassakin. Tarjonta luo kysyntää.

Toisaalta kun tarkastellaan Tampereen palvelujen kokonaisuutta, järjestää Tampere sen muita kuusikkokuntia edullisemmin. Vuonna 2016 Tampereen palvelurakenne maksoi 5 018 euroa asukasta kohti, kun viiteryhmän keskiarvo oli 5 173 euroa per asukas.

Laesterän mukaan Tampereella esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksikkökustannukset eivät ole kovin korkeat.

Väite 4: Tampereen palvelut ovat nyt jo niin heikolla tasolla, ettei ole varaa nipistää.

–Ei pidä paikkaansa. Yleensä kun lähdetään saneeraamaan, katsotaan ensin porukalla, että mitkä palvelut kunnassa ovat ei-lakisääteisiä, ja missä on laatua enemmän kuin laki sanoo. Se lista on yleensä 30–40 kohtaa pitkä. Tampereella ei ollut mitään järkeä tehdä sellaista listaa, koska lain ylittäviä palveluita on niin paljon.

–Jos tulee toinen saneerauskierros, niin vielä on asioita, joista voidaan karsia. Voidaan puuttua esimerkiksi subjektiivisiin oikeuksiin, ryhmäkokoihin, lukioiden kielivalikoimiin ja niin edelleen.

–Sitten ovat vielä kulttuuripalvelut. Vaikuttaa siltä, että ne ovat ne, joihin on kaikkein vaikeinta päästä kiinni. Taustalla tuntuu olevan sellainen ajatus, että Tampereen identiteetti on teattereissa ja muissa kulttuuripalveluissa.

Väite 5: Tamperelaiset maksavat myös naapurikuntien asukkaiden palveluja.

–Se on ihan totta. Kyllähän me naapurikunnista tulemme mielellämme käyttämään esimerkiksi Tampereen kulttuuripalveluita, eikä siinä ole mitään lisämaksua. Kyllä tätä nytkin mietittiin, että mitä sille olisi tehtävissä, mutta aika vaikea on tehdä erilaisia lipunhintoja naapurikuntalaisille. Myös esimerkiksi lukioihin tullaan naapurikunnista, eikä yksikkökustannus koskaan ole valtionosuutta pienempi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?