Aamulehti
Pankkijätti Nordea on tehnyt jälleen ennakoitua paremman tuloksen. Vuoden 2022 liikevoitto oli 5,4 miljardia euroa eli 9 prosenttia parempi kuin vuonna 2021, joka sekin oli konsernille erittäin vahva. Viimeisellä kvartaalilla liikevoitto kasvoi peräti 26 prosenttia.
”Tampereen alueen osuus tästä on iso. Asukkaita Tampereella ja sen ympäristössä on reilusti yli 300 000, ja markkinaosuus on meillä kasvukeskuksissakin korkea”, sanoo Nordean Tampereen toimipaikanjohtaja Jani Koivunen.
Nordea on hyötynyt muiden pankkien tavoin ohjauskorkojen noususta. Korkokate eli pankin saamien ja maksamien korkojen erotus nousi Nordealla loka–joulukuussa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 31 prosenttia ja oli 1,64 miljardia euroa.
Julkisessa taloudessa on puhuttu jakovarasta hyvän tuloksen jälkeen. Heltiäisikö Nordealta tässä tilanteessa hyvän tahdon ele asuntolainan korkojen kanssa kärvisteleville? Asuntolainojen yleisin viitekorko, 12 kuukauden euribor, oli vielä vuoden 2022 alussa negatiivinen, mutta kiipesi vuoden aikana yli kolmeen prosenttiin. Sen päälle lainanottajat maksavat pankin marginaalin.
Marginaalit prosentin molemmin puolin
Koivunen ei innostu ajatuksesta alentaa marginaalia. Hänen mukaansa asuntolainojen marginaalit olivat alhaiset nollakorkojen aikanakin ja ovat yhä. Tällä hetkellä asuntolainojen marginaalit vaihtelevat heillä yhden prosentin molemmin puolin, ja ”sen kanssa tullaan elämään.”
Nordean vuoden 2022 korkokate oli 5,7 miljardia euroa, joka on 15 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021 (4, 9 miljardia euroa).
Nousseet markkinakorot nostavat asuntolaina-asiakkaiden kustannuksia. Pankille nousseet markkinakorot tarkoittavat korkeampia rahoituskustannuksia, mikä vaikuttaa asuntolainojen tuottoon.
Koivunen sanoo, että jos pankki ei lainaa rahaa muilta rahalaitoksilta, se yrittää lainata sitä asiakkailta. ”Nyt näkee kovaa markkinointia, että maksetaan tietty määrä korkoa määräaikaiselle talletukselle tai rahastotuotteelle. Se on pankeilla keino saada rahaa sisään.”
Lainoissa normaali tilanne
Nopeasti nousseet korot eivät ole karkottaneet asuntolainan tai rakennuslainan ottajia. Nordean koko vuoden asuntolainavolyymi kasvoi kolme prosenttia, tosin alkuvuoteen painottuen. Loppuvuodesta pudotusta tuli neljännes edellisvuoteen verrattuna, mutta tilanne ei ole pankin näkökulmasta niin synkkä kuin äkkiseltään luulisi.
”Itsekin katsoi, että onko sitä pettynyt, kun näki tuon, mutta ei se niin olekaan. Koronavuosina kasvu oli hurjaa, mutta verrattuna vuoteen 2019 ja sitä aikaisempiin, viime vuoden neloskvartaali olikin normaali.”
Lainojen lyhennykset on maksettu ajallaan, mikä on Koivusen mukaan ollut osin yllättävää ja osin huojentavaa. Lainaa hakevien kanssa on käyty seikkaperäisiä keskusteluja oman talouden turvaamisesta. Jokainen asuntolaina on testattu kuuden prosentin korkotason mukaan.
Asuntovelkaiset säästävät
Korkojen nousu ei näy vielä kaikissa asuntolainoissa. Jos laina on sidottu 12 kuukauden euriboriin, korontarkistuspäivä on kerran vuodessa. Koivusen varovaisen arvion mukaan noin puolella asiakkaista lainan korko on vielä hetken nollan tuntumasta. Hän ei kuitenkaan usko, että moni joutuu vaikeuksiin siinä vaiheessa, kun korko nousee.
”Odotukset ovat vakaat talouden osalta, ja ihmisten talouden hallintakyky on lisääntynyt hurjasti.”
Koivusen mukaan myös asuntovelkaiset ovat ryhtyneet ”ihmeellisellä tavalla” säästämään ja sijoittamaan lainanlyhennysten ohessa. Koivusen mukaan kolme neljästä asuntolainaa hakevasta ottaa samalla jonkin pankin tarjoaman säästötuotteen. Aiemmin luku oli yksi neljästä. ”Etenkin säännöllinen säästäminen on hurjasti kiihtynyt.”
Kaikkiaan kuukausisäästäjien määrä nousi Tampereella loka–joulukuussa 2022 seitsemän prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Suosituin säästökohde on rahastot.