Aamulehti
Selvä enemmistö pirkanmaalaisista suhtautuu luottavaisesti talouteensa ja sen menestymiseen. Asia selviää Aamulehden Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta.
Kyselyyn vastanneista 73 prosenttia suhtautuu omaan talouteensa ja kotitaloutensa taloudelliseen menestymiseen tulevaisuudessa joko erittäin tai jonkin verran luottavaisesti. Vastaajista noin viidesosa ei suhtaudu talouteensa kovin luottavaisesti, 6 prosenttia ei lainkaan luottavaisesti.
Vaikka taloudessa olisi turbulenssia, kuluttajien luottamus omaan talouteensa pysyy yleensä vahvempana kuin heidän luottamuksensa Suomen talouteen, sanovat pääekonomisti Henna Mikkonen Säästöpankista ja ekonomisti Juho Keskinen Hyposta. Sama näkyy Tilastokeskuksen kuluttajaluottamuskyselyissä.
Syitä ilmiölle voi olla monia. Mikkonen sanoo, että taustalla voi olla en minä mutta muut -tyyppistä ajattelua tai hyvinvointivaltionkin luoman turvaverkon vaikutuksia. ”Toisaalta ihmiset tuntevat oman taloutensa ehkä paremmin kuin Suomen talouden.”
Viime vuonna kuluttajien luottamus Suomen talouteen painui Tilastokeskuksen kyselyissä useampaan otteeseen ennätysmatalaksi. Näiden lukujen keskellä osa ehti jo miettiä, onko edessä pahakin taantuma. Kuluttajien luotto omaan talouteensa ei kuitenkaan ole vajonnut yhtä synkäksi.
”Tämä kertoo ehkä siitä, että syvää lamaa ei ole tulossa”, Keskinen sanoo.
Tausta
Näin mittaus tehtiin
Tutkimuksen tiedot kerättiin 3. maaliskuuta–7. maaliskuuta 2023.
Tulokset on koottu 1 097 henkilön vastauksista Taloustutkimuksen internet-paneelissa.
Kohderyhmänä olivat 18–79-vuotiaat Pirkanmaan alueella.
Tulosten tilastollinen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Koulutuksella ja ammatilla vaikutusta
Aamulehden teettämässä kyselyssä vastaajilta kysyttiin myös heidän koulutustaustaansa, ammattiaan tai asemaansa, ikäänsä ja sitä, mitä puoluetta he äänestivät viime eduskuntavaaleissa vuonna 2019.
Ikäryhmistä luottavaisimmin talouteensa suhtautuvat 35–49-vuotiaat. Heistä 78 prosenttia suhtautuu talouteensa ja sen menestymiseen joko erittäin tai jonkin verran luottavaisesti. Matalinta luottamus on 50–64-vuotiaiden ryhmässä, jossa näin kokee 66 prosenttia vastaajista. Miesten luottamus on hieman korkeampaa kuin naisten. Miehistä 76 prosenttia ja naisista 70 prosenttia suhtautuu talouteensa erittäin tai jonkin verran luottavaisesti.
Vastaajien koulutustaustalla, ammatillisella asemalla ja puoluekannalla on vaikutusta siihen, miten luottavaisesti he suhtautuvat omaan talouteensa. Ammattiryhmistä luottavaisimmin suhtautuvat ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntija. Heistä 87 prosentin suhtautuminen on joko erittäin tai jonkin verran luottavaista. Kotiäideistä ja -isistä näin vastaa 59 prosenttia ja opiskelijoista 67 prosenttia.
Yliopiston tai korkeakoulun käyneiden luottamus talouteensa taas on vahvempaa kuin ammatti-, teknisen tai kauppakorkeakoulun suorittaneiden. Ensimmäisen ryhmän näistä vastaajista 85 prosenttia suhtautuu talouteensa luottavaisesti, jälkimmäisen ryhmän vastaajista 56 prosenttia.
Edellisissä eduskuntavaaleissa kokoomusta tai Liike Nytiä äänestäneet luottavat eniten talouteensa. Heistä 82 prosenttia kuvailee suhtautumistaan luottavaiseksi. Perussuomalaisia äänestäneistä näin vastaa 61 prosenttia ja kristillisdemokraatteja äänestäneistä 63 prosenttia vastaajista.
”Yllättävänkin positiivinen”
Viimeisen noin vuoden aikana taloudessa on nähty paljon. Inflaatio on lähtenyt laukalle, korot ovat nousseet ja sähkö on kallistunut. Nämä kaikki ovat näkyneet suoraan monen kuluttajan kukkarossa. Tämä näkyy myös Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemassa kuluttajien luottamus -tilastossa.
Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen.
Yhtenä osana sitä selvitetään kuluttajien näkemyksiä omasta taloudestaan 12 kuukauden kuluttua. Tyypillisesti ja karkeasti noin 60 prosenttia valitsee vaihtoehdon pysyy samana, noin kolmasosa uskoo taloutensa paranevan ja 10 prosenttia taas huononevan. Nyt heitä, jotka uskovat taloutensa heikkenevän, on aiempaa enemmän.
”Siinä mielessä teidän saamanne tulos on yllättävänkin positiivinen”, sanoo Henna Mikkonen Säästöpankista ja viittaa Aamulehden teettämän tutkimuksen tulokseen.
Hypon ekonomisti Juho Keskinen.
Miksi tilanne sitten on niin positiivinen, vaikka Suomen talous on jo siirtynyt tekniseen taantumaan? Yksi syy voi olla yhä korkeana pysynyt työllisyysaste, sanoo Hypon Juho Keskinen. Esimerkiksi Pirkanmaalla työttömyysaste oli helmikuussa sama kuin tammi- ja joulukuussa eli 8,7 prosenttia.
Toisaalta monelle alalle on tuoreimman työmarkkinakierroksen myötä luvassa palkankorotuksia. Jos inflaatio hellittää ja palkat nousevat, kuluttajien ostovoima ei enää heikkene samalla tavalla kuin viime vuonna. Keskinen arvioi näin: ”Tänä vuonna ehkä jossain määrin pysytään inflaation mukana ja ensi vuonna palkat voisivat nousta enemmän kuin mitä inflaatio on.”
Onko pohja jo nähty?
Vaikka kuluttajien luottamus on yhä matalalla, pieni suunnanmuutos on jo nähty. Viimeisen kahden kuukauden aikana luottamus on Tilastokeskuksen mukaan ollut hienoisessa nousussa. Onko pohjalukemat nyt siis nähty?
”Olen ollut aika luottavainen sen suhteen, että pohjat on nähty”, sanoo Mikkonen. ”Ajattelen, että luottamuksen nopeassa laskussa oli sokkivaikutusta. Ihmisillä on kuitenkin taipumus sopeutua vallitsevaan tilanteeseen.”
Suunnanmuutokseen uskoo myös Keskinen. ”Vaikka eletään epävarmoja aikoja, eikä mistään voi olla varma, pidän silti todennäköisempänä, että luottamus kohenisi.”
Kumpikin painottaakin, että epävarmuus on nyt suurta. Erityisesti yhdysvaltalaisen Silicon Valley Bankin kaatuminen ja siitä seurannut hermoilu markkinoilla on lisännyt epävarmuutta. Jos tapahtumaketju laajenisi pankkikriisiksi, luottamus voisi kääntyä taas laskuun.
Eikä inflaatiotakaan ole vielä selätetty. Helmikuussa hintojen nousu kiihtyi jälleen. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen inflaatio oli viime kuussa 8,8 prosenttia. Vielä tammikuussa inflaatio oli 8,4 prosenttia. Inflaation odotetaan kuitenkin rauhoittuvan.
”Uskon, että jo se riittää nostamaan kuluttajaluottamusta. Ei nyt huipputasoille, mutta ylös sieltä ihan pohjilta”, Mikkonen arvioi.
”Se on, mitä on on ja sitten sopeudutaan”
Moni asia on heiluttanut niin tavallisten ihmisten kuin Suomenkin taloutta. Mutta huolettaako taloustilanne tamperelaisia? Kiersimme Tampereen keskustassa ja kysyimme tätä kuudelta kaupunkilaiselta. Lisäksi kysyimme, onko muuttunut taloustilanne saanut heidät ryhtymään jonkinlaisiin toimiin.
”Se, miten ihmiset eriarvioistuvat, huolestuttaa. Samoin heikompiosaisten tilanne”, sanoo Nancilvia Rytkönen. ”Omaan talouteeni yleinen tilanne on vaikuttanut niin, että on tullut saunottua vähemmän. Lisäksi olen järkeistänyt pyykinpesua ja ruokaa on tullut laitettua aiempaa taloudellisemmin.”
”Henkilökohtainen taloustilanteeni ei huoleta. Asiani ovat hyvin. Suomen taloustilanne kyllä huolettaa. Lainaa on otettu paljon”, kertoo Jukka-Pekka Martikainen. ”Omassa taloudessani en ole muutoksiin ryhtynyt. Tällaiselle kerrostaloasujalle esimerkiksi sähkön hinnannousulla ei ole ollut merkitystä.”
”Taloustilanne ei huoleta minua. Itselläni asiat ovat hyvin ja näkymät toiveikkaat. Olen toiminimiyrittäjä ja asiakastilanteeni on säilynyt hyvänä”, vastaa Mari Laukkanen sylissään Coco-koira. ”Ruuan hinnan nousun kyllä huomaa kaupassa, kun se on niin älyttömän kallista. En silti ole ryhtynyt mihinkään erillisiin toimiin.”
”Taloustilanteesta ei oikein voi huolestua, koska se on, mitä on ja sitten sopeudutaan. Näkymät tulevaan ovat kyllä aika sumeat”, miettii Antti Kuokkala. ”Inflaation huomaa arjessa. Esimerkiksi lounasta ei saa enää alle 10 euron, mikä on toki ymmärrettävää. Ruokakaupassa pitää katsoa aiempaa tarkemmin, mitä ostaa. Omat tuloni ovat silti ok.”
”Koska olen yrittäjä, haluan uskoa, että olemme menossa kohti parempaa. Ainakin sähkön hinta on rauhoittunut ja inflaationkin odotetaan alkavan taittua. Sekin on normaalia, että lainasta maksetaan korkoa”, sanoo Pirjo Laurila. ”Varsinaisesti omaan talouteeni muutokset eivät ole vaikuttaneet.”
”Yleisellä tasolla taloustilanne huolettaa kyllä jonkin verran. Itselläni asiat ovat hyvin. Olen alalla, jolla töitä on riittänyt”, kertoo Sakari Martikainen. ”Sähkön hinnannousu sai minut vaihtamaan pörssisähköön, mutta se ei ole sähkölaskuani nostanut. Sähkö on ollut ehkä jopa halvempaa kuin aiemmin.”
