Inflaatio joulukuussa 9,1 prosenttia – sähkö kallistui 64 prosenttia

Viime vuoden keskimääräinen inflaatio oli 7,1 prosenttia. Vielä vuonna 2021 inflaatioprosentti oli 2,2.

13.1. 8:30 | Päivitetty 13.1. 9:29

Suomessa inflaatio oli joulukuussa 9,1 prosenttia eli samalla tasolla kuin marraskuussa, kertoo Tilastokeskus.

Joulukuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen verrattuna eniten sähkön hinnan ja asuntolainojen keskikoron nousu. Sähkö kallistui 64 prosenttia ja asuntolainojen korot 124 prosenttia vuoden takaisesta.

Hintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi eniten ei-korvattavien reseptilääkkeiden halpeneminen.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat kallistuivat joulukuussa keskimäärin 16 prosenttia vuoden takaisesta. Elintarvikkeista eniten kallistuivat jauhot, 45 prosenttia, ja munat, 37 prosenttia.

Viime vuoden keskimääräinen inflaatio oli 7,1 prosenttia. Tilastokeskuksen yliaktuaarin Kristiina Niemisen mukaan vuoden 2022 inflaatio oli hyvin poikkeuksellinen viime vuosikymmenien kehitykseen verrattuna.

”Vastaavanlaisia lukuja on nähty viimeksi 1980-luvun alussa”, Nieminen sanoo tiedotteessa.

Niemisen mukaan kuluttajahintojen nousun voi katsoa alkaneen jo toissa vuoden loppupuoliskolla eli ennen kuin Venäjä aloitti laajan hyökkäyssodan Ukrainassa.

”Venäjän hyökkäys ja siihen liittyvät kansainväliset pakotteet lisäsivät osaltaan hintojen nousupainetta. Tämän seurauksena hinnat lähtivät tasaiseen nousuun toukokuussa saavuttaen huippunsa joulukuussa.”

Suomessa pohjainflaatio kiihtyi marraskuussa 6,0 prosenttiin. Pohjainflaatiosta on poistettu heilahteluille alttiiden energian ja elintarvikkeiden hintojen vaikutus.

Sähkö, omistusasuminen ja elintarvikkeet selittävät puolet inflaatiosta

Sähkön ja elintarvikkeiden hinta sekä asuntolainojen korkojen nousu selittävät tällä hetkellä yli puolet Suomen inflaatiosta, kommentoi Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen Twitterissä perjantaiaamuna.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist puolestaan sanoi tiedotteessa, että hintapaineet jatkuvat taloudessa harvinaisen laaja-alaisina.

”Odotuksissa oli, että polttoaineiden halpeneminen olisi jo kääntänyt inflaation joulukuussa edes pieneen laskuun, mutta nyt niin ei käynyt.”

Polttoaineiden vaikutus inflaatioon kääntyy kuitenkin Appelqvistin mukaan myöhemmin tänä vuonna negatiiviseksi, koska vertailutaso viime vuodelta on niin korkea. Monet muut tekijät pitävät silti korkeaa inflaatiota yllä ainakin kesään saakka, mutta nykytasolta tuskin noustaan enää korkeammalle. Taantuma ja raaka-aineiden halpeneminen kansainvälisillä markkinoilla vähentävät hintapaineita tulevaisuudessa, mutta prosessi on hidas, Appelqvist sanoo tiedotteessa.

Tilastokeskus ei lähde ennustamaan inflaation kehityssuuntaa tänä vuonna, mutta yliaktuaari Niemisen mukaan vuoden 2023 keskimääräinen inflaatio on noin 3,5 prosenttia, jos mikään ei muutu viime vuoteen verrattuna. Toisin sanoen noin 3,5 prosentin inflaatio on niin sanotusti jo leivottu sisään tähän vuoteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että kun nykyisiä hintoja verrataan viime vuoden ensimmäisiin kuukausiin, esimerkiksi elintarvikkeiden hinnat eivät olleet vielä nousseet merkittävästi.

Euroalueella ja USA:ssa inflaatiovauhti laskussa

Euroalueella inflaatio hidastui joulukuussa toisena kuukautena peräkkäin. Kuluttajahinnat nousivat ennakkotietojen mukaan 9,2 prosenttia vuoden takaisesta, kertoi EU:n tilastokeskus Eurostat viime viikolla. Euroalueella inflaatiota hillitsi energiahintojen lasku edelliskuun tasoon verrattuna.

Euroopan keskuspankin odotetaan kuitenkin jatkavan ohjauskorkojensa nostamista kahdessa seuraavassa korkokokouksessaan helmikuussa ja maaliskuussa.

Yhdysvalloissa inflaatio hidastui joulukuussa jo kuudentena kuukautena peräjälkeen ja oli 6,5 prosenttia.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut