Aamulehti
Tampereen yliopistosta ponnistanut spin-off-yritys Liquid Sun tavoittelee vihreän siirtymän markkinoita kehittämällään menetelmällä, jonka avulla voidaan valmistaa synteettisiä hiilivetyjä fossiilisia hiilivetyjä korvaamaan.
Yrityksen reaktoriteknologialla valmistettavat synteettiset hiilivedyt ja niistä valmistetut tuotteet ovat hiilinegatiivisia tai vähintäänkin hiilineutraaleja.
Synteettisiä hiilivetyjä voidaan käyttää esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimalla tuotetun sähkön varastoinnissa, kemianteollisuuden raaka-aineina, rakennusten lämmityksessä, lääketeollisuudessa ja liikenteen synteettisinä polttoaineina.
Lue lisää: EU ja Saksa päässeet sopimukseen polttomoottoriautojen kiellosta
Mikä?
Liquid Sun oy
Tampereen yliopistosta lähtöisin oleva spin-off-yritys. Perustettiin marraskuussa 2022. Kotipaikka Tampere. Toimitilat Hervannassa.
Yrityksen hiilivetyjä tuottavan reaktorin keskiössä ovat Tampereen yliopistossa kehitetyt katalyyttimateriaalit, joiden koostumusta muuttamalla voidaan tuottaa erilaisia hiilivetyjä.
Tällä hetkellä yrityksessä on kuusi vakituista ja kolme osa-aikaista työntekijää.
Rahoitus: Pääomasijoittajia ja Business Finland. Pääoma noin 1,5 miljoonaa euroa.
Fossiilisista energianlähteistä halutaan eroon, sillä ilmasto lämpenee.
Liquid Sunin innovaatiojohtajan Pasi Keinäsen mukaan yrityksen pitkän tähtäimen visiossa fossiiliset hiilivedyt loppuvat maailmasta muutaman kymmenen vuoden kuluttua. ”On väistämätöntä, että tulevaisuudessa ei enää eletä maasta porattavien hiilivetyjen maailmassa vaan synteettisten hiilivetyjen maailmassa.”
Prototyyppi pian valmis
Parhaillaan yritys kehittää ensimmäisen sukupolven reaktoria. Sähkökäyttöisen prototyypin on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Kaupallinen toiminta on tarkoitus aloittaa ensi vuonna.
Reaktorin avulla voidaan tuottaa 5–10 kilogrammaa hiilivetyjä vuorokaudessa. Käyttövoimana on sähkö. Sitä voidaan tuottaa esimerkiksi tuuli- tai aurinkovoimalla.
”Reaktoria voidaan hyödyntää pienkohteissa tuottamaan hiilivetyjä esimerkiksi maatilan rakennusten lämmittämiseen tai viljan kuivaamiseen”, Keinänen sanoo. ”Ensimmäinen versio itse reaktorista on kohtuullisen pieni, noin ison mikroaaltouunin kokoinen. Koko systeemi kaasu- ja muine säiliöineen on noin puolikkaan merikontin kokoinen.”
Yrityksen kehittämässä reaktorissa vesi hajotetaan ensin yhdessä kammiossa elektrolyyserin avulla vedyksi ja hapeksi. Syntyneet vetyatomit siirtyvät kalvon läpi toiseen kammioon, jossa ne kytketään yhteen hiilidioksidista pelkistetyn hiilen kanssa. Näin syntyy hiilivetyä.
Menetelmän hienous on, että vety ja hiili yhdistetään hiilen kanssa erityisen katalyyttikalvon pinnalla. ”Katalyytin ominaisuuksia säätelemällä voimme tuottaa suoraan erilaisia hiilivetyjä, kuten eteeniä, metanolia tai muurahaishappoa.”
Käytettäviä katalyyttejä on kehitetty pitkään Tampereen yliopistossa fysiikan professori Mika Valdenin johtamassa pintatieteen tutkimusryhmässä. Ryhmässä on kehitetty myös luonnon fotosynteesiä eli yhteyttämistä matkivaa reaktoria.
Tulevaisuudessa Liquid Sunin reaktori voidaan muokata fotosynteesiä matkivaksi. Silloin systeemi toimisi pelkästään auringonvalon voimalla. Sähköä ei reaktoriin tarvitsisi erikseen syöttää, sillä valosähkökemiallinen reaktori tuottaisi prosessin tarvitseman sähköenergian itse.
Infra jo olemassa
Katalyyttien avulla suoraan tuotettujen synteettisten hiilivetyjen avulla voidaan ratkaista myös joitakin paljon puhuttuun vetytalouteen liittyviä, erityisesti vedyn varastointiin, käsittelyyn ja logistiikkaan liittyviä ongelmia.
”Synteettisten hiilivetyjen yksi etu on, että infrastruktuuri on jo olemassa, eikä uutta säätelyä tarvita. Kaikki vanhat menetelmät varastoinnissa, prosesseissa ja logistiikassa ovat käytettävissä”, Keinänen sanoo.
