Aamulehti
Asuntolainojen korkovähennysoikeus poistui käytöstä tämän vuoden alussa, mutta samaan aikaan lainojen korkomenot ovat monella asuntovelallisella nousseet jopa satoja euroja. Vielä viime vuonna oman vakituisen asunnon hankkimiseen tai sen peruskorjaukseen otetun asuntolainan koroista viisi prosenttia oli vähennyskelpoista.
Alkuviikosta Kansalaisaloite.fi palvelussa perustettiin aloite korkovähennyksen väliaikaiseksi palauttamiseksi. Kansalaisaloite vaatii korkovähennyksen sataprosenttista palauttamista tälle vuodelle ja porrastettua käyttöä aina vuoteen 2027 saakka.
Aamulehti kysyi kahdelta asiantuntijalta olisiko asuntolainan korkovähennysoikeuden palauttaminen todellisuudessa järkevää?
Eriäviä näkemyksiä
Vero-oikeuden professori Pekka Nykänen Tampereen yliopistosta kertoo, että asuntolainojen korkojen vähennysoikeus on ollut alun perinkin poikkeus verojärjestelmän perusrakenteisiin.
”Nehän ovat elantomenoja, jotka eivät lähtökohtaisesti ole vähennyskelpoisia. Se on ollut tällainen veropoliittinen tuki omistusasumiselle.”
Nykäsen mukaan verotusjärjestelmän lähtökohdista ei ole siis perusteltua, että asuntolainan korot olisivat vähennyskelpoisia.
”Tämä on enemmän poliittinen tarkoituksenmukaisuus. Onko tätä järkevää ottaa takaisin käyttöön, kun siitä on nyt päästy eroon?”
Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen väläyttää mahdollisuutta palauttaa asuntolainojen korkovähennys eduskunnan seuraavalla vaalikaudella 2023–2027.
Sen sijaan Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen ei lähtisi täysin tyrmäämään ajatusta asuntolainan korkovähennysten palauttamisesta. Hänen mukaansa asumis- ja elantokulujen viimeaikaisen kasvun takia on syytä tarkastella vähennysoikeuden tarvetta.
”Tilanne on muuttunut hyvin nopeasti, joten voi olla perusteltua ottaa se esimerkiksi osittain takaisin käyttöön lähivuosina. Meidän näkemyksemme mukaisesti se olisi käytännössä ensi vaalikaudella.”
Tilannetta seurattava
Hätiköityä päätöstä vähennysoikeudesta ei Lehtisen mukaan kuitenkaan kannata tehdä.
”Ennemminkin ajatus on se, että voi olla tarpeen reagoida tilanteeseen, jos korot nousevat näin nopeasti, ja ne jäävät pitkäksi aikaa ylös.”
Asuntolainan korkovähennys on poistunut asteittain käytöstä vuodesta 2011 alkaen, jolloin se oli sata prosenttia. Nykäsen mukaan vähennysoikeuden poisto tapahtui aikana, jolloin korot olivat varsin matalia, mikä osaltaan helpotti siitä luopumista.
”Siitä ei varmaankaan tullut niinkään paljon keskustelua, kun korkotaso on ollut asuntolainoissa prosentin paikkeilla keskimäärin. Nyt tilanne on toinen.”
Ei täyttä vähennysoikeutta
Nykänen huomauttaa, että mikäli vähennysoikeus päätettäisiin nyt palauttaa, sillä olisi tietenkin suoria vaikutuksia verotuloihin.
”Se toki riippuu ihan korkotasosta ja korkojen määrästä, paljonko tämä vaikuttaisi valtion verotuloihin.”
Lehtisen mukaan vähennys voitaisiin palauttaa siten, että korkeintaan viisikymmentä prosenttia korosta olisi vähennyskelpoista. Sadan prosentin vähennysoikeuteen ei hänen mukaansa ole tarvetta palata.
”Tässä mielessä ajattelen, että mahdollisia tapoja palauttaa korkovähennys on, että 25 prosenttia siitä olisi vähennyskelpoista, kuten oli tämän vaalikauden alussa.”
”Vähennyshän tulee pääomaveroprosentilla vähennyskelpoisesta osuudesta. Eli suuri se ei ole, vaikka se osittain palautettaisiin. Valtaosa koroista jää asuntovelalliselle, kuten asiallista on”, hän summaa.