Aamulehti
Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiakriisi näytti Suomenkin osalta vielä viime syksynä huolestuttavalta, mutta nyt näyttää valoisammalta, sanoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
”Hyvä uutinen on se, että olemme tulossa ulos energiakriisistä”, hän alusti Sähköliiton järjestämässä energiaseminaarissa Tampereella torstaina.
Suomen energiansaanti ei ole enää juurikaan riippuvainen fossiilisista energianlähteistä, joten kriisi jäi täällä vaimeammaksi kuin muualla Euroopassa.
Myös investointien määrä Suomen energiajärjestelmään näyttää Leskelän silmiin tällä hetkellä hyvältä.
”Maamme vetää uudistuvan teollisuuden investointeja kuin lanta kärpäsiä. Nyt iso haaste on se, osaammeko me ottaa nämä investoinnit vastaan.”
Esimerkiksi Ruotsissa tilanne on samankaltainen. Suomi kilpailee naapurinsa kanssa niin investoinneista, työvoimasta kuin pääomistakin.
Teollisuuspolitiikka, luvitus ja osaajien houkutteleminen pitäisi Leskelän mukaan saada kuntoon, jotta Suomi pääsisi hyötymään mahdollisimman paljon vihreästä siirtymästä.
Vihreä siirtymä avaa mahdollisuuksia
Vihreää siirtymää suunnitellaan myös paikallisesti. Esimerkiksi Tampereen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2030.
Suomessa pitäisi tehdä Yhdysvaltojen tapaan riittävästi julkisia investointeja vihreään siirtymään, sanoo vasemmistoliiton Mikko Aaltonen eduskuntavaaliehdokkaiden paneelissa.
Siirtymässä pitää olla pragmaattinen, sanoo puolestaan perussuomalaisten Sakari Puisto. Uudistusten tulisi olla taloudellisesti kannattavia.
”On hyvä, että siirrymme uusiutuviin jo fiskaalisista syistä.”
Sosiaalidemokraattien Lauri Lylyn mielestä sähkönomavaraisuus tulee varmistaa monipuolisella energiapaletilla.
Nyt ongelmana on se, että tuotanto on sääriippuvaista. Tarvittaisiin lisää säätövoimaa, eli sähköä, jota saadaan tarvittaessa nopeasti käyttöön.
”Olemme tekniikkakansa, ja meidän pitää hyödyntää sitä voimakkaasti” hän sanoo, ja viittaa esimerkiksi Tarastenjärvelle rakennettavaan vihreän vedyn tuotantolaitokseen.
Turpeen ja muiden fossiilisten polttoaineiden energiantuotantoon suhtauduttiin vasemmistopuolueiden edustajien puolesta nihkeästi, mutta Puisto on eri linjoilla.
”Esimerkiksi huoltovarmuussyistä meillä pitää olla varavoimaa, kuten turvetta ja fossiilistakin mukana.”
Mikä?
Sähkön tuotanto energialähteittäin Suomessa
Ydinvoima 29,7 %
Vesivoima 16,3 %
Nettotuonti 15,3 %
Biomassa 14,8 %
Tuulivoima 14,1 %
Kivihiili 4,7 %
Turve 2,1 %
Maakaasu 1,3 %
Jäte 1,0 %
Aurinkovoima 0,5 %
Lähde: Energiateollisuus ry.
Sähkötuki tulee myöhässä
Seminaariyleisössä nostettiin esille huoli suurista sähkölaskuista, joihin tukea on tulossa vasta myöhemmin keväällä. Valtiovalta onkin tullut kuluttajien apuun useilla eri tukimuodoilla.
Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell kaipaisi kuitenkin pidempijänteistä tukijärjestelmää tulevien kriisien varalle.
”Emme voi tuudittautua siihen, että järjestelmä tulee korjaamaan itse itsensä.”
Kuluttajien sähkötukia on hankala rakentaa, sanovat poliitikot. Tukien pitäisi kohdistua niille, jotka niitä tarvitsevat.
”Silloin kun lasku on pöydällä, pitäisi olla rahaa maksaa se”, sanoo Aaltonen.
Kritiikkiä yleisöstä saa myös Tampereen kaupungin sähkölaitokselta saamat osingot.
Tampereen kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajan Lauri Lylyn mukaan osingot olivat edellisien vuosien tasolla ja kohtuullisia.
”Sähkölaitoksen osingot ovat olleet noin 20 miljoonaa euroa lähes kymmenen viime vuotta. Siellä on kuitenkin usean sadan miljoonan liikevaihto, eli kohtuullinen tuotto pääomalle on haettu.”
