Aamulehti
Ruoan hinnan nousun tasaantumisesta on pieniä viitteitä. Vielä maaliskuussa elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat kallistuivat vuositasolla 16,2 prosenttia. Edellisestä kuukaudesta hinnat nousivat 0,69 prosenttia Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan.
Uusimman, Tilastokeskuksen huhtikuuta koskevan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan ruoka kallistui vuodessa 14,1 prosenttia ja laski maaliskuusta 0,87 prosenttia. Yhden kuukauden laskusta ei kannata vielä riemastua, sillä hinnoissa on myös osin kausivaihtelua. Ruoan hinnan vuosinousu oli edelleen tuoteryhmien suurin.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumisen menoja tai lainakorkoja.
Viipe muutoksissa
Pellervon taloustutkimus ennusti aiemmin, että ruoan hintojen nousu tasaantuu vuoden mittaan ja voi kääntyä laskuun syksyllä. Hinnat eivät kuitenkaan laske aiemmalle tasolle. PTT:n arvio on, että tänä vuonna ruoka kallistuu 7,5 prosenttia, kun inflaatio jäisi noin 5 prosenttiin. PTT uskoo, että vuonna 2024 ruoka halpenee prosentin.
Kuluttajahinnat nousevat ja laskevat viiveellä tuotantokustannusten perässä ruokaketjun viimeisenä lenkkinä. Pitkälle prosessoitujen tuotteiden hinnoissa ketju vie aikaa: hinnan muutosten tahti on hitaampi kuin esimerkiksi maito- ja lihatuotteiden. Nyt tuotantoketjun alkupään kustannukset ovat vihdoin kääntyneet laskuun, mutta teollisuudessa käännettä ei näy.
Maatalouden tuotantopanosten hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan 7,7 prosenttia vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä vuodessa. Edellisestä vuosineljänneksestä hinnat kuitenkin laskivat noin 7 prosenttia – ensimmäisen kerran sitten kesän 2020 jälkeen, kun muun muassa rehut, lannoitteet ja energia halpenivat. Käänne on merkittävä.
Maatalouden energia kallistui 15 prosenttia vuodessa etenkin yli kolmanneksen kallistuneen sähkön takia. Rehuviljat halpenivat noin kymmenyksen, mutta rehuseokset kallistuivat niin paljon, että rehut olivat 17 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten. Tästä on koitunut vaikeuksia kotieläintiloille.
Myös tuottajille maksettavat tuottajahinnat seuraavat tuotantokustannuksia viiveellä. Tilastokeskuksen perjantaina julkistamisen tietojen mukaan tuottajahinnat nousivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä edelleen lähes 17 prosentin vauhtia. Viljojen ja öljykasvien tuottajahinnat ovat jo halventuneet Venäjän hyökkäyssotaa edeltäneelle tasolle, mutta vihannekset, peruna ja etenkin liha ja maito kallistuneet.
Maidon tuottajahinnassa on kolmanneksen nousu vuodessa, lihassa yli neljäsosan. Esimerkiksi sian ja siipikarjan lihan hinnan kerrotaan nousseen 28 prosenttia, mutta ainakaan osa kotimaisista sianlihan tuottajista ei tätä allekirjoita. Viimeisimmät kuukaudet sianliha näyttää tilastonkin perusteella lähinnä polkeneen paikallaan. EU:ssa sianlihalle on pystynyt saamaan ennätyksellisiä hinnankorotuksia.
Tuotanto laskee
Osa tuottajahintojen noususta johtuu siitä, että kotimainen tuotanto on supistunut. Tästä poiketen EU:ssa ylituotanto on laskenut esimerkiksi maidon hintaa. Suomessa näin ei ole käynyt, vaan tuottajahinta on vieläkin hiukan noussut.
PTT ennustaa
Kuluttajahinnat 2023
Elintarvikkeet kallistuvat 7,5 prosenttia.
Liha kallistuu tänä vuonna 7,5 prosenttia.
Viljatuotteet ja leipä kallistuvat 8 prosenttia.
Maitojuotteet, juustot ja kananmunat kallistuvat 9 prosenttia.
Ensi vuonna hinnat laskisivat 1–2 prosenttia tuoteryhmittäin.
Tuotantomäärissä on tänä vuonna tuntuvia muutoksia. PTT ennustaa, että kotimaisten viljan ja öljykasvien viljelyala pienenee tänä vuonna. Kesantojen ja nurmien pinta-ala kasvaa peräti 14 prosenttia viime vuodesta, ja myös luomuviljelyn pinta-ala laskee, kun kysyntä vähenee – kuluttajat ostavat nyt halpaa.
Lihantuotannossa kustannuspaine näkyy: sianlihan tuotanto laskee tänä ja ensi vuonna nelisen prosenttia. Naudanlihan tuotanto vähentyy pari prosenttia. Siipikarjan tuotanto sen sijaan sinnittelee prosentin kasvussa.
Kulutuksen muutokset ovat Suomessa samansuuntaiset. Sianlihan kulutus laskee hitaammin kuin sitä kalliimman naudan. Siipikarjan lihaa kuluu jo enemmän kuin sianlihaa, kun sen kulutus on kasvanut tasaisesti.
Kylvöt vauhtiin
Viileää on ja sateita riittänyt, lunta, räntää ja vettä. Pellot ovat kuivuneet hitaasti: Etelä-Suomessa on jo kylvetty sokerijuurikasta ja kevätvehnää, Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla ihmetellään routaa ja Lapissa ja Kainuussa on lunta.
Proagrian mukaan kylvöt ovat kuitenkin suunnilleen aikataulussaan, mutta Pohjanmaan maakunnissa aloitus viipyy viikon tavanomaisesta. Proagriakin ennakoi, että viljan viljely vähenee mutta lannoittamatta pärjäävän herneen kasvaa. Herne on myös syrjäyttänyt härkäpapua.
Syksyllä kylvetyt kasvit ovat pärjänneet paremmin kuin toissa talvena. Rukiilla ja syysvehnällä talvituhoja oli silti noin 15 prosentin verran, Pohjanmaalla enemmänkin.
Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla varhaisperuna on jo istutettu. Nopeimmat aloittivat istutukset jo huhtikuun puolivälissä. Näin kylmällä kasvu on kumminkin ollut hidasta.