Aamulehti
Nokian Renkaiden Venäjän-liiketoiminnot ostaneen Tatneftin aiemmin omistamat rengastehtaat ovat toimittaneet renkaita Venäjän armeijalle Ukrainan sotaan.
Nokian Renkaat kertoi viime vuoden marraskuussa myyvänsä öljyjätti-Tatneftille sen Venäjän toiminnot. Kaupan toteutuminen varmistui torstaina. Aiemmin kaupan summan arvioitiin olevan noin 400 miljoonaa euroa, mutta lopullinen kauppasumma oli valuuttakurssien muutosten jälkeen 285 miljoonaa euroa.
Venäläinen Tatneft tuottaa öljyä Venäjän lisäksi muun muassa Syyriassa ja Libyassa. Älmätin kaupungissa Venäjän itäosissa pääpaikkaansa pitävä Tatneft on Venäjän viidenneksi suurin öljy-yhtiö. Sen suurin omistaja on Venäjään kuuluva tataarienemmistöinen Tatarstanin tasavalta, joten yhtiö on käytännössä Venäjän ja sen presidentti Vladimir Putinin ohjauksessa.
Tatneft luopui omasta rengasbisneksestään toukokuussa 2022 ja myi sen Tatneftekhim invest Holdingille, jonka osakkeista lähes puolet omistaa Tatarstanin tasavalta, joten sekin yhtiö on käytännössä Venäjän ja Putinin ohjauksessa.
Tatneftin aiemmin omistamat rengasyhtiöt kuten Nizhnekamsk ja Kama, päätyivät EU:n pakotelistalle vain noin kuukausi kaupan jälkeen kesäkuussa. Venäläisen uutistoimisto Interfaxin mukaan kaksi viikkoa pakotepäätöksen jälkeen Tatneft kertoi jatkavansa raaka-aineiden toimittamista kyseisille rengastehtaille.
Kama-renkaita valmistavat yhtiöt päätyivät pakotelistalle, koska ne toimittavat renkaita Venäjän armeijan Ukrainassa käyttämiin sotilasajoneuvoihin, esimerkiksi jalkaväen kuljettamiseen tarkoitettuihin Tigr-panssariajoneuvoihin. Niissä on ollut asennettuna Kornet-panssarintorjuntaohjuksia.
Tatneft on myöhemmin palannut yritysostosten myötä jälleen valmistamaan renkaita. Nokian Renkailta ostetun Venäjän-liiketoimintojen lisäksi Tatneft on laajentanut renkaiden valmistukseen muun muassa Kazakstanissa ja Uzbekistanissa.
Tatneft on tuttu suomalaisille myös aiemmilta vuosilta. Se osti Nesteeltä yhtiön Venäjän -huoltoasemat vuonna 2019. Kauppaan kuului 75 asemaa Pietarin alueella sekä polttoaineterminaali.
Reuters kertoi vuonna 2017, että Tatneft oli jatkanut toimintaansa Venäjän laittomasti valtaamalla Krimillä, vaikka se oli aiemmin vakuuttanut, ettei sillä ole toimintaa Krimillä.
Tausta
Tatneft
Venäläinen öljy- ja kaasuyhtiö
Perustettu vuonna 1950
Pääkonttori Älmätissä, Tatarstanin alueella
Pääomistaja: Tatarstanin tasavalta 29,1 prosenttia osakkeista
Myi aiemmin omistamansa rengastehtaat maaliskuussa 2022 pois. EU asetti ne pakotelistalle kesäkuussa.
Liikevaihto 2022: 17,4 miljardia dollaria (16,42 miljardia euroa)
Liikevoitto 2022: 2,7 miljardia dollaria (2,55 miljardia euroa)
Lähde: Forbes
Kauppasumma 285 miljoonaa
Nokian Renkaiden Venäjä-matka alkoi vuonna 2005. Yhtiö valmisti vuonna 2021 kahdeksankymmentä prosenttia sen renkaista Venäjällä. Yhtiön suurin rengastehdas sijaitsi Seuloskoissa, lähellä Pietaria. Kaupan myötä senkin omistus siirtyy venäläisille.
Nokian Renkaita kritisoitiin voimakkaasti Venäjän hyökättyä helmikuussa Ukrainaan: Yhtiö kertoi maaliskuussa analyytikoille järjestämässään puhelussa jatkavansa toimintaansa Venäjällä niin kuin ennenkin. Nokian Renkaat jatkoi tuotantoaan sodasta huolimatta ja ilmoitti vasta kesäkuun lopussa vetäytyvänsä maasta.
Nokian Renkaiden Venäjän-tehdas kuvattu vuonna 2010.
Ei aiempia kauppasuhteita
Aamulehti ei tavoittanut Nokian Renkaiden toimitusjohtaja Jukka Moisiota haastattelua varten. Viestintäjohtaja Päivi Antola vastasi kysymyksiin sähköpostitse.
Antolan mukaan Nokian Renkailla ja Tatneftilla ei ole ollut aiempia kauppasuhteita. Hänen mukaansa Nokian Renkaiden Venäjän-toimintojen myynnin osapuolten taustat tarkistettiin huolellisesti ennen kauppasopimuksen allekirjoitusta lokakuussa ja asianmukaiset luvat kaupan toteutumiselle ovat kunnossa. Yhtiö ei ole ollut eikä ole tällä hetkellä Yhdysvaltojen tai EU:n pakotelistalla.
Onko vaarana, että Nokian Renkaiden aiemmin omistamalla tehtaalla tehdään jatkossa renkaita Venäjän armeijalle?
”Tehdas on henkilöautonrengastehdas, eikä siellä olevilla koneilla ja prosesseilla pysty tekemään muita renkaita”, Antola kirjoittaa.
Oikaisu 17.3.2023: Jutussa väitettiin aiemmin, että yhtiö arvioi hyötyvänsä siitä, että moni länsimainen kilpailija on ilmoittanut vetäytyvänsä markkinoilta. Yhtiö ei ole sanonut hyötyvänsä markkinaosuuden kasvusta jäämällä Venäjälle kilpailijoiden vetäydyttyä sieltä Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.