Aamulehti
Taloutta koskevia päätöksiä punnitaan toisinaan arvuuttelemalla, mitä markkinat niistä ajattelevat ja haluavat. Mutta mitä markkinat haluavat seuraavalta hallitukselta?
Työeläkeyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen on oikea henkilö vastaamaan. Ilmarisen yli 56 miljardin euron sijoitussalkku ei ole globaalissa sarjassa suuren suuri, mutta Suomessa valtava. Eläkeraha on Suomessa iso osa mystistä ”markkinaa”, sillä työeläkejärjestelmässä on eläkevaroja yhteensä 240 miljardia euroa. Tulevat eläkkeet varmistetaan ennen kaikkea sijoitustuotoilla, ja sijoittajalla on paljonkin toiveita sen suhteen, millainen talouspolitiikka olisi sijoituksien kannalta edullista. Eläkesijoituksilla voidaan lisäksi vaikuttaa siihen, millaisiin yritysten investointeihin Suomessa raha virtaa.
Pölönen pistäytyi tällä viikolla tutustumassa Pirkanmaan taloustunnelmiin.
Tuottavuus ylös
Pölönen alkaa luetella toiveitaan hallitukselle: ”Tarvitaan pitkä talouspolitiikan tasapainotusohjelma. Lisäksi julkiselle sektorille olisi saatava ohjelma, jossa julkisen talouden prosesseja hiottaisiin tuottavammiksi – oppia voisi ottaa yksityisen sektorin käytänteistä.” Tuottavuusoppia ja digitalisaatiota hän tarjoaisi erityisesti uusille hyvinvointialueille. ”Tarvittaisiin mittarit ja insentiivit tehokkuuden parantamiseen. Voitaisiin palkita tulospalkkioilla henkilöstöä”, Pölönen kertoo.
”Tarvittaisiin enemmän työperäistä maahanmuuttoa. Tarvitaan myös syntyvyyttä tukevaa politiikkaa. Työelämä ja perhe-elämä pitäisi sovittaa niin hyvin yhteen, että se kannustaisi hankkimaan lapsia”, Pölönen jatkaa.
Pölösen mielestä valtion velkaantuminen on vastuutonta, koska se tarkoittaa sitä, että me elämme lastemme kukkaron varassa. ”Pienenevän työikäisen väestön vastuulle jää yhä suurempi velkataakka ja paine rahoittaa hyvinvointivaltio. Tämä ei ole vastuullista politiikkaa.”
Pölöstä huolestuttaa työvoimapula. ”Sekä työnantajat että -tekijät tunnustavat työperäisen maahanmuuton tarpeen. Toivottavasti sen tunnustavat poliitikotkin. Suomesta pitää saada houkutteleva maa tulla tänne opiskelemaan ja töihin.”
Pölösen kaipaama talouden tasapainotusohjelma pitäisi sisällään myös säästöjä. ”Väistämättä on tehtävä leikkauksia.” Valtiovarainministeriö muistutti, että menoja voisi saada kuriin, jos indeksisidonnaisiin menoihin ei tehtäisi vähään aikaan indeksikorotuksia. ”Harkinnanarvoinen idea ehdottomasti”, Pölönen sanoo.
Eläkeläiset haluaisivat töitä
Eläkkeet ja niiden rahoitus on kuitenkin lähempänä eläkepäättäjien sydäntä. Pölösen mielestä lisää talouskasvun tarvitsemaa työvoimaa voisi etsiä myös eläkeläisten joukosta. ”Eläkeläiset ovat kasvava työvoimapotentiaali, jota pitäisi hyödyntää.” Hän kertoo Ilmarisen kyselystä: ”Kaksi kolmasosaa nykyisistä eläkeläisistä haluaisi tehdä töitä, mutta joustavasti, esimerkiksi pari päivää viikosta”. Suomalainen työelämä ei kuitenkaan toimi hänen mielestään niin joustavasti, että tähän toiveeseen voitaisiin vastata. Asenteissakin on ongelmaa. Pölönen muistuttaa siitä, että eläkkeelle jääminen pitää hoitaa irtisanoutumisen kautta, vaikka jokin muu siirtymä voisi toimia paremmin siltana niille, jotka haluavat tehdä eläkkeellä työtä.
Viime vuosi ja viime ajat ovat olleet myrskyisiä sijoittajille. Ilmarisen sijoitustuotot putosivat 6,6 prosenttia viime vuonna. Samaan suuntaan menivät muidenkin työeläkeyhtiöiden sijoitukset. Viime viikkoina rahoitusjärjestelmä on huojunut, kun luottamus muutamiin eurooppalaisiin ja amerikkalaisiin pankkeihin horjahti.
Pölösen mukaan nämä myrskyt eivät uhkaa suomalaista eläkejärjestelmää, koska sen sijoitushorisontti on kymmenien vuosien mittainen. Nyt sijoitetaan rahaa niillekin, jotka tulevat juuri nyt työmarkkinoille ja jäävät eläkkeelle ehkä 50 vuoden päästä. Näin pitkän aikavälin tarkastelussa uhkaksi nousee Suomessa huono syntyvyys - ei rahoitusjärjestelmä, jota Pölönen pitää nykyisin hyvin puskuroituna ja vakaana.
Pölösellä on lisää toiveita eläkesijoittajilta seuraavalle hallitukselle: kun eläkemaksuja ei haluta nostaa eikä eläke-etuuksia leikata, työeläkeyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksia pitäisi korjata niin, että ne sallisivat nykyistä vapaammat kädet ja parempien tuottojen tavoittelun sijoitustoiminnassa. ”Jos 240 miljardin sijoitusvarallisuudella saataisiin enemmän reaalituottoa, sillä pystyttäisiin vaikuttamaan eläkejärjestelmän tasapainoon.”
Korot nousevat
Markkinoiden reaktioita on seurailtu tarkasti, kun rahapolitiikan muutoksia on mittailtu. Taas Pölönen saa esittää ”markkinaa”. Hänen mukaansa keskuspankit lappoivat liian kauan rahaa pandemian taltuttamisen nimissä markkinoille. Sijoitusmarkkinoille tuli ”massiivinen douppaus” ja projekti ”meni pitkäksi”, hän luonnehtii.
Nyt markkinoilla on herännyt epäilys, että keskuspankit joutuvat rahamarkkinoiden ongelmien ja ihmisten maksuongelmien vuoksi luopumaan aikeistaan tehdä useampia ohjauskoron korotuksia tänä vuonna. Pölönen epäilee, että inflaation kukistamisen tarve kuitenkin voittaa ja ohjauskorot jatkavat nousuaan. Talouden taantumasta hän toivoo tulevan vain lievä.